Lue keskustelun säännöt.
Matkatyöhön verrattava tilanne, lapset?
05.02.2017 |
Harkitsemme isoa muutosta joka vaatisi minulta (äiti) paljon oloa toisella paikkakunnalla (ei niin kaukana kuitenkaan, 200km). Paljon tarkoittaa 1-2 yötä viikossa (ei ehkä joka viikko), muuten olisin paljon kotona. Onkohan ihan mahdoton ajatus? Itseäni ajatus vähän kauhistuttaa, mutta mies on tämän kannalla. Muuttoa toiselle paikkakunnalle ei ole halunnut ajatella, silloin tilanne olisi niin että mies joutuisi töiden takia reissaamaan.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla varaa majoittua vieraalla paikkakunnalla? Minkä ikäisiä lapsesi ovat? Onko miehesi yksi lapsista?
Hankkisimme sieltä pienen asunnon (oma koti on jo velaton). Vanhempi lapsi on 9 ja nuorempi 4, mies on aina hoitanut puolet lapsista, ollut pitkään kotonakin. Että sinällään ei mitään käytännönongelmaa, mutta mietin miten lapset ottavat. Toisaalta taas arkisin voisin olla enemmän heidän kanssaan kuin normityössäni 8-16. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisit mies, et edes joutuisi pohtimaan tällaista vaan pakkaisit kassisi ja painelisit sille toiselle paikkakunnalle kuten työnantajan kanssa olisi sovittu.
Mutta asiaan...
Tunnen lähipiiristäni hyvin samankaltaisen tapauksen. Lapsetkin taisivat olla aika lailla samanikäisiäkin. Tuolla perheellä se onnistui aika hyvin, koska ollessaan toisella paikkakunnalla, äiti pystyi tekemään pitkiä päiviä ja kotona ollessaan teki lyhyttä. Isän panos vaikuttaa paljon. Tuossa tuttaperheessä isällä oli tapana mennä siitä missä aita oli matalin. Äiti delegoi lasten asioita etänä, koska mies ei itse tiennyt lasten menoista mitään. Lapset elivät roskaruualla ja nuorempi oli pitkät päivät hoidossa, jos äiti oli toisella paikkakunnalla. Mutta eiväthän ne lapset siitä rikki mene.
Jos siis miehesi on täyspäinen ihminen ja osaa huolehtia lastenne tarpeista niin anna mennä.
Kaverini opiskeli kaksi vuotta 300 km päässä juuri tuolla tavalla. Kävi luennoilla ja tenteissä välillä, joskus oli ihan kotona. Pisimmillään oli 4 yötä paikkakunnalla, toisinaan 4 viikkoa (ei loma-aikaa) ihan kotona. Lapset olivat alussa 1 ja 3 vuotiaat.
Sivusta seuranneena rankempaa tuossa oli se miten äiti käytti niin paljon aikaa siihen opiskeluun, ei niinkään nuo yöt muualla. Niistä selviää kyllä. Mutta vaikutti joskus hurjalta kun tajusin että vaikka äiti on kotona niin ei se siltikään "ole kotona".
Tietysti en tiedä mikä tilanteesi on, mutta tuli mieleen aloituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini opiskeli kaksi vuotta 300 km päässä juuri tuolla tavalla. Kävi luennoilla ja tenteissä välillä, joskus oli ihan kotona. Pisimmillään oli 4 yötä paikkakunnalla, toisinaan 4 viikkoa (ei loma-aikaa) ihan kotona. Lapset olivat alussa 1 ja 3 vuotiaat.
Sivusta seuranneena rankempaa tuossa oli se miten äiti käytti niin paljon aikaa siihen opiskeluun, ei niinkään nuo yöt muualla. Niistä selviää kyllä. Mutta vaikutti joskus hurjalta kun tajusin että vaikka äiti on kotona niin ei se siltikään "ole kotona".
Tietysti en tiedä mikä tilanteesi on, mutta tuli mieleen aloituksesta.
Samankaltainen tilanne... sitten helpottaisi 2v jälkeen. Mies on kyllä täysipäinen ihminen, ei mene mistä aita matalin. Toisaalta oma tulevaisuus urallisesti näyttää tosi onnettomalta jos tätä ei yritetä, minulla on kyllä ammatti mutta pienipalkkainen eikä sitä mitä haluan tehdä, yhtään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini opiskeli kaksi vuotta 300 km päässä juuri tuolla tavalla. Kävi luennoilla ja tenteissä välillä, joskus oli ihan kotona. Pisimmillään oli 4 yötä paikkakunnalla, toisinaan 4 viikkoa (ei loma-aikaa) ihan kotona. Lapset olivat alussa 1 ja 3 vuotiaat.
Sivusta seuranneena rankempaa tuossa oli se miten äiti käytti niin paljon aikaa siihen opiskeluun, ei niinkään nuo yöt muualla. Niistä selviää kyllä. Mutta vaikutti joskus hurjalta kun tajusin että vaikka äiti on kotona niin ei se siltikään "ole kotona".
Tietysti en tiedä mikä tilanteesi on, mutta tuli mieleen aloituksesta.
Samankaltainen tilanne... sitten helpottaisi 2v jälkeen. Mies on kyllä täysipäinen ihminen, ei mene mistä aita matalin. Toisaalta oma tulevaisuus urallisesti näyttää tosi onnettomalta jos tätä ei yritetä, minulla on kyllä ammatti mutta pienipalkkainen eikä sitä mitä haluan tehdä, yhtään. Ap
Olet kirjoittanut ennenkin
Sinulla on koulutus ja työ. Nyt haluat opiskelemaan kauas kotoa. Jättää työn. Ja hankkia asunnon opiskelupaikkakunnalta. Viimeksi kerroit olevaa siellä vaikkei olisi luentoja. Koska "luet".
En ymmärrä. Junat kulkee. Moni käy esim Turusta Helsingissä junalla joka päivä. Hoiitaa perheen.
Jos opiskelu nyt ylipäätään on mahdollista tai tarpeellista. Tai taloudellisesti järkevää (esim koulutustahaston tuki)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole aiemmin kirjoittanut täällä asiasta, en ole vielä hakenut opiskelupaikkaa vaan harkitsen että onko se mahdollista. Mies kannustaa siihen kyllä. Kaiken liikenevän vapaa-aikani tähänkin astisesta elämästä olen lasteni kanssa käyttänyt, en tiedä miksi se muuttuisi nytkään. Omalla paikkakunnalla opiskelumahdollisuutta nyt vaan ei ole...ap
Onko sinulla varaa majoittua vieraalla paikkakunnalla? Minkä ikäisiä lapsesi ovat? Onko miehesi yksi lapsista?