Lue keskustelun säännöt.
Miten te muut puhevikaiset jaksatte?
04.02.2017 |
Mulla on synnynnäistä vikaa puheentuotannossa, eikä sitä siten pysty millään puheterapialla poistamaan, joten se mantra, mitä mulle on aina hoettu on "asiasi voisivat olla huonomminkin, joten hyväksy puhevikasi ja elä", mutta aina kun yritän näin tehdä ja jutella ihmisten kanssa vapautuneesti, niin eikös ennemmin tai myöhemmin tule vastaan sellainen oman elämänsä imitaattori tai vastaava, josta on kovinkin hauskaa mässäillä puhetavallani.
En jaksa enää edes tutustua uusiin ihmisiin, kun en jaksa sitä arvuuttelua, että häiritseekö puhevikani, enkä myöskään jaksa enää opiskella. Voi kun olisi joku Tarja Halosen itsetunto, jonka voimin pystyisi olemaan välittämättä, mutta ei vaan onnistu mun kohdallani.
Kommentit (4)
Voisiko sulla olla liian kireä kielijänne ja/tai huulijänne, joita ei ole osattu diagnosoida? Liity fb-ryhmään tongue tie in adults tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mulla menee ihan hyvin. Kyllä suurin osa ihmisistä tottuu melko nopeasti toistensa puhetapoihin eivätkä loppujen lopuksi edes kiinnitä vikoihin huomiota. Minäkään en kyllä ole niin sosiaalinen kuin tahtoisin, sillä "normaalit" ihmiset eivät välttämättä edes tajuakaan, miten paljon kuluttavampaa on tutustua ihmisiin silloin, kun yksi ensimmäisistä asioista, jotka huomataan on se, että on "viallinen".
Tsemppiä!
Mulla on yks r-vikainen kaveri, joka on opetellut puhumaan niin, että ei käytä r-kirjainta. Kiertää siis kaikki ne sanat ja ilmaisee ne toisella tavalla.
Mulla oli ärrävika. Ehdin jo sen normaalissa kanssakäymisessä unohtamaan, kunnes yhtenä päivänä yksi kavereistani sanoi että hän opetteli siitä pois lapsena. Aloin sitten miettimään että hitto, mäkin voin tehdä niin. Sitten opettelin ärräviastani pois 27-vuotiaana. Tsemppiä sinulle vaivasi kanssa!