Muistan, kuinka karkasin kotoa 5-vuotiaana.

Äiti ja isä olivat olleet minulle koko päivät tosi tuhmia, he antoivat minulle piiskaa kun kaadoin vahingossa iltapalalla lattialle mukini, jossa oli ihan pieni maitotippa pohjalla ja jouduin nuolemaan sen kohdan lattiaa puhtaaksi. Muutenkin he olivat kiusanneet minua koko päivän. Kun muu perhe nukahti, minä pakkasin minulla olleeseen pieneen reppuun unileluni, vaihtovaatteet ja otin keittiöstä mukaan muutaman korpun, appelsiinin ja pienen palan juustoa. Otin mukaani myös säästöpossuni ja lähdin sitten maailmalle, avasin lastenhuoneen ikkunan, heitin tavarani maahan ja hyppäsin itse perästä. Säästöpossu meni tosin rikki, mutta laitoin rahat taskuun ja piilotin säästöpossun marjapensaan alle. Sitten lähdin pois. Tästä tulee nyt keväällä kuluneeksi jo 40 vuotta, mutta samalla reissulla olen yhä, olen pitänyt itse itsestäni siitä lähtien melkein yksin huolta ja asunut yksin. Aluksi asuin kotini läheisessä metsässä olevassa pienessä autiotalossa, tienasin rahaa myymällä metsästä keräämiäni marjoja, sieniä, käpyjä ja risuista tekemiäni luutia. 7-vuotiaana menin vain lähimpään kouluun, ilmoitin itseni sinne oppilaaksi ja kävin siellä koulua. Onneksi kukaan ei koskaan huomannut kysyä, että ketkä vanhempani olivat ja jos johonkin paperiin tarvittiin huoltajan allekirjoitus, pyysin samassa metsässä asuvan kodittoman puliukon laittamaan siihen allekirjoituksen. Hän toimi eräänlaisena elättäjänä ja auttajana minulle, kunnes hän menehtyi kun olin 16v, mutta silloin minä pääsin asumaan jo omaan vuokra-asuntooni. En ole peruskoulun jälkeen käynyt päivääkään koulua, kun menin heti peruskoulun jälkeen seuraavana päivänä töihin hautausmaalle. Olen ollut siellä siitä lähtien töissä, talvisin teen lumitöitä, kesällä kastelen haudoilla olevia kukkia, ajan nurmikkoa ja syksyllä haravoin. Perheestäni en tiedä yhtään mitään, että mitä heille kuuluu, siis vanhemmille ja sisaruksille, paitsi että pari vuotta sitten näin kaupassa näin naisen, jolla oli mukana pari pikkupoikaa, jotka muistuttivat erittäin paljon veljeäni, joka oli 3v kun karkasin, eli siinä ehkä oli veljeni akka ja kakarat.