Hyh ku teki paha, kun nuori äiti lappasi irtokarkkeja tenavilleen, ja toinen ei osannut vielä edes kävellä.

Se on ollut varmaan näitä äitejä jotka on kuulleet jossakin kahvipöydässä kuinka lapsen ei tule himo makeisiin kun niitä on koko ajan tarjolla, toisaalta voi olla kyse siitä ettei äidillä ole selkärankaa kieltää herkkuja itseltään ja lasten varjolla lapioi kärryn täyteen namia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alle 3-vuotiaan ei tarttisi syödä karkkeja/sipsiä eikä juoda mehuja/limsoja. Meillä on tästä pidetty kiinni ja nyt isompanakaan eivät ole mitään herkkuhirmuja. 6veelle riittää, että saa n. 10-15 hedelmäkarkkia karkkipäivänä.

Heh, mä en ole oikeastaan koskaan rajoittanut lasten karkkisyömisiä eikä kumpikaan ole koskaan ollut karkkien perään. Sitten taas tunnen lapsia, joiden perheissä on aina rajoitettu ja kun lapset pääsevät karkkikippojen ääreen vaikkapa kaverin synttäreillä, niin ahmivat posket pullollaan.....

Ei ole tuo kiinni siitä, miten teillä on toimittu, vaan lapset ovat geneettisesti enemmän tai vähemmän makean perään. Ne, jotka ei ole ns. sokerihiiriä, valitsevat mieluummin popparit tai sipsit kuin karkit, jos tarjolla on monenlaisia herkkuja. Aikuisissa sama juttu.

Jotkut lapset vetää herkkuja kuin viimeistä päivää, osa on maltillisia ja osa ei edes erityisemmin välitä herkuista. Ei ole kasvatuksesta kiinni nämä asiat. Mutta herkkuihin tutustuttaminen on yleensä vanhempien asia, ellei lapsella ole liutaa isompia sisaruksia tai naapurin lapsia, jotka herkun mättämistä opettavat.

Siinä oli varmaan niiden lapsiraukkojen viikonlopun eväät, lopuilla rahoilla äippä lohdutti itseään kaljalla ja tupakilla????

Söin ensimmäisen hampurilaisateriani 12-vuotiaana. Ja juu, ihan Helsingissä asutaan

On totta, ettei ap:n kertomasta tapauksesta voi vetää suoraa johtopäätöstä siitä, kenelle karkit menivät. Mutta kyllä näitä tapauksia on, valitettavasti. Surullisimpana tietämänäni esimerkkinä oma siskoni, joka antoi täyden suklaakarkkipussin 2v pojalleen automatkan ajaksi, jotta "viihtyy paremmin". Pojan kouluikäinen sisko on rehellisesti lihavin lapsi jonka olen ikinä nähnyt. Herkkuja täytyy lapsille antaa joka ikinen arkipäivä ja pitkin päivää aamusta lähtien, ikään kuin siihen olisi äidillä jokin velvollisuus.

Ahdistaa nähdä tuota perhettä, en vain kestä katsoa vierestä. Olen sanonut siskolleni suoraan, että ymmärtääkö, kuinka pahasti riskeeraa lastensa terveyden ja elämänlaadun. Ei mitään vaikutusta, ei mitään kontrollia missään. Vituttaa, kun tuollaista katsotaan yhteiskunnan tasolta läpi sormien. Terkkarikaan ei voi muuta tehdä kuin pyöritellä huolestuneena päätään ja tarjota tukitoimia jotka tämä äiti lyttää seuraavana päivänä piirakkataikinaan.

Olin varmaan mä! Nyt täällä just leffahetki alkamassa ja herkkuja, mums mums! Mä sain lapsuudenkodissa niin paljon herkkuja, kuin halusin, siksi ne ei ikinä merkinneet mulle mitään. Olen ope ja nauran aina mielessäni, kun luokan terveysterroristiäitien 8v murut menee koulun jälkeen Lidlistä hakemaan salaa energiajuomaa ja suklaalevyn:D

Et voi tietää oliko karkit pienille. Eikä se nyt niin kamalaa ole, jos yksivuotias saa maistaa karkin tai kaksi.

Ei sokeri ole terveellistä, mutta ei se mikään myrkkykään ole. Me olemme yrittäneet opettaa lapsen kohtuulliseen sokerin käyttöön. Emme syö muroja, jugurtti on maustamatonta ja hillojen sijasta syömme pakastemarjoja jne. Kuitenkin lapsi saa 1-3 kertaa viikossa pienen määrän jotain herkkua. Esim. yhden patruunallisen Pez-karkkeja, jäätelön, palan kakkua tai kourallisen irtokarkkeja. Tai no jonain viikkoina ei saa ollenkaan ja joskus sitten saa enemmän kuin tuon. Lapsi on tullut isäänsä ja on todella herkkujen perään. Ennen kuin aloitimme tämän tyylin pidimme linjaa, että ei oikeastaan saanut herkkuja ollenkaan. Sitten huomasimme, että lapsi ahmii mummoloissa herkkuja kaksin käsin ja kokeilimme tällaista linjaa. Tämä on toiminut todella hyvin ja nykyisin lapsi ei ahmi enää herkkuja missään, vaan osaa ottaa lautaselleen vain paria laatua ja syö vain sen.

Minä en syönyt lapsena eli 3-6 vuotiaana muuta kuin karkkia, jätskiä, hodareita ja hampurilaisia. Olin niin nirso ja lisäksi alipainoinen. Sitten vanhemmat ujuttelivat salaa vitamiini- ja rautatabletteja niihin ruokiin :D

Sitten innostuin maistelemaan kaikkea mahdollista kun menin kouluun. Tänä päivänä yli kolmekymppisenä olen hyvä kokki, mutta suosin terveellistä ruokaa enkä syö karkkia enää muuten kuin pari palaa suklaata viikossa. Olen terve, hoikka ja voin erittäin hyvin. Eli tuskin nuo lapset siitä karkista ja muusta pilalle menevät kun en minäkään mennyt.

0/5

Ips

Vierailija kirjoitti:

Teinit voisi ostaa vähän vähemmän niitä energiajuomia

niin ette olisi niin hyperaktiivisia

tekemään joka päivä sataa aloitusta

karkeista ja imetyksestä ja lapsista!!

Energiajuomiin K18 kiitos!!!

Kaupassa nähty: taas teinit ostivat 2 pulloa energiajuomaa per pikkunassu.

Tai harrastakaa seksiä. Sitä ennen tehtiin 15- veenä.

Hyvä keino tuhlata energiaa, ei tarvi trollaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sokerista on yhtäkkiä tullut joku kauhea peikko, joka tuhoaa kaiken. Kautta aikojenhan sokeria on syöty ja suurin osa ihmisistä silti ihan terveitä ja hyvähampaisia. Meillä oli lapsena kerran viikossa karkkipäivä ja usein varsinkin viikonloppuisin syötiin pullaa tms leipomusta lisäksi. Välipalalla oli aina äidin tekemää mehua ja maustettuja sokerilla makeutettuja jugurttejakin syötiin suhteellisen usein. Meillä myös pestiin hampaat aamuin illoin ja hampaidenpesun valvoi aikuinen. Jokaisen aterian jälkeen saimme xylitoli- tai fluoripastillin. 

Nyt olen 33 ja edelleen syön karkkeja lähes viikottain sekä leivonnaisia useita kertoja kuussa. Myös mehua juon viikottain. Pesen myös edelleen hampaat kahdesti päivässä ja syön xylitolipurkkaa tai -pastilleja aterian jälkeen. Käyn myös säännöllisesi hammaslääkärissä. Minulla ei ole koskaan ollut yhtään reikää hampaissani ja muutenkin olen terve (erästä hemoglobiinia alentavaa synnynnäistä sairautta lukuunottamatta). Veriarvot mitataan vuosittain hemoglobiinin vuoksi, mutta muilta osin niissä ei koskaan ole ollut huomauttamista. Omakohtaisen kokemuksen vuoksi en siis mitenkään usko, että sokeri voi olla niin paha asia kuin kuvitellaan. Enemmän kyse on muista elämäntavoista ja hampaiden kohdalla hoitamisesta. Toki joillain on luonnostaan haperot hampaat, mutta se ei ole sokerin syytä. 

Sulla määrät onkin ollut kohtuullisia. Et vain tajua sen oman kuplasi ulkopuolelle, että on myös sellaisia ihmisiä, joilla määrät ovat ihan järkyttävää luokkaa. Ei sokeri ole mikään hirvittävä peikko kohtuullisesti käytettynä. Mutta kun nykyään määrät eivät tietyillä ihmisillä ole kohtuullisia. Tai lisätään nyt vielä, että kyse ei ole pelkästään sokerista, vaan myös esim. glukoosifruktoosisiirapeista, joiden kulutus on räjähtänyt käsiin kun sitä lisätään ihan joka paikkaan. 

Olen erin kuin tämän viestin kirjoittaja, mutta kyllä sellainen sokerifanaattisuus on lisääntynyt. Esim. päiväkodin ja koulun ruokailussa (no, varsinkin päiväkodin, koska siihen kuuluu se välipala) noiden täysin sokerittomien määrä on lisääntynyt.

Täällä on ensi viikolla välipalana:

Ma: Hedelmäsalaatti, patonki, tuore kurkku

Ti: Suklaakiisseli/tuore mansikkasose

Ke: Mansikka-punaherukkakiisseli, omena

To: peltileipä, munavoi, kurkku

Pe: graham-kasvispiirakka, porkkana

aamiaisena on

ma:luomukaurapuuro + mustikat

ti: marjajogurtti/ rouhesämpylät + keittokinkku

Ke: Luomu vehnähiutalepuuro, juurespalat, päärynäsose

To: Riisipuuro, magosose, hapankorppu

Pe: Luomuruishiutalepuuro, rouhesämpylä, juusto, tuorepala.

Silti tiedän ainakin neljä perhettä, joille tämä ei kelpaa, koska heidän lapsensa ei saa syödä sokeria. Heidän takiaan ei saa myöskään viedä esim. syntymäpäivänä tarjottavaa päiväkotiin. Nämä ovat onneksi puoliopäiväisiä, yksi on siis ihan oikeasti siksi, että välipalalla saa sokeria ja mummo hakee hänet siksi pois ennen välipalaa. Tämä on ihan tämän syksyn vanhempainillasta, jossa tämä sokeri oli iso aihe. Ja meillä on vielä yksityinen päoiväkoti, jossa listaa sovelletaan ja kaikki ruoka tehdään omassa keittiössä itse.

Noi mansikkasoseet yms. on jouduttu lisäämään listalle siksi, ettei osa lapsista saa edes nähdä sokeria.

No joo, voisin minä tuosta listasta poistaa suklaakiisselin, mutta oikeasti? Sairastuuko yksikään lapsi siitä, että saa ssuklaakiisseliä kerran kahdessa kuukaudessa. Minusta kaikki muut välipalat olivat aivan hyviä.

Voi apua noita perheitä, joille ei tuo välipalalista kelpaa, "koska sokeri"! Olen täysin samaa mieltä, että sokerifanaattisuus on mennyt aika pitkälle ja varsinkin silloin on mennyt jo yli jos esimerkiksi hedelmiä aletaan välttelemään. Olen itsekin ehdottomasti sitä mieltä, että lisättyä sokeria prosessoiduissa elintarvikkeissa on syytä vältellä parhaansa mukaan, mutta luontainen sokeri esim. hedelmissä ei ole millään tavalla haitallista, kysykää keneltä tahansa ravitsemusasiantuntijalta (siis koulutuksen sellaisen saaneelta). 

No hittolainen kuinka ihmisiä kyylätään.

Oliks se äidin nuoruus jotenkin oleellista tässä?. Eikö vanhempana lapsensa saanut ikinä voisi tehä moista?