Kuinka " läheinen" suhde teillä on omien vanhempien kanssa? ov

Ihana mutsi mulla :)

Faija on kuollut, mutta häneenkin oli tosi läheiset ja lämpimät välit :)

Tosin nää lämpimät ja läheiset välit ovat olleet jo ihan lapsesta saakka.. :)

Saman perinteen haluisin antaa myös lapsille, että voivat aina avoimesti keskustella kanssani ihan mistä vaan..

En todellakaan voisi alkaa puhua heidän kanssaan synnytyksistäni, raskauksistani, lasteni siis tyttöjeni kuukautisten alkamisista, en soittele äidilleni jokaisesta vaivastani jne. Puhutaan kyllä monistakin asioista, kuten puutarhasuunnitelmista miten lapsilla mennyt koulussa yms yleistä. Ja hyvä näin. Siskoni taas kertoilee ja soittelee joka asiasta vaikka siitä että nyt on hänellä angiina ja pitää mennä lääkäriin

ja äiti kertoo omista jutuistaan kerran parissa viikossa ja minä hälle kerran vuodessa jolloin äiti ohittaa asiani lähtemällä kesken jutun pois eikä kommentoi asiaa lainkaan.

Asutaan samalla paikkakunnalla, mutta emme esim. tämän vuoden puolella ole nähneet kertaakaan tai edes puhuneet puhelimessa. Lapset eivät koskaan ole olleet äidilleni se ykkösasia elämässä, tosin enpä minä mikään lapsi olekaan saati kaipaa vanhemmiltani mitään.

Asuvat kaukana ja välillä soitellaan. Jutut rajoittuu kuulumisten kyselyyn. Ei ole koskaan sen kummoisemmat välit olleetkaan. Me lapset oltin heille vain riesa. Esim isän kanssa en ole koskaan käynyt mitään kunnollista keskustelua mistään. Äiti oli niin estynyt ettei esim. kukautisista voinut mulle kertoa mitään.

En halua omille lapsilleni samaa, mutta kyllä sen huomaa itsessään että on jäänyt vaille vanhempien rakkautta. Kunnollisen parisuhteen luominen on vaikeaa ja kyllähän ne lapset kärsii.

Faijaan, ja oli mutsiinkin ennen kuin se kuoli 5 vuotta sitten. Meillä on aina puhuttu suoraan ja avoimesti kaikista asioista. Ihan kaikista. Hyvin läheiset välit on myös miehen vanhempiin, heidänkin kanssa puhutaan suoraan ja avoimesti asioista, riidelläänkin ja sitten taas sovitaan...

Äidin kanssa puhun puhelimessa 1-3 kertaa päivässä ja ihan kaikesta voin puhua. Vanhempani käyvät 600 kilometrin päästä katsomassa meidän perhettämme kerran kuussa ja ovat silloin useamman päivän meillä yötä. Äiti taitaa olla tällä hetkellä paras ystäväni, jos miestä ei lasketa mukaan. Isäkin on tosi jees!

ja yhteyksissä ollaan joka päivä vähintään kerran.

isää en koskaan tuntenut (hän on jo kuollut, rauha hänen sielulleen) ja äitini ilmoitti esikoisen syntymän jälkeen että, hän ei halua/ eikä ole mummo, joten se siitä ei olla sen jälkeen yhteyttä pidetty.

Kyllä jutellaan niitä näitä ja pidetään säännöllisesti yhteyttä, mutta en tosiaankaan puhuisi äidilleni/isälleni seksistä, kuukautisista jne. Joo, miten voisikaan, jos itse äidiltä saatu seksi ym. valistus on ollut tosi vähäistä ja väkinäistä. Erityisesti isän kanssa välit on lähentynyt näin aikuisiällä. Teki kovasti töitä siihen aikaan, kun itse olin lapsi. Mutta kiva on huomata, että meidän lapseen suhtautuvat " lämpimämmin" kuin itseen omassa lapsuudessa. Ovat eläkkeellä nykyään, ei työkiireitä, muita suurempia ongelmia jne.

Asutaan eri paikkakunnilla, eli soitellaan ja kyläillään keskimäärin kerran kuussa, ehkä harvemmin. Lapset käy mummulassa yökylässä n. 3-4 yötä kerrallaan ja lapset on todella rakkaita ja tärkeitä heille. Voin puhua äidille avoimesti ja hän haluaakin tietää mitä minulle kuuluu. Äiti myös kertoo heidän kuulumisiaan muttei kaada ongelmia niskaan tms.



Ihanat vanhemmat mulla :)

ihan hyvät välit, mutta ei niin läheiset, että kertoisin mistään syvällisemmistä asioista. Isä on kuollut. Isäni kanssa olimme hyvin läheisiä, kunnes hän alkoholisoitui täysin ja yhteydenpito jäi hyvin vähäiseksi.

Isä on kuollut, mutta eläessään välit olivat viha/rakkaus. Päivä päivältä tuokin (yhä edelleen) muuttuu enemmän vihan puolelle.