Lue keskustelun säännöt.
9v ja lähdöt kotoa, esim. harrastuksiin, kauppaan, jne.
02.02.2017 |
Sen jälkeen, kun lapsi alkoi itse pukea, lähdöt kotiovesta ulos ovat olleet todella kauheita. Kouluun lähtee ok. Muuten kehotamme moneen kertaan, että alkaa pukea vaatteita. Ei ole kuulevinaan. Makaa maassa vaatteiden päällä ja 'lorvii ja vetelehtii'. Siinä vaiheessa, kun muut lähtee jo ulos, alkaa huutaa ja raivoa kuinka tyhmiä muut on, koska eivät odota. Olemme päivittäin kahden vuoden ajan puhuneet nätisti, että ajoissa laittaa vaatteet päälle, ei siinä vaiheessa kun muut jo lähtevät ulos ovesta. Raivoamista = heittelee vaatteita, potkii kenkiä, haukkuu muita tyhmiksi, mutta ei pue vaatteita, keskittyy raivoamiseen. Olemme tehneet niin, että hänelle tärkeään harrastukseen lähdettäessä olemme sanoneet kellonajan, jolloin pitää autossa istua, muuten myöhästyy, ja hän itse pitää huolen että on silloin autolla, hän on se joka ensimmäisenä astuu ulos ovesta ja muut tulee perästä, hän huolehtii itse ettei myöhästy. Tällöinkään mikään ei auta, istuu tekemässä jotain omassa huoneessaan ja havahtuu liian myöhään, että pitikö jo lähteä, kun enää ei ole järkeä edes lähteä, vaan on pitänyt jäädä kotiin. Siitä taas noussut raivo ja on muiden syy, ettei olla ehditty, vaikka vastuu lähdöstä on ollut hänellä itsellään.
Nyt ei tee mieli lähteä edes hänen kanssaan yhtään minnekään. Mieluummin jää sitten kotiin ja menen mieheni/lapsen isän kanssa kahden. Tosin emme voi juuri mennä, kun perheessä ei ole sitten ketään kuka voisi jäädä kotiin, eikä tuon ikäistä viitsi jättää kotiin yksin illoiksi.
Onko muilla vastaavaa ja jos on, mikä on auttanut?
Kommentit (10)
Olette siis laittaneet jo seitsemänvuotiaan harteille vastuun omasta ehtimisestä? Mun korvaan se kuulostaa aika rankalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olette siis laittaneet jo seitsemänvuotiaan harteille vastuun omasta ehtimisestä? Mun korvaan se kuulostaa aika rankalta.
Mä kyllä luin että 7v olisi pitänyt vaan laittaa vaatteet päälle kun sanotaan että nyt mennään.... Se nyt onnistuu jo 4-vuotiailtakin.
Kännyhälytykset ja sitten niihin harrastuksiin ei mennä, asioille ja kauppaan, kylään mennään vaikka alusvaatteissa ellei ole valmis määräaikana.
Emme ole laittaneet 7v vastuulle lähtemistä. 9 vuotiaan eli nyt muutaman kerran olemme sanoneet, että nyt pitää alkaa pukea ja me vanhemmat emme ole ensimmäisinä ulkona vaan lapsi. Jotta hän ylipäätään alkaisi laittaa vaatteita päälleen 15 min ennen lähtöä, eikä silloin kun kaikki muut ovat jo ulkona, tai istuvat autossa odottamassa että hän tulisi.
Miksei 9-vuotias voisi olla yksin iltaa kotona..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmoitat 20 minuuttia aikaa lähtöön, jos et ole valmis jäät yksin kotiin. Luulisi kovapäisimmänkin parin koti-illan jälkeen reagoivan käskyyn välittömästi.
Siis millaisissa menoissa te iltaisin olette jos ei 9-vuotias voi olla yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olette siis laittaneet jo seitsemänvuotiaan harteille vastuun omasta ehtimisestä? Mun korvaan se kuulostaa aika rankalta.
Ai että 7-vuotiaalta ei voi edellyttää, että alkaa pukemaan vaatteita päälle kun sanotaan että nyt pitää pukea???
Käykö sun lapset koulussa? Puetko heidät kädestä pitäen itse aamuisin? Ovatko oppineet kellon ihan normaalisti?
Ongelma on itse asiassa tämä:
Vierailija kirjoitti:
... alkaa huutaa ja raivoa kuinka tyhmiä muut on, koska eivät odota.
....
Raivoamista = heittelee vaatteita, potkii kenkiä, haukkuu muita tyhmiksi, mutta ei pue vaatteita, keskittyy raivoamiseen.
...Siitä taas noussut raivo ja on muiden syy, ettei olla ehditty, vaikka vastuu lähdöstä on ollut hänellä itsellään...
...Mieluummin jää sitten kotiin ja menen mieheni/lapsen isän kanssa kahden.
Lapsi käyttää valtaa. Jos hän ei välitä lähteä, ette lähde tekään - tai ainakin hän saa jäädä itsekseen kotiin.
Ei tuon ikäinen lapsi ole terve, jos keskittyy raivoamiseen sen sijaan että yrittäisi ehtiä edes mieleiseen harrastukseen.
Lapsen omaan kännykkään herätys kun pitää alkaa pukea. Toistotoiminnolla, jos harrastus alkaa esim tiistaisin aina samaan aikaan, kännykän häly ajastetaan toistumaan joka tiistai klo 15:30. Siinä kun käy vessassa ja pukee pitäisi olla lähtövalmis ulos ovesta esimerkiksi 15.45.
Tuonikäisen pitäisi tuntea kello, mutta jos unohtuu tekemään jotain kiinnostavaa, kellonkyttääminen ei muistu mieleen. Hälytyksessä on teknologista hohtoa, ja jos valmistautumisaika on laskettu riittäväksi, mutta ei haaveiluun riittäväksi, niin rutiini syntyy nopeasti.