Miksi ihmiset eivät pysty puhumaan raha-asioista avoimesti?
Niin miksi? Itse kyllä hyvin avoimesti kerron tutuillekin tarkasti kuinka paljon saan palkkaa, paljon minulla on rahaa tilillä ja paljon mikäkin ostokseni maksoi jos tulee puheeksi. Jotkut vaikenevat näistä täysin, miksi? Syynä häpeä? Kateus? Leveilyn välttely?
Kommentit (42)
Ovat henkilökohtaisia asioita, piste.
Ei kuulu hyviin tapoihin, enkä halua aiheuttaa kateutta. Sitähän kuitenkin on. Sinua pidetään yksinkertaisena eikä ketään oikeesti kiinnosta.
Myyn huumeita ja persettä asematunnelissa. En mielellään kerro tätä sukulaisille tai jos kerron, niin en sitä paljonko sillä ansaitsee.
En miekään ymmärrä. Kaveri osti painonnostopenkin ja kysyin sit,paljonko tollanen maksaa! Alkoi kiemurtelu ja vastaus oli, että maksaahan nää jonki verran:)
Mistään asiasta,ei pienestä eikä suuresta ostos summasta voi puhua ,vaikka kyse olisi kuinka arkiasioista.
Ei ole tapana puhua. Ettei tule leveiltyä eikä aiheutettua kateutta. Mutta ettei myöskään säälittävä köyhyys käy ilmi.
Minustakin on merkillistä, että ihmiset puhuvat parisuhteestaan tai terveydestään, mutta raha on jotenkin tabu-aihe Suomessa.
Puhuin aiemmin avoimesta omasta palkastani mutta huomasin sit,kuinka kaverit rupesi kateelliseksi ja kuittailivat siitä, joten parempi olla puhumatta ainakaa omasta palkasta.
Muuten en kans ymmärrä, miksi se on toisille niin hirveen salaista.
Kun palkkani nousi kuukausia sitten yli tuhannella eurolla, minä iloisena esittelin uutta sopimustani tutuilleni. Sitten muutaman ystävän kanssa monesti palkkapäivinä laitetaan kuvat palkkakuiteista ja vertaillaan niitä sitten porukassa.
Kateus on lapsellista.
Ap
Ostosten hinnasta voin puhua, mutta en palkasta muuta kuin kollegoiden kanssa.
Minut on ainakin kasvatettu niin, että rahasta puhuminen on sopimatonta.
Vierailija kirjoitti:
Minustakin on merkillistä, että ihmiset puhuvat parisuhteestaan tai terveydestään, mutta raha on jotenkin tabu-aihe Suomessa.
Just näin. Seksiongelmat, synnytykset, sairaudet ja kännimokat kyllä ruoditaan pienintä yksityiskohtaa myöden, mutta tienaamisesta, säästämisestä, sijoittamisesta, osingoista, veroista ja muusta ei saa keskustelua aikaiseksi millään. Outoa, kun joka ainoa meistä kuitenkin rahaa joka päivä tarvitsee ja käyttää.
Mikä siinä on niin sopimatonta? Miksi ei kuulu hyviin tapoihin? Ei muualla maailmassa näitä salailla, miksi sitten suomessa?
Vanhemmat eivät voineet uskoa kun kerroin heille uuden palkkani. Nyt ehkä uskovat että minusta tulikin ihan kunnon kansalainen. :)
Ap
Oma hyvä taloudellinen tilanne nolottaakin hieman tämän köyhäily-kulttuurin keskellä.
Olemme mieheni kanssa ruuhkavuosissa eläviä kolmekymppisiä; molemmilla hyväpalkkainen työ, kaksi lasta, hyvin kohtuullinen asuntolaina/kk jne. Selvää on, että ei tarvitse senttejä laskea, mutta ei me mitenkään pröystäillä. Säästöön laitetaan lapsille kuukausittain rahastoihin rahaa jne.
Osa tuttavista on suur(uusio)perheellisiä, perhevapaalla, kotihoidontuella, vain toinen käy töissä, työttömiä, eronneita, karanneita, suurta talolainaa lyhentäviä, varhaiseläkkeellä äitinsä nurkissa asuvia jne.
Eräskin oikein hyvä ystävä pyörittää kotihoidon tuella ja pienipalkkaisella miehen työllä 7-lapsista uusperhettä ja on pienimmän kanssa kotona. Ei siinä tee mieli ilmoittaa iloista asiaa, että töissä pieni tehtävien päivitys muuten tarkoitti sitä, että palkka nousi entisestään ja käteen jää nyt reipas satanen enemmän kuin ennen. Se, kun kuukaudessa saa käteen enemmän kuin toinen suurin piirtein puolessa vuodessa. :/
Onhan se ihan wt jos alat puhumaan rahasta.
Enkä muuten missään maailmalla ole hirveästi kuullut puhuttavan avoimesti rahasta.
Lähinnä ulkomailla tuodaan esille varallisuus esim kalliissa autoissa ja vaatteissa tms. Ei tarvii hirveesti kysellä palkkaa jos pörhältää paikalle jollain luxusautolla.
Ja ketä oikeasti kiinnostaa toisen raha-asiat?
Minä en pidä raha-asioita mitenkään intiiminä, mutta en pidä myöskään tapanani tilittää niitä kovin tarkkaan. Ihmettelen näitä ihmisiä, jotka sujuvasti kertovat jostain anaaliseksisessioistaan, mutta pitävät raha-asioista puhumista liian henkilökohtaisena.
Mun kaveriporukassa kyllä aika paljon puhutaan rahasta. Varsinkin avomiehen kavert kertovat tosi avoimesti kaikki palkkansa, palkankorotuksensa, asunnonostohankkeensa, kuinka paljon saavat asuntolainaa, paljonko heidän vuokransa on yms. Itselleni ei ole tullut mieleenkään, että tuossa olisi jotain sopimatonta - kaikki ovat kyllä ahkerasti opiskelleet ja tehneet töitä, joten mun mielestä ovat rahansa ansainneet, ja kyllä sitä monen vuoden opiskelujen ja ahkeran työnteon jälkeen saakin olla tyytyväinen palkkaansa :)
Luultavasti tuo avoimuus raha-asioissa johtuu myös siitä, että aika monilla heistä on samantyyppinen koulutus ja ovat suunnilleen samassa vaiheessa uralla, joten todennäköisesti tuo rahasta puhuminen liittyy myös siihen, että vertailevat millaista palkkaa toisilla työpaikoilla maksetaan jne.
Omissa kavereissani taas osa puhuu raha-asioista avoimesti, osa taas ei juuri mitään. Mutta enemmän on kyllä näitä raha-asioista puhuvia. Varmaan tähänkin liittyy se, että ollaan oltu pitkään samassa elämäntilanteessa opiskelijoina, joten kaikilla on suunnilleen samanlainen rahatilanne. Saa nähdä muuttuuko asia nyt, kun ihmiset alkavat valmistua ja menevät töihin. Ehkä sitten onkin paljon isompi kynnys puhua rahasta, jos keskustelukumppanit tietävät olevansa ihan eri tulotasolla? Mua ei ainakaan nyt haittaa myöntää, että joo olen opiskelija ja köyhä kuin kirkonrotta, mutta varmasti jos palkkani olisikin viisi tonnia, en viitsisi sitä kaikille kailottaa.
Eiköhän tämä rahasta hyssyttely ole joku vanha perinne mistä pitäisi jo luopua.
Sijoittamisesta olis ikiva keskustella ja vertailla... ei vaan löydy keskustelukumppania.
Liittyy varmaan häpeään siitä että ne rahat ovat saatu ansiottomasti. Siksi moni ei puhu palkastaan; tietävät että eivät oikeasti ole sen väärti.