Lue keskustelun säännöt.
Ahdistavin elokuva tai elokuvakohtaus?
02.02.2017 |
Etsitään ahdistavaa elokuvaa tai elokuvakohtausta. Ehdotuksia?
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimeä en muista mutta pariskunta menee keskelle metsää jollekkin mökille. Siellä heitä ruvetaan vainoamaan ja molemmat tapetaan. Aamun sarasteassa metsästä kävelee joukko lapsia. Se oli kammottava!
Maissilapsien joku jatko-osista?
Ei ollut mikään jatko-osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko Spider elokuva oli ahdistava mutta jostain syystä siitä on jäänyt erityisesti mieleen kohtaus missä se skitsofreenikko käärii keltasilla sormillaan sätkää ja mumisee ettei aio olla tässä hoitokodissa kovin kauan. Sitten se hoitolan emäntä hyökkää sen kimppuun ja laskee että se reppana oli pukenut päälleen suunilleen kymmenen kauluspaitaa. Näin kirjoitettuna ei kuulosta niin pahalta mutta se filmi oli oikeasti ahdistava.
Oliko se lopulta tappanut itse sen äitinsä?
En muista enään mutta oliko se isän uusi nainen oikeasti koko ajan se äiti ja tämä skitso poika kuvitteli se vaan toiseksi ihmiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Nimeä en muista mutta pariskunta menee keskelle metsää jollekkin mökille. Siellä heitä ruvetaan vainoamaan ja molemmat tapetaan. Aamun sarasteassa metsästä kävelee joukko lapsia. Se oli kammottava!
Uhka vuodelta 2006. Olevinaan toteenperustuva:/
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Luis Bunuelin Andalusialainen koira.
Missä Salvador Dali vaati saada leikata koiran silmän halki ja leikkasi.
Olisikohan näin.Itse lukenut että se oli kuolleen lampaan silmä.
Nuurismäen uusin ja sama, samalla wanhoin :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lilja 4ever lopussa, missä Lilja juoksee ja lopulta hyppää sillalta alas. Taustalla soi Rammsteinin "Mein herz brennt".
Frances elokuvan kohtaus mielisairaalasta, jossa mieshoitaja rahastaa sillä, että tuo miehiä katsomaan, kun miespuolinen potilas raiskaa sänkyyn sidottua ja flegmaattiseksi lääkittyä Francesia (Jessica Lange).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Luis Bunuelin Andalusialainen koira.
Missä Salvador Dali vaati saada leikata koiran silmän halki ja leikkasi.
En kyllä muista sitä ihan tuolla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on se leffa jossa näyttelee Paul Newman jotain tukkiensahaajaa. Sitten joku kaveri jää jalastaan jumiin tukin alle rannassa. Vesi alkaa nousta ja tää toinen yrittää irrottaa jalkaa ja pitää toisen päätä veden yläpuolella. Juttelevat siinä ja vesi nousee ja nousee ja sitten...se hukkuu toisen silmien edessä eikä se voi tehdä mitään. En vois katsoa sitä leffaa enää ikinä.
Ingmar Bergmanin avioliittotarinat ovat hyvin ahdistavia sitten toisella tavalla.
Bergmannin "Neidonlähde" on ahdistava raiskaustarina, joka perustuu ihan naisen hyväksikäytön historialliseen piilotteluun.
Monet muutkin Bergmannit on aika ahdistavia, mutta "freudilaisittain" eri mielessä. Monesti Bergmann elämänkertojensakin mukaan koetti pukea muotoon "isäsuhdettaan" (Bergmann Sr oli joku iso ruotsalainen kirkolliskiho), mutta taisi itse muka "luovalla alalla" käyttää valtaa alaisiinsa jokseenkin yhtä ja paljon. Ehkä Bergmannin viimeinen valkokangaselokuva "Fanny&Aleksander" kertoi myös hyvin (&ahdistavastikin) tästä periytyvän vallankäytön freudilaisesta aiheesta??!
Bergmanninkin kautta voi miettiä vaikka suomalaistakin elokuvaa& periolemusta tässä "freudilaisessa mielessä", eli mitä enemmän koettaa "vapautua" edellisten ukupolvien taakasta, niin sikä enemmän niitä piirteitä saattaa itsestään luoda, vain ympäristö vaihtuu. Mitä mieltä "modernissä" elämässä on tällä tavalla??!
Vierailija kirjoitti:
Godardin Viikonloppu
Onko tämä jollain muulla nimellä, tai mikä on alkup.ranskalainen nimi?!
Ei Godardin elokuvat ole minusta ahdistavia olleet, korkeintaa joskus "vähän neuroottisia" jossain määrin. Ja olen niistä suurimman osan kyllä katsonut, mutta "Viikonloppu"???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika kaksijakoista, onko Lynchin "Eraserhead" ahdistava. Totta kyllä että siinä jo tiivistyy "lynchmäisyys", jossa jokin iso ja paha on ikään kuin aina ja läsnä. Toisaalta lynchmäisyydessä on aina muitakin sävyjä, eikä paha koskaan taida niissä päästä voitolle?
Todella loistava elokuva kyllä, jossa lynchmäisesti mennään paljon myöskin "unen logiikalla", eli alitajunta on vahvasti läsnä, kaikkine mörköineen, mutta myös muine sävyineen. Eli JOS on D.Lynchin elokuvat aika ajoin säväyttäviä ja ahdistavia, niin on ne myös lopulta myös puhdistavia, elokuvateoreettisesti kai käytettäisiin katharsis - termiä.
Jotenkin loistavasti jo tuo Nancen esittämä Henry mielletään usein "syrjäytyneeksi", eli jotta voi nähdä asiat tarkemmin tai persoonallisemmin, niin täytyy elää jotenkin "ulkopuolisena" , yhteiskunnan sisällä eläminen on monessakin mielessä julkisivu, ja myös yhdenmukaistava semmoinen. Kaikki mitä ei nykymaailmassa voida hallita on ikään kuin "pahaa", eli sitä kaaosta joka jää alitajunnan syövereihin tietoisuudelta käsittelemättä. Kokonaisuudessaan erinomainen osoitus siitä, että ehkä kaikki pelko ja ahdistus on todellakin vain alintajunnan aikaansaannosta, monesti aivan liiankin ulkokultaisen turvallisessa nykyelämässä, joka ei konkreettisesti monesti jätä sanan sijaa niille, jotka oikeasti elävät "ulkopuolisina", vaikka käsittelemättömissä asioissa alitajunnassa monesti olisikin paljon enemmän kuin siinä valmiiksi pureskellussa kuoressa, jota nykyelämän kaupunkilaisuteen muodot yhä useammin vain edustavat ... ;)
Threads oli aika jäätävä. Ei ehkä nykyaikana pure ihan samalla tavalla kun ydinaseet ei ole niin muodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole elokuva, mutta Sopranosin viimeiset tuotantokaudet ovat tosi ahdistavia, kun joudutaan tappamaan aina vain läheisempiä henkilöitä.
Elokuva: Funny Games, koska se voisi periaatteessa tapahtua oikeasti ja se on niin sairas ja häiriintynyt.
Kohtaus: Kingin The Mist vai mikä se örkkileffa olikaan. Siitä loppu. En spoilaa, mutta se on ahdistavuudessaan ja hirveydessään niin opettavainen, että kaikkien pitäisi se katsoa. Muutenhan se on vähän hönö leffa, kuten tuon tyyliset yleensäkin.
Rikollinen nainen. Teuvo Tulion elokuva 50-luvulta. Regina Linnanheimon kauniiksi sanotut silmät olivat kyllä karmaisevat kaltereiden takana. Junakohtaus, jossa vankikarkuri ja perheen äiti kamppailevat... 70-luvulla lapsena nähty elokuva ahdistaa vieläkin.
Baise moi,Suomeksi Pane Mua leffan joukkorai""uskohtaus. Seksi on ilmeisesti aitoa siinä.
Naispääosassa on kaksi entistä pornotähteä koska muut naisnäyttelijät eivät suostuneet rooliin, joten oletan että miehetkin ehkä pornotähtiä.
Tohtori Uni ja baseball poika 😭😭.
Kohtaus on ahdistava kirjassa mutta leffassa vielä kamalampi,aikuiset näyttelijät olivat kohtauksen jälkeen itsekin ihan pois tolaltaan.
Varmaan on jo mainittu maailman historian ketittavin elokuvan loppu, The Mist.