Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä ystävää/läheistä/tuttua, joka myöhästelee näin pahasti?
01.02.2017 |
Olen tuntenut kyseisen henkilön useamman vuoden, mutta tämä käytös on alkanut viimeisen vuoden sisällä. Hän siis myöhästelee aivan järjettömän paljon. Nykyään lähes jokaisesta sovitusta tapaamisesta. Joskus jopa niistä, jolloin hän on itse jo valmiiksi paikalla ja minun pitäisi saapua hänen luokseen. Aiemmin loukkaannuin asiasta, nykyään en edes välitä. Omalta kohdaltani ihmissuhde häneen on kylmennyt huomattavasti: en ole halunnut häntä pois elämästäni, mutta en vain välitä hänestä enää, enkä ylläty yhdestäkään myöhästymisestä. Lähinnä säälittää, ettei aikuinen ihminen kykene olemaan ajoissa. Yleisin syy, joka hänellä on myöhästelyyn on se, että hän oli nukahtanut/ollut nukkumassa.
Eikä kyse ole esim. 10-30 minuutista. Hän on yleensä myöhässä n. 1-5 tuntia! Joskus jopa tekee oharit kokonaan, ilmoittelee itsestään vasta seuraavana päivänä.
Eihän tuo todellakaan normaalia ole, mutta en jaksa jotenkin enää kaikkien noiden ohareiden jälkeen olla huolissaan hänestä. Ikinä ei ole ollut mitään ns. järkevää syytä myöhästymiseen. Aina on ollut nukkumassa tai sitten ei edes ole mitään syytä. Hän pyytää anteeksi joka kerta, muttei silti ole halukas muuttamaan omaa käytöstään. Nykyään en näe häntä edes niin usein kuin ennen, koska noh... Tämän käytöksen takia. Muuten kyseessä täysin mukava ihminen, mutta tämä.
Haluaisin vain kuulla av-mammojen mielipiteitä asiasta. Tunnetteko tälläisiä ihmisiä ja jos tunnette, miten reagoitte? Ja vaikka ette tuntisikaan, niin miten reagoisitte, jos joku tekisi näin?
Kommentit (47)
Miksi et soita vaikka puoli tuntia ennen tapaamista, että olethan jo tulossa. Tai viimeistään kun hän on minuutin myöhässä. Odottelet sit vaan tunnin pari tumput suorana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei kuulosta normaalilta. Kuulostaa, että ystävälläsi on unen kanssa ongelmia. Onko hän masentunut?
Mitä nää tapaamiset on? Elokuvista nyt ei kannata tuntia myöhästyä, eikä lentokoneesta. Jossain baarissa ihan sama vaikka vähän odottaakin.
Tunnen ihmistyypin liiankin hyvin. Heillä ei ole kunnioitusta kanssaihmisiä kohtaan. Kun tarpeeksi monet oharit ja myöhästymiset kärsin, jätin yhteydenpidon enkä ole katunut. Minun aikani on yhtä arvokasta ja tärkeää kuin hänenkin.
Kumman kärsivällinen olet. Mistä tämä ihminen myöhästyy? Kyläilystä, elokuvista, lenkkireissulta? Itse en tykkäisi ja kyllä lopettaisin tapailut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuodessa muuttunut täysin käytös? Ja aiemmin ei ollut tällaista? Jatkuvia univaikeuksia? Etkä ole yhtään huolissasi etkä välitä?
Okei. No kuule, sun ystävä on luultavasti sairas. Mutta eipä siitä sen enempää, koska sähän et siitä välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi et soita vaikka puoli tuntia ennen tapaamista, että olethan jo tulossa. Tai viimeistään kun hän on minuutin myöhässä. Odottelet sit vaan tunnin pari tumput suorana.
Alussa teinkin näin, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta asiaan. Jos hän "on nukkumassa", hän ei vastaa puhelimeen. Ja jos vastaakin, hän on silti myöhässä. En nyt tiedä pitäisikö tässä itkeä vai nauraa.
Esimerkki: Hän sanoi tulevansa tänne eilen illalla n. 18-19 aikaan. Ei tullut, laittoi viestin seuraavana aamuna n. 11 aikoihin. Pahoitteli, kertoi että nukkui ohi ja että voisi tulla tänään illalla 18:30. Eipä ole näkynyt, eikä vastannut viesteihin, kun kysyin, että onko tulossa vai ei.
Enkä odottele tumput suorinakaan. Jatkan vain omaa elämääni ja omaa arkeani ihan normaaliin tapaan. Aiemmin käytös loukkasi, nykyään en välitä. En halua/voi poistaa ihmistä elämästäni kokonaankaan. Ihmetyttää, säälittää ja toisaalta huvittaa aikuisen ihmisen käytös.
Olisin huolissani. Tuollainen iso muutos käyttäytymisessä on aina hälyyttävää. Unettomuus on todella vakava terveydellinen ongelma. Jos sitä ei hoideta, voi ystäväsi sairastua masennukseen. Ellei ole jo sairastunut. Oletko kysynyt edes, saako hän öisin nukuttua? Jos hän ei pysty nukahtamaan öisin, niin hän saattaa väkisin nukahtaa päivisin uupumuksesta eikä voi sille mitään. Minua ihmetyttää, ettet näytä olevan yhtään kiinnostunut ystäväsi terveydestä tai siitä onko hänellä jotain huolia, miksi unirytmi on mennyt noin sekaisin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ymmärtänyt tota että myöhästyy jopa silloin kun hän on jo itse valmiiksi paikalla...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tollanen herättää huolta.
Ite en kyllä tollasta käytöstä sietäis. Sehän on suorastaan loukkaavaa ja epäkunnioittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuodessa muuttunut täysin käytös? Ja aiemmin ei ollut tällaista? Jatkuvia univaikeuksia? Etkä ole yhtään huolissasi etkä välitä?
Okei. No kuule, sun ystävä on luultavasti sairas. Mutta eipä siitä sen enempää, koska sähän et siitä välitä.
Kunpa tietäisit, kuinka paljon olen yrittänyt häntä auttaa ja tukea. Mutta miten voit auttaa väkisin sellaista, joka ei halua muuttua ollenkaan? Pyytää anteeksi, sanoo ettei tee niin enää ja sitten seuraavana päivänä tekee saman uudestaan. Olen yrittänyt. Ja paljon, kaikin eri keinoin mitä olen keksinyt. Kun aiemmin kirjoitin, etten enää välitä, niin tarkoitin, että aiemmin välitin huomattavasti enemmän ja olin huolissani.
Minulla on kuitenkin omakin elämäni, omatkin ongelmani. Eikä minulla riitä voimat siihen, että jatkuvasti yritän tyrkyttää apuani ja tukeani, jota ei haluta. Tottakai välitän hänestä ihmisenä. Mutta en enää jaksa loukkaantua tai ihmetellä hänen käytöstään. Väkisinkin tälläisen kohtelun jälkeen välit kylmenee. En tiedä miten voisin tämän paremmin selittää, enkä tiedä, mitä voisin enää hänen hyväkseen tehdä, muuta kuin tarjota ystävyyttäni (vaikkakaan hän ei saavu paikalle). -ap
Mä olen krooninen myöhästelijä. Olen ollut lapsesta asti. Ajan hahmottaminen ja järjestelmällinen, suunnitelmallinen toiminta on vaikeaa(diagnosoitu ADHD). Jos on ihan pakko, niin ehdin kyllä kun harjoittelen ja pelaan todella varman päälle eli lähden reilusti etuajassa. Tämä kuitenkin aiheuttaa suurta stressiä ja ahdistusta,yleensä olen jo illalla ahdistunut enkä saa unta kun pelkään ehdinkö. Ei siis ole mitenkään helppoa tai tule luonnostaan.
Myönnän,että kavereiden kanssa olen lepsumpi koska he tuntevat minut. Kyse ei ole siitä etten arvostaisi heitä tai heidän aikaansa. Ehkä ajattelen,että heidän kanssaan voin olla rennommin oma itseni. Silti aidosti yritän AINA olla ajoissa,useasti se ei vaan onnistu.
Eräs entinen luokkakaveri toimi samoin. Ryhmätyötä saavuttiin tekemään tunnin myöhässä jos saavuttiin ollenkaan. Jos vapaa-ajalla tavattiin muuten niin sama juttu. Porukalla tosin tavattiin niin se ei samalla tavalla haitannut että yksi feidas.
Kaikkia vitutti ja myöhemmin selvisi että masentunuthan se oli.
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt mitä ne tapaamiset on?
Ihan normaaleja, tavallisia tapaamisia: mennään leffaan, mennään syömään, mennään ostoksille. Mennään vaikkapa kahville. Tai nähdään ihan muuten vaan ilman suunnitelmia. Tai nähdään vaikkapa minun luonani, tehdään ruokaa ja katsotaan leffaa. Mennään vaikka kävelylle. Jutellaan ja ollaan vaan. Miten ihmiset nyt yleensä viettää aikaa keskenään. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuodessa muuttunut täysin käytös? Ja aiemmin ei ollut tällaista? Jatkuvia univaikeuksia? Etkä ole yhtään huolissasi etkä välitä?
Okei. No kuule, sun ystävä on luultavasti sairas. Mutta eipä siitä sen enempää, koska sähän et siitä välitä.
Kunpa tietäisit, kuinka paljon olen yrittänyt häntä auttaa ja tukea. Mutta miten voit auttaa väkisin sellaista, joka ei halua muuttua ollenkaan? Pyytää anteeksi, sanoo ettei tee niin enää ja sitten seuraavana päivänä tekee saman uudestaan. Olen yrittänyt. Ja paljon, kaikin eri keinoin mitä olen keksinyt. Kun aiemmin kirjoitin, etten enää välitä, niin tarkoitin, että aiemmin välitin huomattavasti enemmän ja olin huolissani.
Minulla on kuitenkin omakin elämäni, omatkin ongelmani. Eikä minulla riitä voimat siihen, että jatkuvasti yritän tyrkyttää apuani ja tukeani, jota ei haluta. Tottakai välitän hänestä ihmisenä. Mutta en enää jaksa loukkaantua tai ihmetellä hänen käytöstään. Väkisinkin tälläisen kohtelun jälkeen välit kylmenee. En tiedä miten voisin tämän paremmin selittää, enkä tiedä, mitä voisin enää hänen hyväkseen tehdä, muuta kuin tarjota ystävyyttäni (vaikkakaan hän ei saavu paikalle). -ap
Vie se kaveri lääkärin luo. Toi ei ole normaalia, ettei pysty enää kotoansa lähtemään tai aina nukkuu yli tapaamisten. Miksi te ihmiset vaan voivottelette ja seuraatte sivusta kun teidän kaverit luisuun elämästä pois. Turha väittää olevansa ystävä, kun ei ton vertaa kiinnosta. Etit mieluummin syitä kaveristasi ja hylkäät sen, kuin myönnät, että se on sairas ja tarttee apua.
Minulla on tuollainen kaveri. Kun pyydän lapsen synttäreille klo 14-16, niin tulee klo 15.50. Kun uimapuku unohtui kotiin, ja piti pysähtyä matkalla ostamaan uusi... turhaan.
Kaverini on pääluottamusmies ja opettaja. Ja ikää 47 v. Hänen vanhempansa ovat samanlaisia.
Olen luopunut toivosta. Nyt annan hänelle tiedon, että synttäeit ovat klo 13-15.
Ainiin, ja niinäkin harvoina kertoina, kun hän on "omasta mielestään tarpeeksi ajoissa", on hän vähintään sen 15-30min. myöhässä. -ap