Älä opiskele lähihoitajaksi

Siinä lomarahassa onkin paljon mistä leikata. Bruttona n.1100e eli nettona saanut n.900e ja siitä nyt sitten vielä 30% pois niin jeeeeee!!!! osallistun kyllä yhteiskunnan talkoisiin, mutta uskon kyllä, että sitä osallistumispääomaa löytyisi eräiltä muilta tahoilta hieman paremmin..

Olipa karua tekstiä. Kaikkea hyvää lähihoitajina "jo" toimiville. Teitä on keskuudessamme verraten paljon. Ja ilman panostanne terveydenhuoltomme tuskin tulisi toimeen.  

Ainoastaan asiakkaiden epäasiallisen käytöksen ymmärtää, kun ovat vanhoja, muistisairaita ihmisiä kivuissaan. Sen sijaan typeriä omaisia on vaikea ymmärtää, jos pitäisi olla kyse ihan täyspäisestä terveestä ihmisestä. Tosin silloinkin vika on todennäköisesti älynlahjoissa ja käytöstapojen puutteessa.

Jaksamista.

Ainakin on mahdollisuus päästä töihin toisin kuin monella muulla alalla.

Plussat : Työllistyminen melko varmaa. Työ ei vaadi juurikaan älyllisiä ponnisteluja. Osa asiakkaista erittäin mukavia ja heidän takiaan työtä jaksaa tehdä jonkun aikaa.

Miinukset: Fyysisesti raskasta. Työajat epäsäännölliset. Jatkuvassa paineessa asiakkaiden, omaisten ja työnjohdon välissä. Taukoja ei usein ehdi pitämään jos haluaa suoriutua työajan puitteissa annetuista tehtävistä. Palkka suhteellisen huono työpanokseen nähden.

Parhaimmillaan lähärin duuni on kiitollisten ja mukavien asiakkaiden hoitoa väljällä aikataululla. Kerkeää työn ohella myös vähän aikaa jutustella asiakkaille ja pystyy pitämään ruokataukoja ja kahvitauokoja. Pääsee työyhteisöön, jossa on täyspäinen pomo sekä mukavat työkaverit.

Pahimmillaan se on huutavien ja vihaisten asiakkaiden sekä heidän mielipuolisten omaistensa vihapuheen kuuntelua. Asiakkaat pahoinpitelevät niin fyysisesti kuin henkisesti. Taukoja ei kerkeä pitämään ja silti työpäivät venyvät yli. Työyhteisö on tulehtunut ja pomo on epävakaa ja arvaamaton. Joka päivä on selviytymistä ja taistelemista uupumista vastaan. Palkkapäivänä mietit käteenjäävän summan pienuutta ihmetellessäsi, että onko tässä mitään järkeä.

Monet lähtevät opsikelemaan lähäriksi vaaleanpunaiset lasit silmillä. He odottavat työltä auttamisen ja hyödyllisyyden tunnetta. He odottavat niitä mukavia mummeleita ja hauskoja pappoja, jotka kiitollisena ottavat avun vastaan. Usein lähähriopsikelijoilta kuitenkin unohtuu se kolikon kääntöpuoli pahoinpitelyineen ja hulluine asiakkaineen epäkiitolisten omaisten huutoa unohtamatta. Työn negatiivinen puoli saattaa todella yllättää jos sitä ei ole ennen opintoja kunnolla miettinyt ja sisäistänyt.

Pisteen ja pilkun jälkeen tulee välilyönti.

Vierailija kirjoitti:

Plussat : Työllistyminen melko varmaa. Työ ei vaadi juurikaan älyllisiä ponnisteluja. Osa asiakkaista erittäin mukavia ja heidän takiaan työtä jaksaa tehdä jonkun aikaa.

Miinukset: Fyysisesti raskasta. Työajat epäsäännölliset. Jatkuvassa paineessa asiakkaiden, omaisten ja työnjohdon välissä. Taukoja ei usein ehdi pitämään jos haluaa suoriutua työajan puitteissa annetuista tehtävistä. Palkka suhteellisen huono työpanokseen nähden.

Parhaimmillaan lähärin duuni on kiitollisten ja mukavien asiakkaiden hoitoa väljällä aikataululla. Kerkeää työn ohella myös vähän aikaa jutustella asiakkaille ja pystyy pitämään ruokataukoja ja kahvitauokoja. Pääsee työyhteisöön, jossa on täyspäinen pomo sekä mukavat työkaverit.

Pahimmillaan se on huutavien ja vihaisten asiakkaiden sekä heidän mielipuolisten omaistensa vihapuheen kuuntelua. Asiakkaat pahoinpitelevät niin fyysisesti kuin henkisesti. Taukoja ei kerkeä pitämään ja silti työpäivät venyvät yli. Työyhteisö on tulehtunut ja pomo on epävakaa ja arvaamaton. Joka päivä on selviytymistä ja taistelemista uupumista vastaan. Palkkapäivänä mietit käteenjäävän summan pienuutta ihmetellessäsi, että onko tässä mitään järkeä.

Monet lähtevät opsikelemaan lähäriksi vaaleanpunaiset lasit silmillä. He odottavat työltä auttamisen ja hyödyllisyyden tunnetta. He odottavat niitä mukavia mummeleita ja hauskoja pappoja, jotka kiitollisena ottavat avun vastaan. Usein lähähriopsikelijoilta kuitenkin unohtuu se kolikon kääntöpuoli pahoinpitelyineen ja hulluine asiakkaineen epäkiitolisten omaisten huutoa unohtamatta. Työn negatiivinen puoli saattaa todella yllättää jos sitä ei ole ennen opintoja kunnolla miettinyt ja sisäistänyt.

Vai ei vaadi älynlahjoja. Johan vitsin pukkasit.

Turha lähihoitajan ammattia on demonisoida. Moni kuitenkin viihtyy allalla. Ei kaikilla työpaikoilla ole tuollaista kun ap kuvasi.

"Turha lähihoitajan ammattia on demonisoida. Moni kuitenkin viihtyy allalla. Ei kaikilla työpaikoilla ole tuollaista kun ap kuvasi" - Totta toinen puoli, mutta toisaalta ammattien varjopuolistakin täytyy olla oikeus kertoa. Monelle saattaa tulla yllätyksenä kuinka hierarkinen paikka sairaala ja terveydenhuollon -kenttä on. Tai kun phutaan lähihoitajien lähes 100% työllistymis asteesta, että käytännössä -jostain käsittämättömästä syystä- hyvin moni työpaikka on lyhyempi tai pidempi pätkätyösuhde. Mikä järki siinä on? - Saadaanko hoitajat vaikenemaan epäkohdista tällaisella kyyjyttämisellä, vai mistä lienee kyse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Plussat : Työllistyminen melko varmaa. Työ ei vaadi juurikaan älyllisiä ponnisteluja. Osa asiakkaista erittäin mukavia ja heidän takiaan työtä jaksaa tehdä jonkun aikaa.

Miinukset: Fyysisesti raskasta. Työajat epäsäännölliset. Jatkuvassa paineessa asiakkaiden, omaisten ja työnjohdon välissä. Taukoja ei usein ehdi pitämään jos haluaa suoriutua työajan puitteissa annetuista tehtävistä. Palkka suhteellisen huono työpanokseen nähden.

Parhaimmillaan lähärin duuni on kiitollisten ja mukavien asiakkaiden hoitoa väljällä aikataululla. Kerkeää työn ohella myös vähän aikaa jutustella asiakkaille ja pystyy pitämään ruokataukoja ja kahvitauokoja. Pääsee työyhteisöön, jossa on täyspäinen pomo sekä mukavat työkaverit.

Pahimmillaan se on huutavien ja vihaisten asiakkaiden sekä heidän mielipuolisten omaistensa vihapuheen kuuntelua. Asiakkaat pahoinpitelevät niin fyysisesti kuin henkisesti. Taukoja ei kerkeä pitämään ja silti työpäivät venyvät yli. Työyhteisö on tulehtunut ja pomo on epävakaa ja arvaamaton. Joka päivä on selviytymistä ja taistelemista uupumista vastaan. Palkkapäivänä mietit käteenjäävän summan pienuutta ihmetellessäsi, että onko tässä mitään järkeä.

Monet lähtevät opsikelemaan lähäriksi vaaleanpunaiset lasit silmillä. He odottavat työltä auttamisen ja hyödyllisyyden tunnetta. He odottavat niitä mukavia mummeleita ja hauskoja pappoja, jotka kiitollisena ottavat avun vastaan. Usein lähähriopsikelijoilta kuitenkin unohtuu se kolikon kääntöpuoli pahoinpitelyineen ja hulluine asiakkaineen epäkiitolisten omaisten huutoa unohtamatta. Työn negatiivinen puoli saattaa todella yllättää jos sitä ei ole ennen opintoja kunnolla miettinyt ja sisäistänyt.

Vai ei vaadi älynlahjoja. Johan vitsin pukkasit.

Missä kohtaa sitten vaatii? Kerro esimerkki.

Ihan kuin ap olisit kirjoittanut minun työpaikastani! Kuvailit juuri työni ja työyhteisöni sellaisena kuin se on. Työ on henkisesti ja fyysisesti raskasta, tuntuu että elämästä on kadonnut ilo ja valo työn myötä. Aika vaihtaa paikkaa jos ei koko alaa?

Ammattiliitot ovat hampaattomia ja vaitonaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Plussat : Työllistyminen melko varmaa. Työ ei vaadi juurikaan älyllisiä ponnisteluja. Osa asiakkaista erittäin mukavia ja heidän takiaan työtä jaksaa tehdä jonkun aikaa.

Miinukset: Fyysisesti raskasta. Työajat epäsäännölliset. Jatkuvassa paineessa asiakkaiden, omaisten ja työnjohdon välissä. Taukoja ei usein ehdi pitämään jos haluaa suoriutua työajan puitteissa annetuista tehtävistä. Palkka suhteellisen huono työpanokseen nähden.

Parhaimmillaan lähärin duuni on kiitollisten ja mukavien asiakkaiden hoitoa väljällä aikataululla. Kerkeää työn ohella myös vähän aikaa jutustella asiakkaille ja pystyy pitämään ruokataukoja ja kahvitauokoja. Pääsee työyhteisöön, jossa on täyspäinen pomo sekä mukavat työkaverit.

Pahimmillaan se on huutavien ja vihaisten asiakkaiden sekä heidän mielipuolisten omaistensa vihapuheen kuuntelua. Asiakkaat pahoinpitelevät niin fyysisesti kuin henkisesti. Taukoja ei kerkeä pitämään ja silti työpäivät venyvät yli. Työyhteisö on tulehtunut ja pomo on epävakaa ja arvaamaton. Joka päivä on selviytymistä ja taistelemista uupumista vastaan. Palkkapäivänä mietit käteenjäävän summan pienuutta ihmetellessäsi, että onko tässä mitään järkeä.

Monet lähtevät opsikelemaan lähäriksi vaaleanpunaiset lasit silmillä. He odottavat työltä auttamisen ja hyödyllisyyden tunnetta. He odottavat niitä mukavia mummeleita ja hauskoja pappoja, jotka kiitollisena ottavat avun vastaan. Usein lähähriopsikelijoilta kuitenkin unohtuu se kolikon kääntöpuoli pahoinpitelyineen ja hulluine asiakkaineen epäkiitolisten omaisten huutoa unohtamatta. Työn negatiivinen puoli saattaa todella yllättää jos sitä ei ole ennen opintoja kunnolla miettinyt ja sisäistänyt.

Vai ei vaadi älynlahjoja. Johan vitsin pukkasit.

Missä kohtaa sitten vaatii? Kerro esimerkki.

Esimerkkejähän olisi vaikka kuinka paljon. Täytyy tehdä päätöksiä, osata toimia ja tietää mitä tehdä. Ihmishenki voi olla vastuulla. Kyllä siinä älliä tarvitaan. Ei voi jäädä tumput suorina miettimään. Itse olen yöhoitajana yksin vastuussa paristakymmenestä ihmisestä. Kyllä täytyy osata ja tietää moni asia.

Mä olen vaihtamassa alaa.

Ap:n kirjoitus kuvaa hyvin niitä syitä, paitsi, että mulla on kyllä vanhukset olleet ihania. Se onkin ollut se ainoa syy jatkaa tähän asti. Nyt en vaan enää jaksa työaikoja, taukojen puutetta, jatkuvaa työvuorojen muuttelua, v-maista työyhteisöä jne.

Mulle riitti.

Totta ja esim. kotihoidossa käyt asiakkaan luona yksin (myös niiden joiden luona pitäisi käydä kaksi), ei siellä keitellä pelkästään kahvia.

Haluaisitko itseäsi hoitavan lähihoitajan, joka ei käytä työssään älynlahjoja?

Hoitotyöhön kuuluu myös terveyden ja tilassa tapahtuvien muutosten seuraaminen, lääkehoito (mm. insuliinit), lääkkeiden jakaminen, kuntouttava työote, haavahoidot, mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoito, jne jne.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin ap olisit kirjoittanut minun työpaikastani! Kuvailit juuri työni ja työyhteisöni sellaisena kuin se on. Työ on henkisesti ja fyysisesti raskasta, tuntuu että elämästä on kadonnut ilo ja valo työn myötä. Aika vaihtaa paikkaa jos ei koko alaa?

Kysyt asiaa av:lla? Ei ihme, että olet valinnut ammatin jossa sinua laillisesti potkitaan joka suunnalta. 

Heikkojen ihmisten ala. Itse ottaisin heti loparit.

Paskalla palkalla koiran hommaa. Kuka itseään kunnioittava sellaista tekee?

Olen osittain samaa mieltä ap:n kanssa.

Älä lue lähäriksi jos et kestä asiakkaiden/omaisten puolelta tulevaa negatiivista palautetta. Äläkä lyhdy lähihoitajaksi, jos et kykene pitämään kiinni omista oikeuksista joita esim. kahvitauot ovat, vaan kieli ruskeana nuoleskelet työnantajasi persettä ja olet marttyyri kun jätät vapaaehtoisesti kahvitauon pitämättä.

Itse sain lähihoitajana vakituisen paikan tehtyäni hommia muutaman vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Paskalla palkalla koiran hommaa. Kuka itseään kunnioittava sellaista tekee?

Palkkoihin ja työoloihin liittyvän ulinan määrän perusteella kenenkään ei pitäisi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Plussat : Työllistyminen melko varmaa. Työ ei vaadi juurikaan älyllisiä ponnisteluja. Osa asiakkaista erittäin mukavia ja heidän takiaan työtä jaksaa tehdä jonkun aikaa.

Miinukset: Fyysisesti raskasta. Työajat epäsäännölliset. Jatkuvassa paineessa asiakkaiden, omaisten ja työnjohdon välissä. Taukoja ei usein ehdi pitämään jos haluaa suoriutua työajan puitteissa annetuista tehtävistä. Palkka suhteellisen huono työpanokseen nähden.

Parhaimmillaan lähärin duuni on kiitollisten ja mukavien asiakkaiden hoitoa väljällä aikataululla. Kerkeää työn ohella myös vähän aikaa jutustella asiakkaille ja pystyy pitämään ruokataukoja ja kahvitauokoja. Pääsee työyhteisöön, jossa on täyspäinen pomo sekä mukavat työkaverit.

Pahimmillaan se on huutavien ja vihaisten asiakkaiden sekä heidän mielipuolisten omaistensa vihapuheen kuuntelua. Asiakkaat pahoinpitelevät niin fyysisesti kuin henkisesti. Taukoja ei kerkeä pitämään ja silti työpäivät venyvät yli. Työyhteisö on tulehtunut ja pomo on epävakaa ja arvaamaton. Joka päivä on selviytymistä ja taistelemista uupumista vastaan. Palkkapäivänä mietit käteenjäävän summan pienuutta ihmetellessäsi, että onko tässä mitään järkeä.

Monet lähtevät opsikelemaan lähäriksi vaaleanpunaiset lasit silmillä. He odottavat työltä auttamisen ja hyödyllisyyden tunnetta. He odottavat niitä mukavia mummeleita ja hauskoja pappoja, jotka kiitollisena ottavat avun vastaan. Usein lähähriopsikelijoilta kuitenkin unohtuu se kolikon kääntöpuoli pahoinpitelyineen ja hulluine asiakkaineen epäkiitolisten omaisten huutoa unohtamatta. Työn negatiivinen puoli saattaa todella yllättää jos sitä ei ole ennen opintoja kunnolla miettinyt ja sisäistänyt.

Vai ei vaadi älynlahjoja. Johan vitsin pukkasit.

Olen lähärinä samaa mieltä. Ja huom! ei tarkoita sitä, etteikö lähäreissä olisi paljon älykkäitä, mutta työssä sitä ei tarvita. Opiskelupaikan saaminen ja opiskelukin oli todella helppoa. Itse en tehnyt muuta kuin kävin tunneilla, se riitti hyviin arvosanoihin. Oli meillä kyllä useampiakin, jotka kipuili ihan jo sen simppelin matematiikan kanssa, mitä opiskeltiin... ja samat kipuilee sitten töissä lääkelaskujen kanssa... no kaikille ei kauhalla anneta, mutta pääasia, että oppivat vaikka sitten pidempää kautta.