Lue keskustelun säännöt.
Ei olisi todellakaan kannattunut tehdä lasta näin äkkiä.
29.01.2017 |
Tarkoitan, että olimme olleet yhdessä vain 1,5 vuotta. Nyt olen täysin kyrpiintynyt mieheen. Hän ei siis ole tehnyt mitään pahaa tai väärää mutta en vain kestä häntä enää. Olemme liian erilaisia. Ja suhteen alussa oli alkuhuuma, mieheni oli hyvännäköinen, eikä mikään itsestäänselvyys. Nykyään hän on lihava ja ei panosta pukeutumiseen. Lisäksi tarrautuu minuun liikaa, ei anna hetken rauhaa. Ihan hyvä mies ja isä, joten eroaminen tuntuu itsekkäältä. Vittu!
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Heidi!?
En ole. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asia kannattais ottaa puheeks miehen kans. Kertoa mikä tökkii. Sillä pääsis jo vähä asias eteenpäin..
Mitä tästä opimme? Kannattaisko tutustuu ensin toiseen kunnolla?
Vierailija kirjoitti:
Asia kannattais ottaa puheeks miehen kans. Kertoa mikä tökkii. Sillä pääsis jo vähä asias eteenpäin..
No ehkä tuo takertumisasia on sellainen, jonka puiminen on hedelmällistä. Noita muita tökkiviä asioita en kyllä sanoisi toiselle. "Et ole tehnyt mitään väärää, mutta olen täysin kyrpiintynyt sinuun, enkä vain jaksa sinua enää. Et ole enää edes hyvännäköinen. Kadun perheen perustamista sinun kanssasi."
Olen samaa mieltä, ettei lasta kannata tehdä noin lyhyen seurustelun jälkeen. En kuitenkaan sinuna ap tekisi mitään hätiköityjä päätöksiä. Aika moni hyvä, vakaa ja pitkäkestoinenkin parisuhde muuttuu aika paskaksi esikoisen synnyttyä vuodeksi tai muutamaksi. Vasta pikkulapsivaiheen jälkeen näet, mitä elo miehesi kanssa tulee todellisuudessa olemaan. Lähde sitten, jos silloin vielä siltä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me perustettiin perhe yhtä nopealla aikataululla. Ei ole kaduttanut. Yhdessä ollaan edelleen 13 vuoden jälkeen. Eli olen sitä mieltä, että ei se siitä nopeudesta ole kiinni. Minä tiesin mitä halusin, olin todella pohtinut sitä. Uskon, että miehenikin tiesi aika hyvin. Se nyt onkin ollut aina tosi fiksu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo varmaan taas jonkun vanhan haahkan aloittama ketju jossa haluaa tuoda selväksi kuinka hienoa on seurustella 20 vuotta ja sitten kurppana keinohedelmöittää lapsi.
me mentiin parin vuoden jälkeen vauvahommiin ja hyvin meni. Uskooko joku tosiaan että aika ratkaisee kaiken?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla tuuria peliä nopealla aikataululla (lapset) edenneillä miten käy. Juuri erosi yksi tuttava pariskunta. Tapailivat ja nainen tuli raskaaksi vahingossa.. Ennen lapsen 3 v synttäreitä erosivat.
Sitten taas siskoni. Sama homma kuin edellinen.. Mutta heillä nyt 2 lasta, naimisissa. Vanhin lapsi 9 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Lapsia kun muutenkaan ei pitäisi tehdä heppoisin perustein, mut ei varsinkaan suhteen alkuhuumassa. Kannattaisi oikeasti nauttia ensin kunnolla siitä kaksinolosta ja sitten vasta lisääntyä, se suhde kun väkisinkin muuttuu lasten myötä
Heidi!?