Kannattaako alkaa suhteeseen miehen kanssa kuka on aiemmassa suhteessaan pettänyt kumppania?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sen sun potentiaalinen miesehdokas sitä mieltä, että on ihan ok pettää jos suhteesta tulee huono? Se on nimittäin oleellinen kysymys. Koska mikään pitkä suhde ei pysy ainiaasti autuaana. Jokaisessa pitkässä suhteessa tulee vaikeampiakin vaiheita. Jos miehen mielestä on ihan ok, että suhteen ollessa vähän huonommassa vaiheessa, voi lähteä pettämään, hän tulee pettämään sinuakin ihan varmasti.

En usko sitä hokemaa, että kerran pettää, aina pettää. Näitäkin on varmasti paljon. Mutta on myös paljon niitä, jotka jostain syystä hairahtuvat ja vilpittömästi katuvat ja ottavat siitä opikseen. Jos miesehdokkaasi tuntuu vilpittömästi katuvan pettämistään, niin sitten voisin harkita.

No hän sanoi että se tuntui silloisessa suhteessaan hänestä hyvältä idealta kun suhde oli mielestään huono, mutta nyt sanoo ettei se ole ok eikä ikinä enää tekisi kellekään sillä tavalla. Sanoo ottaneensa opikseen.

Minkäikäinen mies? Oliko pettänyt työkaverin kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Oliko mies ollut pitkään tämän avopuolisonsa kanssa?

Vähän yli pari vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Oliko yhden yön juttu vai ihan salasuhde?

No hän ystävystyi naisen kanssa jonka kanssa petti ex-avokkiaan kun hänellä ja ex-avokilla meni huonosti. He alkoivat viettää enemmän aikaa yhdesä läheisemmin ja lopulta menivät sänkyyn. Sitten mies päätti vaihtaa ex-avokkinsa uuteen.

Vierailija kirjoitti:

Olen tapaillu yhtä aika erittäin ihanaa miestä hetken. Nyt minulle selvisi hiljattain, että hän on nuorempana pettänyt silloista avovaimoaan toisen naisen takia. Itse en koskaan voisi tehdä mitään tuollaista enkä ole tehnytkään, ja minulle luottamus on erittäin tärkeä ja tuomitsen pettämisen jyrkästi. Mies selitti, että hän teki sen siksi koska suhde oli hänen mielestä huono eikä nykyään enää koskaan tekisi samoin uudelleen, mutta kannattaako minun oikein luottaa häneen? Minä kun olen aina ollut käsiytksessä, että jos kerran pystyy tekemään rakkaalleen noin niin aivan varmasti pystyy tekemään saman toistamiseen. Muuten hän kyllä on tosi ihana mutten tiedä nyt yhtään miten edetä.

Mikä siinä on niin kauheaa jos satunnaisesti panee muitakin? Ei se penis siitä kulu.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti on olemassa ihmisiä jotka ei petä uudestaan. Mutta ikävä kyllä oikeasti luotettaville ja ns. yksiavioisille ihmisille kynnys pettämiseen vaan on niin korkea, että jos kuka siihen kerrankin kykenee, etenkin jos jo asutaan yhdessä ja on sillä tavalla kunnolla rakastuttu ja sitouduttu, niin varmasti pystyy siihen helposti uudelleenkin. Usko kokemuksen syvää rintaääntä.

Helposti? Varmaan riippuu ihan ihmisestä kuinka helposti.

Minä annoin mahdollisuuden jota kadun.

Petti minuakin puhumattakaan näistä hänen aikaisemmassa suhteessa olevista ongelmista kun tajusin että samat ongelmat ovat meilläkin.

En enään ikinä ota miestä joka pettää eikä hoida eroaan kunnolla vaan hyppii suhteesta toiseen aina samoilla selityksillä.

Eli suhteessa olevista ongelmista joka ajoi miehen pettämään. Ne ongelmat kun ei katoa jos niitä ei itse käsittele ja tee niille jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kerran pettäjä, aina pettäjä" on herttaisen mustavalkoinen ajatus, jota hokevat yksinkertaiset ihmiset.

Ei kannata lähteä suhteeseen ylipäätään, koska vaikka ihminen ei olisi aiemmissa suhteissa ikinä pettänyt ketään, hän saattaa seuraavassa suhteessa sen tehdä. Kerran, pari, kymmenen. Tai ei kertaakaan. Mikäs sen piinaavampaa kuin sitä arvailla.

Tämä asia ON mustavalkoinen. Joko tekee väärin tai ei tee. Tässä ei ole harmaan sävyjä.

Tuo mustavalkoisuudesta itkeminen on niille, joille moraali ei merkitse mitään. Eikä tarvitsekaan. Kenenkään ei tarvitse ottaa elämäänsä moraalia jos ei halua. Eikä kenenkään tarvitse ottaa moraalitonta ihmistä elämäänsä jos ei halua. Pysykää te omassa joukossanne ilkkumassa meille tiukkapipoille. Pettäkää oman joukkonne kesken, valehdelkaa ja huijatkaa toisianne niin paljon kuin haluatte. Me elämme toisella tavalla.

Pettäminen on itse asiassa yllättävän yleistä. Nuorena olen touhunnut useiden varattujen miesten ja naistenkin kanssa. Osa pettäjistä koki aitoa morkkista, osalle pettäminen oli elämäntapa. Itsekin olin luullut pettämisen olevan jotain pahojen ihmisten marginaalitouhua. Yllätyin kuitenkin, kun huomasin ihan tavallisten, älykkäiden ihmisten sitä harrastavan. Omassa tuttavapiirissä ei taida olla ainuttakaan miestä joka ei olisi pettänyt suhteessa koskaan, edes suudellut ketään muuta kuin omaa naistaan. Ja puhun nyt siis sellaisista henkilöistä joihin itse en ole edes sekaantunut.

Pitikö tässä olla kaksi kysymystä?

Kannattaako alkaa suhteeseen miehen kanssa? Kuka on aiemmassa suhteessaan pettänyt kumppania?

Vastaan, että jos mies on miellyttävä kaikin puolin, niin toki kannattaa alkaa suhteeseen. Aika moni on varmaan (ainakin palstan perusteella) pettänyt kumppaniaan, mutta minä en ole.

Mä olen mies ja olen pettänyt aiemmassa suhteessa. Se mitä tein oli tietysti väärin. Mutta kun oikeesti asiat ei aina ole niin mustavalkoisia. Olin suhteessa naisen kanssa joka oli äärimmäisen mustasukkainen, epäili jatkuvasti kaikesta ja soitteli kouluun ja tivasi olenko siellä jonkun naisen kanssa. Tätä jatkui suhteen alusta loppuun. Hän myös itse yritti tehdä minua jatkuvasti mustasukkaiseksi. Yritin jättää naista useasti, mutta hän aina ilmaantui takaisin, vetosi siihen että aikoo muuttua mustasukkaisuudessaan, syyllisti myös minua siitä että jos erotaan niin hän ei kestä sitä ja yrittää tappaa itsensä ja kaikkea muuta. Lopulta aina myönnyin jatkamaan suhdetta, mutta mikään ei muuttunut ja lopulta sitten petin häntä yhtenä iltana ulkona ollessani humalapäissään (en tarkoita humalan olevan selitys).

Että se kun jotkut suhteet on huonoja ja niissä joku pettää, niin se todella tarkoittaa sitä että suhde on huono ja siinä alkaa ihmiset voimaan huonosti ja silloin tehdään vääriä ratkaisuja, enkä nyt lähtisi suorilta käsin heti mukaan tuohon "kerran pettäjä, aina pettäjä". Seuraavassa suhteessa panostin kommunikointiin enkä häntä pettänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kerran pettäjä, aina pettäjä" on herttaisen mustavalkoinen ajatus, jota hokevat yksinkertaiset ihmiset.

Ei kannata lähteä suhteeseen ylipäätään, koska vaikka ihminen ei olisi aiemmissa suhteissa ikinä pettänyt ketään, hän saattaa seuraavassa suhteessa sen tehdä. Kerran, pari, kymmenen. Tai ei kertaakaan. Mikäs sen piinaavampaa kuin sitä arvailla.

Tämä asia ON mustavalkoinen. Joko tekee väärin tai ei tee. Tässä ei ole harmaan sävyjä.

Tuo mustavalkoisuudesta itkeminen on niille, joille moraali ei merkitse mitään. Eikä tarvitsekaan. Kenenkään ei tarvitse ottaa elämäänsä moraalia jos ei halua. Eikä kenenkään tarvitse ottaa moraalitonta ihmistä elämäänsä jos ei halua. Pysykää te omassa joukossanne ilkkumassa meille tiukkapipoille. Pettäkää oman joukkonne kesken, valehdelkaa ja huijatkaa toisianne niin paljon kuin haluatte. Me elämme toisella tavalla.

Siis sinä et ole koskaan toiminut väärin? Näpistänyt teininä? Päästänyt valkoista valhetta? Puhunut toisista pahaa selän takana? Luntannut kokeessa? Et i-k-i-n-ä mitään, mikä ei olisi yksiselitteisesti vain ja ainoastaan oikein?

Upeaa! Koska jos ihminen on valmis kerran elämässään tekemään VÄÄRIN, hän on ikuisesti yhtä kuin se tuhma tekonsa. Tämän tulkinnan mukaan 99,9% maailman ihmisistä ei halua ottaa eläämänsä moraalia.

Joillekin asiat ovat mustavalkoisia, suurimmalle osalle aikuisista näin ei ole. Kannatan Ap:llekin ajattelun laajentamista.

Pettäminen on väärin mutta samaan aikaan inhimillistä. Ei ole väärin ymmärtää sitä.

Itse olen pettänyt aviomiestäni. Riuduin epäseksuaalisen miehen kanssa ja itsetuntonikin alkoi romuttua. Jättäminenkin oli vaikea ajatus koska perhe, talo ym. En sitten eräänä päivänä pystynyt vastustamaan miestä johon tunsin vetoa ja jolle sain vihdoin olla haluttava nainen.

Tietenkin se liitto päättyi sitten eroon kun tajusin, etten tule koskaan olemaan miehen kanssa onnellinen.

En missään nimessä pettäisi nykyistä kumppaniani, koska olen tässä suhteessa rakastettu ja haluttu. Jos se jonain päivänä loppuisi, päättäisin suhteen koska olen todellakin ottanut opiksi, tiedän jo mitä haluan. Meillä ei myöskään ole yhteisiä lapsia eikä sellaista estettä eroamiselle kuin koin avioliitossani olevan.

Ihminen ei kestä jatkuvaa kaipausta ja torjuntaa. Enää en sellaisessa suhteessa olisikaan.

Mutta pettäminen ei ole mikään yksiselitteinen "harrastus" jota pettäneen on pakko toteuttaa. En missään nimessä halua kenenkään muun koskettavan itseäni kuten mieheni. Tarpeeni täyttyvät rakkaudellisessa suhteessani eikä pettäminen olisi mitenkään mahdollista.

Vieläkin maistelen tätä ajatusta, että moraali on yksioikeinen on/off-asia. Että jos ihminen tekee joskus jotain väärää, se merkitsee sitä, ettei moraali merkitse hänelle mitään.

Miten tynnyrissä on elettävä, että pystyy ajattelemaan noin mustavalkoisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vieläkin maistelen tätä ajatusta, että moraali on yksioikeinen on/off-asia. Että jos ihminen tekee joskus jotain väärää, se merkitsee sitä, ettei moraali merkitse hänelle mitään.

Miten tynnyrissä on elettävä, että pystyy ajattelemaan noin mustavalkoisesti?

...siis yksioikoinen.

Olisi kauheaa ajatella, että ihminen pysyisi samanlaisena koko elämänsä. Lapsena tulee tehtyä virheitä, teininä tulee tehtyä virheitä, nuorena aikuisena tulee tehtyä virheitä. Virheistä otetaan opiksi. Jotkut ihmiset toistavat samoja virheitä kauan, jopa koko elämänsä ja se tarkoittaa että he eivät halua kehittyä eivätkä ole ottaneet opiksi. Sen takia he ajautuvat samoihin tilanteisiin vuodesta toiseen, sen sijaan että tajuaisivat että vika on heissä itsessään eikä muissa. Jos ei ota vastuuta omasta elämästään, ei voi oppia virheistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs olette siitä mieltä, että miehen aiempi puoliso on ensin pettänyt miestä, ja se on ollut osasyynä siihen, että mieskin on pettänyt myöhemmin? Onko tilanne silloin yhtään hyväksyttävämpi?

Ei, koska nuo kaikki:

"se petti ensin",

"se löi ensin", "se käänsi lasten mielet minua vastaan"

selittelyt kertovat vain miehen vihasta naista kohtaan.

Äijän tunteidenhallinta ei toimi,

impulssikontrolli ja toimintakyky on nollassa ja käytös äärimmäisen itsekästä ja usein väkivaltaista. Kun vaimo lähtee, omat lapset pelkäävät ja inhoavat isää, töistä tulee potkut ja naapurit karttavat - syylliseksi yritetään osoitella ex-vaimoa.

Tyypillinen kuvio tietynlaisilla miehillä. Itse sekaannuin kerran parikymppisenä tällaiseen mieheen, mutta onneksi pääsin nopeasti pois.

Älä huoli käytöshäiriöistä miestä,

joka syyttelee omista teoistaan ex-vaimoaan!

Silmät auki.

No nyt on hieman mustavalkoista avautumista havaittavissa. Tottakai sillä on merkitystä, miten aiempi kumppani on miestä kohdellut. Eri asia on sitten syyttää kaikesta kumppaniaan ja selitellä kaikkia tekojaan sillä.

Mutta jos mies on vaikka ollut epävakaan, väkivaltaisen ja epäluotettavan naisen kanssa yhdessä, niin kyllä miehellä nyt on ihan perusteltu oikeus sanoa ex:äänsä epävakaaksi, väkivaltaiseksi ja epäluotettavaksi. Ei se kerro miehen impulssikontrollista tai tunteiden hallinnasta mitään. Jos mies on pettänyt tuollaista kumppania, niin on se nyt paljon ymmärrettävämpää kuin pettää jotain päinvastaista kumppania.

Vai pitäisikö vaan kehua ja ylistää ihanaa exää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kerran pettäjä, aina pettäjä" on herttaisen mustavalkoinen ajatus, jota hokevat yksinkertaiset ihmiset.

Ei kannata lähteä suhteeseen ylipäätään, koska vaikka ihminen ei olisi aiemmissa suhteissa ikinä pettänyt ketään, hän saattaa seuraavassa suhteessa sen tehdä. Kerran, pari, kymmenen. Tai ei kertaakaan. Mikäs sen piinaavampaa kuin sitä arvailla.

Tämä asia ON mustavalkoinen. Joko tekee väärin tai ei tee. Tässä ei ole harmaan sävyjä.

Tuo mustavalkoisuudesta itkeminen on niille, joille moraali ei merkitse mitään. Eikä tarvitsekaan. Kenenkään ei tarvitse ottaa elämäänsä moraalia jos ei halua. Eikä kenenkään tarvitse ottaa moraalitonta ihmistä elämäänsä jos ei halua. Pysykää te omassa joukossanne ilkkumassa meille tiukkapipoille. Pettäkää oman joukkonne kesken, valehdelkaa ja huijatkaa toisianne niin paljon kuin haluatte. Me elämme toisella tavalla.

Pettäminen on itse asiassa yllättävän yleistä. Nuorena olen touhunnut useiden varattujen miesten ja naistenkin kanssa. Osa pettäjistä koki aitoa morkkista, osalle pettäminen oli elämäntapa. Itsekin olin luullut pettämisen olevan jotain pahojen ihmisten marginaalitouhua. Yllätyin kuitenkin, kun huomasin ihan tavallisten, älykkäiden ihmisten sitä harrastavan. Omassa tuttavapiirissä ei taida olla ainuttakaan miestä joka ei olisi pettänyt suhteessa koskaan, edes suudellut ketään muuta kuin omaa naistaan. Ja puhun nyt siis sellaisista henkilöistä joihin itse en ole edes sekaantunut.

Et vain silloin tajunnut, etkä näköjään vieläkään, että "pahuus" eli itsekkyys ja välinpitämättömyys ei ole mikään marginaali-ilmiö.

Vierailija kirjoitti:

"Kerran pettäjä, aina pettäjä" on herttaisen mustavalkoinen ajatus, jota hokevat yksinkertaiset ihmiset.

Ei kannata lähteä suhteeseen ylipäätään, koska vaikka ihminen ei olisi aiemmissa suhteissa ikinä pettänyt ketään, hän saattaa seuraavassa suhteessa sen tehdä. Kerran, pari, kymmenen. Tai ei kertaakaan. Mikäs sen piinaavampaa kuin sitä arvailla.

Paras enne tulevasta käyttäytymisestä on menneisyyden käytös.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs olette siitä mieltä, että miehen aiempi puoliso on ensin pettänyt miestä, ja se on ollut osasyynä siihen, että mieskin on pettänyt myöhemmin? Onko tilanne silloin yhtään hyväksyttävämpi?

Ei. Kertoo vain siitä että miehen teki mieli pettää myös, ja oikeuttaa sitä noin. En arvosta ihmistä joka tuomitsee pettämisen, ja on kuitenkin valmis tekemään niin itsekin. Tai missä muussa asiassa vaan, mutta kuitenkin. Ei jatkoon.

Ei, ei, ei enää.

Olen itse jyrkästi pettämistä vastaan, mutta ihastuin niin palavasti tyyppiin, joka oli pettänyt eksäänsä, monesti. En koskaan oikein sulattanut asiaa tai luottanut mieheen, joten vaikea oli siinä suhteessa olla. Tosin nykyään kun puolet ihmisistä on pettänyt puolisoitaan, voi olla entistä vaikeampi löytää pettämishistorialtaan puhdasta kumppania.

Vierailija kirjoitti:

Kerran pettäjä aina pettäjä. Toisaalta oletko valmis ottamaan sen riskin, että mies tekee saman uudelleen jos "suhteesta tulee hänen mielestään taas huono" sinun kanssasi?

"Kerran pettäjä, aina pettäjä" pitää paikkansa kyllä, mutta vain siinä nimenomaisessa suhteessa. Kokemuksesta. Onko joku niin naiivi, että luulee pettämisen olevan aina joku luonteenpiirre? Kyllä se useimmiten liittyy huonoon suhteeseen ja epäsopivaan kumppaniin jos ei nyt vedetä keskusteluun sairaita sarjapettäjiä.