Takokaa mulle päähän, ettei tälläisen miehen kanssa kannata olla!!
En yhtään ymmärrä itseäni! Olen silmittömän ihastunut mieheen, joka näyttää paperilla täydeltä katastrofilta, enkä haluaisi jatkaa tätä suhdetta yhtään pidemmälle! Haluaisin tapailevani miehen kanssa myös lapsia, mutta huolestuttaa muutama piirre...
Hän
1. Kärsii ahdistuneisuushäiriöstä ja syö siihen lääkkeitä
2. Käyttäytyy välillä lapsellisesti
3. Ei osaa tehdä itse ruokaa
4.Kondylooma syyliä ollut
5.Värisokeus (lapset saisivat sen?)
6.Huono sängyssä, en saa
7.Kova hankkimaan velkaa, ei hoida asioitaan ns ajoissa
Miehessä on kuitenkin paljon hyvää mutta VITUTTAA.
Kommentit (36)
Jos et parempaakaan saa niin kannattaa pitää kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Jos et parempaakaan saa niin kannattaa pitää kiinni.
Parempaa luultavasti saisin, mutta en vain jaksa sitä tutustumisrumbaa ja säätöä. Olen melkein kokoajan töissä, eikä ylimääräistä aikaa olisi juosta treffeillä ja miettiä näitä juttuja. Tämä mies on ollut kuvioissa vähän pidempään ja olisi ns. varma vaihtoehto.
Olen itse 25 ja mies 28.
Jahas. No onnea vain, elämä on sellaista kun siitä tekee!
Loppuelämä on pitkä aika. Varsinkin tuo ettei hoida asioitaan ja ottaa velkaa on huono merkki.
Jos alat tuota hyysäämään niin muista että se oli sun oma valinta josta turha valittaa toisille.
Mulla kaatuisi kohtaan "ei ole hyvä sängyssä".
Raha-asiat voi pitää erillään.
Ahdistuneisuushärö tai vastaava; jos on hoidossa, ja sinä teet rajat, millaista oireilua kestät, ettet aina vaan suostu isompiin ja isompiin yhteistä elämää rajoittaviin oireisiin. Ongelmia voi olla, mutta niitä kuuluu hoitaa.
Mutta seksi harvemmin alkaa toimia.
Sä oot hiton nuori, etsi parempi.
Musta kuulostaa, että saattais olla jotain muutakin mt ongelmaa kun tuo ahdistuneisuus. Mieti tarkasti jaksatko elää ihmisen kanssa, joka on pysyvästi sairas. Jos oikeasti rakastat miestä, niin jaksat kyllä ja löydät keinot parisuhteen kunnossapitoon, mutta helppoa se ei ole.
Miehessä täytyy olla paljon hyvääkin, et varmaan muuten häntä tapailisi. Mutta mieti tarkkaan.
Olen siis itse naimisissa bipo miehen kanssa, ja vaikka rankkaakin on ollut, en tahtoisi ketään muuta rinnalle.
Vierailija kirjoitti:
Musta kuulostaa, että saattais olla jotain muutakin mt ongelmaa kun tuo ahdistuneisuus. Mieti tarkasti jaksatko elää ihmisen kanssa, joka on pysyvästi sairas. Jos oikeasti rakastat miestä, niin jaksat kyllä ja löydät keinot parisuhteen kunnossapitoon, mutta helppoa se ei ole.
Miehessä täytyy olla paljon hyvääkin, et varmaan muuten häntä tapailisi. Mutta mieti tarkkaan.
Olen siis itse naimisissa bipo miehen kanssa, ja vaikka rankkaakin on ollut, en tahtoisi ketään muuta rinnalle.
Mies on kertonut nuorempana sairastaneensa masennusta, mutta ei suostunut avaamaan kuinka vakavasta oli kyse. Lääkkeitä kuitenkin siihenkin söi.
Ja kyllä, en koskaan ole tavannut tämän miehen kaltaista, hän on aivan mahtava. Sen jälkeen tuntuu ettei muut miehet ole edes kiinnostaneet. Vaikka meillä on jo nyt (!!) ollut vaikeaa miehen aiheuttaneiden ongelmien vuoksi, silti olen jäänyt. En itse ymmärrä miksi, koska järjellisesti ymmärrän ettei tämä toimi.
Mitä hyviä puolia miehessä on? Ei nuo nyt kauhean pahalta kuulostaneet kuin kohdat 6 ja 7.
Niiden perusteella en jäisi, muista viis. Lisäksi olet todella nuori jumiutumaan tuollaiseen.
Pidä hauskaa suhteessa jonkun aikaa (toki teet miehelle selväksi, että on vain hetken hupia) ja etsi sitten sopivampi.
En alkaisi suhteeseen tautikasan kanssa jolla on muutenkin mt-/ rahanhallintaongelmia ja tärkein ON HUONO SÄNGYSSÄ!!!!! HERÄÄ JO PAHVI!!!
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyviä puolia miehessä on? Ei nuo nyt kauhean pahalta kuulostaneet kuin kohdat 6 ja 7.
Niiden perusteella en jäisi, muista viis. Lisäksi olet todella nuori jumiutumaan tuollaiseen.
Pidä hauskaa suhteessa jonkun aikaa (toki teet miehelle selväksi, että on vain hetken hupia) ja etsi sitten sopivampi.
Mies on todella kiltti ja huomaavainen, hyvä keskustelemaan ja muutenkin kiinnostunut asioistani. Miinuksena myös se, että olen jo kerran ns eronnut miehestä, ja hän muuttui todella kylmäksi ja ilkeäksi, kiukuttelee. Mutta palasimme kuitenkin yhteen.
Huono sängyssä on kyllä paha miinus. Ettekö pysty keskustelemaan tarpeistanne seksin suhteen ja siitä, miten sen saisi toimimaan paremmin?
Kommenteista päätellen mies saa olla kuinka ongelmainen tahansa, kunhan ei ole huono sängyssä.
Nyt kun vielä joku kertoisi, minkälainen on huono sängyssä? Ei seiso? Ei osaa kosketella? Ei ole kiihottava?
Ei osaa koskettaa, hipeltää vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyviä puolia miehessä on? Ei nuo nyt kauhean pahalta kuulostaneet kuin kohdat 6 ja 7.
Niiden perusteella en jäisi, muista viis. Lisäksi olet todella nuori jumiutumaan tuollaiseen.
Pidä hauskaa suhteessa jonkun aikaa (toki teet miehelle selväksi, että on vain hetken hupia) ja etsi sitten sopivampi.
Mies on todella kiltti ja huomaavainen, hyvä keskustelemaan ja muutenkin kiinnostunut asioistani. Miinuksena myös se, että olen jo kerran ns eronnut miehestä, ja hän muuttui todella kylmäksi ja ilkeäksi, kiukuttelee. Mutta palasimme kuitenkin yhteen.
Minkä ajattelit muuttuvan nyt?
Miksi ihmeessä palasitte yhteen?
Opettele päästämään irti.
Värisokeus ei muuten periydy lapsillesi. Pojat olisivat terveitä, koska he saavat sinun X-kromosomisi ja tyttäresi olisivat kantajia. Tyttärien pojilla olisi 50% mahdollisuus värisokeuteen ja tyttäriesi tyttärillä sama todennäköisyys olla kantajia.
terv. värisokean puoliso
Vierailija kirjoitti:
Mulla kaatuisi kohtaan "ei ole hyvä sängyssä".
Raha-asiat voi pitää erillään.
Huomaa että olet nuori.
Ensinnäkään raha-asioita ei voi parisuhteessa pitää erillään. Mitä siitä tulee jos toinen hassaa rahansa taivaan tuuliin, ja toinen joutuu vastaamaan kaikista pakollisista menoista?
Ja seksiä voi kyllä opetella.
Vierailija kirjoitti:
Huono sängyssä on kyllä paha miinus. Ettekö pysty keskustelemaan tarpeistanne seksin suhteen ja siitä, miten sen saisi toimimaan paremmin?
Pystymme keskustelemaan seksistä avoimesti, ja olen ihan kädestä pitäen yrittänyt näyttää miehelle, mistä kosketaan, mistä tykkään yms mutta ei vain osaa. On sängyssä laiskanpuoleinen, ei jaksa kauaa esim sormettaa vaan alkaa kuiskia korvaan "tuutkos jo" yms mikä ei todellakaan lisää haluja vaan paineita tulla. Ei myöskään monesti halua olla päällä vaan että minä teen kaiken työn. Haluaa itse pitkän esileikin jossa vain häntä stimuloidaan koska ei itse jaksa/osaa koskettaa oikein ja turhanpäiväinen räpellys ärsyttää.
Ota siitä vaan, tyhjän saa pyytämättäkin.