Onko pitkästä matematiikasta ollut sinulle hyötyä?

Minulla on jo melkoisen monta vuotta lukioajoista. Mutta se hyöty on ollut pitkästä matematiikasta, että minulla ei ole rajoituksia siihen mitä opiskelisin. Itseasiassa vaihdoin alaa ihan täysin 35- vuotiaana. Markkinoinnista IT alalle. Yhtäkkiä pitkä matikka olikin hyvä juttu.

Kannattaa varmaan listata alat jotka sua kiinnostaa ja selvittää tarviiko niiden opiskelussa pitkää matikkaa. Myöskin jos matikka on sulle kovin hankalaa kannattaa miettiä on sellainen ala sulle sopiva jossa matikkaa paljon tarvitsee. 

Jos saat vain motivoitua itsesi, niin varmasti pärjäät. Yritä vaikka löytää jotain mielenkiibtousia aiheita/kirjoja, joissa matematiikkaa sovelletaan.

Ei sinulla poissuljettuna ole mikään vaihtoehto tulevaisuudessa vaikka lyhyeen vaihtaisitkin, poisluettuna DI-tutkinnot, luonnontieteet ja lääkäri.

Mutta pitkän matematiikan opiskelu kyllä kehittäisi ajatteluasi, työtapojasi, pitkäjänteisyyttäsi - vaikket sitä itse huomaakkaan. Suosittelen jatkamaan, jos jalsat tehdä työtä sen eteen!

up

Vierailija kirjoitti:

Jos saat vain motivoitua itsesi, niin varmasti pärjäät. Yritä vaikka löytää jotain mielenkiibtousia aiheita/kirjoja, joissa matematiikkaa sovelletaan.

Ei sinulla poissuljettuna ole mikään vaihtoehto tulevaisuudessa vaikka lyhyeen vaihtaisitkin, poisluettuna DI-tutkinnot, luonnontieteet ja lääkäri.

Mutta pitkän matematiikan opiskelu kyllä kehittäisi ajatteluasi, työtapojasi, pitkäjänteisyyttäsi - vaikket sitä itse huomaakkaan. Suosittelen jatkamaan, jos jalsat tehdä työtä sen eteen!

Olen miettinytkin, että jos vielä pari kurssia koittaisi räpiköidä siellä. On kuitenkin huojentavaa kuulla, että lyhyelläkin matikalla on vielä ovia avoinna, kiitos tästä ja kannustuksesta :)

- Ap

Pitkä mieluummin kuin palikka. 

Voihan sen suorittaa myöhemminkin jos ei nyt inspiroi. Itselleni matematiikka on oleellinen osa maailmankuvaa. Miten fysiikka, onko se ap:n mielestä kiinnostavaa, jos luet sitten siitä pitkän oppimäärän.

On. Kyllähän se aina helpottaa uusien asioiden ymmärtämistä mitä laajemmin tietää asioita.

On, mutta olen DI.

On. Opiskelupaikka, kunnollinen koulutus ja työpaikka ja yli 100000 euron vuositulot. Ilman vankkaa matematiista osaamista tämä ei olisi voinut toteutua.

Matematiikasta on ollut siinä hyötyä, että se kehitti ajattelukykyä. Logiikkaa ja asioiden analysointikykyä. Suoranaisesti koulussa opetetusta matemaatiikasta en ole työelämässä tarvinnut muuta kuin jonkun verran trigonometriaa, prosenttilaskua, ja peruslaskutoimituksia. Ja verranto on myös ihan perusasia, jota tarvitsee soveltaa lähes päivittäin. Asiantuntijatehtävissä, korkeakoulutus.

Jos en olisi opiskellut pitkää matikkaa, niin en olisi nykyisessä hyväpalkkaisessa ammatissani. Lyhyen matikan opiskelu sulkee paljon ovia aivan turhaan. Työelämässä ei ole kyllä differentiaaliyhtälöitä tarvinut ratkoa, mutta matikanopiskelun kehittämä analyyttinen ja looginen ajattelukyky on kyllä ollut korvaamaton.

Lisäksi oikein mikään muu aine ei ole opettanut samanlaiseen pitkäjänteiseen tekemiseen tavoitteidensa saavuttamiseksi:

Että oppii matikkaa, pitää laskea paljon ja kun on harjoitellut paljon on aika siistiä huomata, miten hyvin asioita ymmärtääkään. Se on palkitsevaa kun huomaa olevansa fiksumpi, kun uskoikaan ;)

Kyllä se oli ihan hyvä pohja AMK- opinnoissa.

Mä olisin pärjännyt paremmin lyhyellä. Pitkä on vaan valmistautumista yliopistoon, se on mekaanista ja äärettömän tylsää. Mutta toki siitä saa enemmän pisteitä jatko-opintoihin monesti.

Haittaa ennemmin. Se on muokannut ajattelua analyyttiseen suuntaan ja ihmissuhteet menevät pieleen. Lisäksi pitkästä matikasta ei ole ollut hyötyä työnsaannissa

Vaikka olenkin ns softa/sähkö/tietoliikenne-ins/DI, niin eipä juuri ole ollut siitä lukon pitkästä matematiikasta hyötyä.

Sitäkin enemmän on ollut jo yläasteen aikana itse opiskellusta Boolen algebrasta, jota on voinut soveltaa todella paljon. Taisin opetella nämä asiat jo kasilla ollessani (alkeet ala-asteen kuudennella...), kun huomasin että auttavat kummasti ymmärtämään kuinka erinäiset jutut toimivat ja miten saapi säästettyä selvää rahaa omissa tekeleissään niin softan kuin hardiksen puolella.

2000-luvun alussa eräs TTKK:n ohjelmistotekniikan proffa tuli avautumaan julkisuuteen siitä, kuinka epäkäytännöllisen teoreettista suomalainen matematiikan opiskelu on, alkaen jo lukiossa mutta erityisesti korkeakouluissa. Eipä juuri voinut olla eri mieltä asiassa...sitten ihmetellään minkä takia esimerkiksi puolalaiset softainsinöörit ovat maailman parhaita hinta/laatusuhteeltaan - asiallahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa että heidän matematiikan opiskelu on hyvin käytännön ongelmiin sidottua...

Opiskelin diplomi-insinööriksi, matematiikan kurssit olisi olleet melkoisen hankala suorittaa lukion lyhyen tiedoilla. Oman alan kursseilla sitten sovellettiin näitä juttuja edelleen. Päädyin työelämässä tehtäviin jossa ei laskeskella päivittäin, mutta toisinaan kyllä. Ei niissä lyhyellä varmaan pärjäisi vaikkeivät mitään rakettitiedettä olekaan. Mielestäni matematiikan opiskelu pidemmälle kehitti myös omaa ongelmanratkaisukykyä ihan yleisellä tasolla, omasta mielestäni yksi hyödyllisimpiä aineita lukiossa. Toki olen ehkä vähän jäävi vastaamaan koska olen aina pitänyt matematiikasta ja luonnontieteistä...

Itse asiassa Puolassa opiskellaan ihan pirusti matikkaa alusta asti. Että taso on varmaan korkea. Matematiikkahan on nimenomaan teoreettista. Sehän se on se koko idea.

Puolalaiset rekkakuskit ja rakennusmiehetkin ovat halpoja ja hyviä siksi, koska siellä tietoliikenneinsinöörikin tuntee, että matematiikalla on tarkoitusta :D

Kehittää kaikkea loogista ajattelua.

En esim. lottoa kuin harvoin pikkuhiluilla, koska koulussa oli todennäköisyyslaskentaa.