" Mieluummin yksin kuin huonon kumppanin kanssa". Jos miettii tarkemmin,

Olet käsittänyt ihan perseelleen koko sanonnan, joten sun jorinalla ei ole mitään virkaa. Blaablaablaa.

Olin 23-vuotiaana aika masentunut siitä että jotkut kaverit oli jo kihloissa ja mina olin vasta 22-vuotiaana harrastanut seksiä ja ei ollut kokemusta parisuhteesta. Sitten tajusin että on ihan turhaa olla alapäin ja surullinen siitä kun voi mielummin harrastaa, satsata opiskeluun ja matkustella. 

Joskus tuttavat ihmetteli että miten uskallan tai edes haluan ulkomaan reissulle yksin, enkö mielummin odota että joku mukava mies haluaisi tulla mukaan? Selitin että en ajo haaskata nämä hyvät vuodet odottamiseen kun voi tehdä, kokea ja nauttia.  

Kävin elokuvissa yksin. Kävin brunchilla yksin. Kahviloissa, näyttelyissä, teatterissa. Toki olin myös ystävien kanssa mutta en myöskään halunnut että minusta tulle kissa täti joka ei voi tehdä mitään yksin ja tunkee kolmantena pyöränä mukaan. Jos haluaa tehdä jotain voi sen myös tehdä yksin. 

Naisena on sillä lailla helppoa että sitten kun alkaa lähestyä 30 niin voi lähteä Tanskaan hankkiman koeputkilapsia. Perheenkin saa vaikka ei olisi parisuhdetta. Se helpotti oloa kun kuitenkin olen aina tiennyt että haluan lapsen.

Miehille sellainen vaihtoehto ei ole, mikä varmaan selittää sen että ollaan mielummin onnettomasti yhdessä kun onnellisesti yksin. Jos omia lapsia haluaa. Naisten asema kun on sen verran parantunut että nyt voi saada kaiken sen minkä miehetkin ja lisäksi on se kohtu mitä miehet ei ikinä saa. 

On se epäreilua mutta ennen kun kohdunvuokraus on laillista sille ei voi mitään. Uskon että jos sinkkumiehilläkin olisi mahdollisuus saada omia, bioloogisia lapsia niin olisivat hekin yhtä onnellisia kun sinkkunaiset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin kaljun yli nelikymppisen miehen naistoiveita tänään hesarista: Ei saa olla ylipainoinen, ei saa tykätä kissoista tai koirista, pitää olla tarpeeksi nuori lisääntymään jne. Nuo kaikki ovat täysin epäoleellisia asioita, kun etsitään itselle rakasta. Tuli sellainen olo, ettei tuo ihminen oikeasti halua rakastua ja jakaa elämäänsä kenenkään kanssa. Onneksi olen itse löytänyt mieheni jo siinä vaiheessa, kun ei ollut ehtinyt tulla krantuksi ja itsekkääksi.

Kun etsitään itselle rakasta, on todellakin oleellista onko tämä henkilö fyysisesti haluttava ja että pystyykö tämä lisääntymään. Itse en voisi kuvitellakaan meneväni naimisiin sellaisen kanssa, joka ei pysty tai halua saada lapsia. Mitä tulee noihin eläimiin, niin ymmärrän senkin. Eläin tulee väliin. Tälläkin palstalla moni nainen on myöntänyt että tiukan paikan tullen valitsisivat koiransa kuin miehen. Jos koira ei hyväksy uutta tulokasta taloon, kyllä se on se mies joka lähtee, ei koira. Miksi olisin naisen kanssa, jolle eläin on parisuhdetta tärkeämpi?

Ohis mutta koiran pitää kyllä totella omistajaa sen verran että käyttäytyy kunnolla omistajan valitsemassa seurassa jos puolisoehdokas itse siis ei kiusaa koiraa tai tee pahaa sille. Koiran täytyy totella. En usko siis että tuo on aito ongelma hyvin koulutetun tasapainoisen eläimen kanssa.

T. Koiranomistaja

Koiria ja koiranomistajia on monenlaisia. Olet niitä hyviä tapauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin kaljun yli nelikymppisen miehen naistoiveita tänään hesarista: Ei saa olla ylipainoinen, ei saa tykätä kissoista tai koirista, pitää olla tarpeeksi nuori lisääntymään jne. Nuo kaikki ovat täysin epäoleellisia asioita, kun etsitään itselle rakasta. Tuli sellainen olo, ettei tuo ihminen oikeasti halua rakastua ja jakaa elämäänsä kenenkään kanssa. Onneksi olen itse löytänyt mieheni jo siinä vaiheessa, kun ei ollut ehtinyt tulla krantuksi ja itsekkääksi.

Kun etsitään itselle rakasta, on todellakin oleellista onko tämä henkilö fyysisesti haluttava ja että pystyykö tämä lisääntymään. Itse en voisi kuvitellakaan meneväni naimisiin sellaisen kanssa, joka ei pysty tai halua saada lapsia. Mitä tulee noihin eläimiin, niin ymmärrän senkin. Eläin tulee väliin. Tälläkin palstalla moni nainen on myöntänyt että tiukan paikan tullen valitsisivat koiransa kuin miehen. Jos koira ei hyväksy uutta tulokasta taloon, kyllä se on se mies joka lähtee, ei koira. Miksi olisin naisen kanssa, jolle eläin on parisuhdetta tärkeämpi?

Mulle koira tulisi ensin, koska on ollutkin ensin. Se on katsos se vastuu, kun koiran ottaa, sitoutuu hoitamaan koiran kunnialla sen elämän loppuun saakka. Ei siinä muusta ole kyse, kuin vastuustani sitä eläintä kohtaan. Eläintä ottaessa pitää varautua siihen, että ongelmia voi tulla, ja asioista voi joutua tinkimään. Jos ei ole tähän valmis, ei pidä ottaa lemmikkiä.

Siis tuo ap:n ihmettelemä sanontohan tarkoittaa sitä,että sinkkuus on ihan hyvä vaihtoehto,ei ole pakko olla jonkun kanssa,vain siksi että olisi parisuhde. Miten ihmeessä asian voi ymmärtää niin,että pitää kelpuuttaa huono kumppani,kun hyvää ei kuitenkaan saa? Jokainenhan itse määrittelee,millainen se huono kumppani tai huono suhde on.

Höpsö ap. Miksi kukaan haluaisi huonoa puolisoa? Kysehän ei tosiaan ole siitä, että puolison pitäisi olla tietynlainen (komea, pitkä, rikas..) ollakseen hyvä puoliso. Monet komeat, pitkät ja rikkaat ovat huonoja puolisoja. Huono puoliso on sellainen, joka saa sinut tuntemaan olosi huonommaksi, onnettomammaksi. Miksi kenenkään pitäisi sellaista ottaa, täysin riippumatta siitä, mikä oma "taso" on? Jos ei saa tavallista, hyvää miestä, pitää ottaa väkivaltainen juoppohullu, kun kerran oma taso ei riitä siihen tavalliseen? Ei vaan saa olla mieluummin yksin?

Tuo tarkoittaa että parempi yksin kuin huonossa liitossa. Ei ihmisten tarvitse olla huonoja, vain vääriä, että liitto on yhtä helvettiä, ja siitä pitää ymmärtää lähteä.

Jännä, että suurin osa sinkkumiehistä ovat allergisia himoliikkujia. Ei yhtäkkiä uskoisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin kaljun yli nelikymppisen miehen naistoiveita tänään hesarista: Ei saa olla ylipainoinen, ei saa tykätä kissoista tai koirista, pitää olla tarpeeksi nuori lisääntymään jne. Nuo kaikki ovat täysin epäoleellisia asioita, kun etsitään itselle rakasta. Tuli sellainen olo, ettei tuo ihminen oikeasti halua rakastua ja jakaa elämäänsä kenenkään kanssa. Onneksi olen itse löytänyt mieheni jo siinä vaiheessa, kun ei ollut ehtinyt tulla krantuksi ja itsekkääksi.

Kun etsitään itselle rakasta, on todellakin oleellista onko tämä henkilö fyysisesti haluttava ja että pystyykö tämä lisääntymään. Itse en voisi kuvitellakaan meneväni naimisiin sellaisen kanssa, joka ei pysty tai halua saada lapsia. Mitä tulee noihin eläimiin, niin ymmärrän senkin. Eläin tulee väliin. Tälläkin palstalla moni nainen on myöntänyt että tiukan paikan tullen valitsisivat koiransa kuin miehen. Jos koira ei hyväksy uutta tulokasta taloon, kyllä se on se mies joka lähtee, ei koira. Miksi olisin naisen kanssa, jolle eläin on parisuhdetta tärkeämpi?

Naisille on usein lapsetkin parisuhdetta tärkeämpiä.

Mikäs niissä kissoissa sitten on vikana? Niitä ei ainakaan voisi vähempää kiinnostaa, jos taloon tulee joku uusi tulokas.

Olet ymmärtänyt ko. sanonnan väärin. 'Hyvällä' kumppanilla tarkoitetaan tässä yhteydessä yksinkertaisesti ihmisistä, joka aidosti haluaa olla juuri sinun kanssasi (ja sinä tietysti myös hänen kanssaan), että te molemmat kunnoitatte ja rakastatte toisianne & puoliso on suurinpiirtein kunnon ihminen eikä esim. väkivaltainen alkoholisti.

Ulkoiset seikat tai lompakon paksuus eivät ole ne asiat, joita tämän sanonnan käyttäjät ajavat takaa.

Voi sinua aloittaja-rukkaa. Huomaan, ettet sinä ensinkään tiedä mitä rakkaus on. Ethän edes puhu rakkaudesta, vaan vaatimuksista. Tuolla tavalla kun katsoo maailmaa, tulee sellaiseksi katkeraksi kuin sinä. 

Tuo sanonta "mielummin yksin kuin huonossa suhteessa" tulee varmastikin siitä, että huonossa suhteessa jokainen päivä on paskaa ja oma korvienvälisi täyttyy suhteen puimisesta ja negatiivisesta energiasta. Kyllä itse olen mielummin yksin kuin huonossa suhteessa.