Huvittaa sellaiset äidit joiden mielestä heidän lapset oppivat älyttömän aikasten asioita

Video todisteena, tuukko kattoon???

samoin 5 kk ikäisenä osasi sanoa " äiti" (tai ainakin tarkoitti sitä)

Mun vauva osasi hymyillä muutaman päivän ikäisenä, mutta nyt 1,5 vuotiaana ei osaa vieläkään kontata, istua tai kävellä. Se että osaa jotain aikaisin ei tarkoita että vauva olisi joku kaikenosaava lapsinero

Ei oo pakko uskoo.. Jo s jostani opuksesta luet milloin mitäkin vauva oppii, niin nehän on keskiverto aikoja, aina löytyy vauvoja jotka tekee jotakin hieman ennemmin tai myöhemmin. Etkö sitä tiennyt???

nyt kolme kertaa muutaman päivän sisään, mutta en usko, että tarkoituksella sitä sanoo, kunhan nyt sattuu vahingossa jutellessa tuommoista vääntämään. ja sitähän kuulee aina mitä haluaa.

Paras oli kun äiti toi 10kk vanhan päiväkotiin. Ensimmäisenä päivänä kysyi hoitajilta että koska opetetaan lukemaan! Hoitaja sano että eskarissa opetetaan kirjaimet ja joku oppii silloin itse lukemaan.



Äiti oli kotona opettanut lapselle kirjaimet! Lapsi tunnisti aakkoset vajaa 1,5vuotiaana!!! Eikä muuten osannut kuin muutaman hassun sanan. Vai aakkoset...

ja ymmärrän ettei kaikki lapset kehity samaan tahtiin.



Mutta olen myös nähnyt kuinka äidit kilpailevat sillä, kenen lapsi on tehnyt mitäkin kuinka aikaisin



On omanikin " hymyilleet" heti kohta syntymän jälkeen, mutta ymmärrän niiden olleen vatsan väänteitä. Samaten on jokellellut sanaa muistuttavia sanoja, mutta ymmärrän sen olleen sattumaa.

vuoden ikäsenä osas jo monia sanoja, kahdella kielellä.. 9kk ikäsenä otti ensiaskeleet.

osaa luetella ne. Merkit " opetetaan" leikin avulla eikä kaikki tietenkään niitä niin nuorena opi mutta koulu-ikään (6v.) mennessä ne on osattava.

Leikin avulla lapselle voi opettaa vaikka mitä taitoja. Eräs taapero tunnisti satoja kukkia ja osasi nimetä ne äidinkielellään ja latinaksi!

Mutta lapsihan ei opi pakottamalla, elii vanhempien kekseliäisyys ja innostus myös tärkeää!

Välillä tuntuu että lapsen oppimiskykyä turhaan aliarvioidaan.

Vierailija:

Paras oli kun äiti toi 10kk vanhan päiväkotiin. Ensimmäisenä päivänä kysyi hoitajilta että koska opetetaan lukemaan! Hoitaja sano että eskarissa opetetaan kirjaimet ja joku oppii silloin itse lukemaan.

Äiti oli kotona opettanut lapselle kirjaimet! Lapsi tunnisti aakkoset vajaa 1,5vuotiaana!!! Eikä muuten osannut kuin muutaman hassun sanan. Vai aakkoset...

Lasta on ilmeisetsi kiinnostanut kun on oppi tarttunut päähän. Meilläkin 1,5v. osasi kirjaimet. Onko sillä jotain erityistä väliä osaako lapsi nimetä automerkit, eläimet, kirjaimet vai Teletapit?

mun kaveri ainakin veti sellaset stoorit et huh, huh. sen mielestä sen 3v tyttö on joku lapsinero vaikka ihan normaali on, kai.



miks ei vaan jotkut vanhemmat pysty myöntämään että niitten lapset ovat yhtä hyviä kuin muittenkin. tai jos ne ovat vähänkin myöhässä niin pakko vääntää ihan jutun ihan päin vastoin.



=) ite ainakin tosi ylpee omista lapsista vaikka ne ei osannu lukee ku syntyi..

Tässä tapauksessa ei ole kysymys siitä että laspi osasi joitain kirjaimia vaan kaikki. Eikä vain osannut niitä luetella vaan oikeasti tunnisti ne myös. Eihän vaan 12 ollutkin kyseessä? On kuule sen verran kokemusta että tuossa iässä ei normaalisti aakkosia osata ja muuten ei puhu kuin äiti, anna ja pappa.



8. jolla moni vuotinen kokemus päiväkodista

Yleensä ne vanhemmat eivät usko, joiden lapset kehittyvät ikäisiään hitaammin.



Oma lapseni puhui aikaisin, ekat sanat 6 kk ja puolitoista vuotiaana pitkiä lauseita.... Nyt kun poika on 10-vuotias, on ihan tavallinen tallaaja, joissakin asioissa huonompi kuin ikäisensä, joissakin parempi. Ja siihen matkallekin mahtuu kaikenlaista aikaa.



Sallikaa nyt hyvänen aika äitien olla ylpeitä lapsistaan, tuskin kukaan VALEHTELEE lapsensa osaamisia, ei ainakaan omassa tuttavapiirissäni.



Kateuteenkaan ei ole mitään syytä, yleensä kehityserot tasoittuvat kun lapsi kasvaa. Ja toisaalta, onhan lapsinerojakin olemassa ;)

En vieläkään tajua mitä ihmeellistä asiassa on. Myös meillä tunnistettiin kirjaimet tuossa iässä. Ei työnnetty aapista eteen, alkoi kysymään niitä ihan itse.



Toiset tunnistavat eläimet, toiset kirjaimet, toiset vaikka ne Teletapit. Kyse on ulkoaopettelusta. On ihan sama ovatko ne kirjaimia vai Tiivi-taaveja, kuten varmasti alan ihmisenä tiedät. Tiedän paljon reilu 1-vuotiaita, jotka puhuvat hyvin. He muistavat kuulemansa sanat ja toistavat ne saman asian nähdessään on kyse sitten eläimistä tai vaikka kirjaimista.



Vähän huolestuttaa jos päivähoidossa on näin asiantuntevia ammattilaisia, että joutuisampaa kehitystä jollakin alueella pidetään huolestuttavana :) Äidin asenne ehkä oli huolestuttava, lukemaan oppiminen? Mutta mitään muuta outoa jutussa ei ole.

Meidän esikoinen tunnisti kaikki kirjaimet 1 v 3 kk:n iässä. Hänen lempileikkinsä oli nimetä kirjaimet, kun hänelle niitä näytettiin. Ja hän siis tunnisti kaikki aakkoset tuon ikäisenä, vaikkei hänellä suuri sanavarasto tuolloin vielä ollutkaan. Lukemaan hän oppi 3-vuotiaana, eikä siinäkään ole mitään käsittämätöntä. Nuorin on nyt 3-vuotias, ja hän opettelee kovasti lukemaan.

vastaa ihmeessä hymyyn. Painotti, että ennen on uskottu ettei pieni vauva muka hymyile mutta että nykyään ollaan sitä mieltä että ne hymyilevät eikä se virne ole aina vatsanväänteitä.



Anna ihmisten luulla että vauva tekee juttuja aikaisin. Osa on totta ja osa ei mitä väliä sillä on. Tottamaar jokainen on ylpeä omasta pienokaisestaan ja on huomaavinaan/huomaa pienetkin asiat. Suo se pieni ilo äideille. Turha siitä on ärsyyntyä.

Et todennäköisesti panosta lapsesi kehitykseen yhtään ylimääräistä. Et myöskään huomaa, että joillakin lapsilla geeniperimä on erilainen kuin mahdollisesti teidän suvussa. On siis perittyä ja opittua lahjakkuutta.



Minä olen panostanut lapseemme paljon, luimme hänelle kirjoja jo laitoksella ja hän saa olla kaikessa mukana. Hän on kehityksessä edellä monessa asiassa ihan neuvolan ja tarhankin toteamana. Ja niin, sanoi 5 sanaa 7 kk ikäisenä. Tilanteita on videolla paljon, tule katsomaan jos et usko:-)

vai on kokemusta päiväkodista... Kyllä usealla sen ikäisellä on jo monia kymmeniä sanoja. Meillä 1,5-vuotias kuopus puhuu paljon vähemmän kuin isosiskonsa saman ikäisenä ja sanoja on kuitenkin jo ainakin kolmatta sataa (kirjoitin joskus syksyllä listan pojan usein käyttämistä sanoista ja niitä oli silloin, n.1v3kk iässä jo yli 100).



Tärkeää on, että vanhempi on ylpeä lapsestaan ja on ihan sama missä asiassa lapsi on hyvä. Mikään ei ole kamalampaa kuin lastaan sortava vanhempi (tai päiväkodintäti...)

Vierailija:

vastaa ihmeessä hymyyn. Painotti, että ennen on uskottu ettei pieni vauva muka hymyile mutta että nykyään ollaan sitä mieltä että ne hymyilevät eikä se virne ole aina vatsanväänteitä.

Anna ihmisten luulla että vauva tekee juttuja aikaisin. Osa on totta ja osa ei mitä väliä sillä on. Tottamaar jokainen on ylpeä omasta pienokaisestaan ja on huomaavinaan/huomaa pienetkin asiat. Suo se pieni ilo äideille. Turha siitä on ärsyyntyä.

Minustakin usein tuntuu, että lapsen oppimiskykyä aliarvioidaan. Asioita ei selitetä eikä edes yritetä tehdä mitään kummempaa, koska ' lapsi on vielä niin pieni' . Pienikin lapsi oppii mitä vaan jos kipinää on ja asia tarjotaan oikein. Oppiminen voi olla vaikka kirjaimia, pieniä kotiaskareita tai mitä tahansa. Useimmat lapset nauttivat oppimisesta, he suorastaan haluavat imeä itseensä uusia asioita ja nauttivat saamastaan positiivisesta palautteesta.



Eikä tämä tarkoita, että lapsen pitäisi olla pikkuaikuinen ja oppia kaikki mahd. nopeasti. Vaan että lapsen kehitystä tuetaan ja otetaan hänet huomioon ihan oikeana ihmisenä, ei vain pikkulapsena. Kohentaa kummasti keskittymiskkyä ja rauhoittaa levottomuutta kun saa touhuta mukana ja oppia uutta eikä olla aina vain tiellä. Tämä kaikki vaatii vanhemmilta ennenkaikkea aikaa ja asennetta :)