Miksi traagisia kuolemantapauksia pitää hyssytellä ja niistä ei saa mainita missään?
Niin, mikä siinä on, että niitä pitää hyssytellä? Ikään kuin mitään ei olisikaan tapahtunut? Tapahtunutta ei voi peruuttaa, ei lakaista maton alle piiloon ja en vaan ymmärrä, miksi jopa osallisten nimiä ei saisi mainita missään?!
Kertokaa, mistä johtuu tämä suomalainen hyssyttely tapahtumien suhteen? EI muualla maailmassa varjella salaisuuksina asioita.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Eilen Ylellä oli artikkeli, jossa kerrottiin tutkimuksesta kuinka itsemurhista uutisointi lisää itsemurhia. Hiukan yllättävää mutta totta. Siksi esimerkiksi itsemurhista uutisoidaan niin varovasti.
Onpa erikoista. Kai se sitten rohkaisee jo sitä miettivää? Vai minkä pohjalta tuo tutkimus on tehty?
jussipussipuuta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen Ylellä oli artikkeli, jossa kerrottiin tutkimuksesta kuinka itsemurhista uutisointi lisää itsemurhia. Hiukan yllättävää mutta totta. Siksi esimerkiksi itsemurhista uutisoidaan niin varovasti.
Onpa erikoista. Kai se sitten rohkaisee jo sitä miettivää? Vai minkä pohjalta tuo tutkimus on tehty?
No shit Sherlock. Sehän on ihan tavallista että ihmiset hyppää junan alle mutta ei niitä itsemurhina uutsioida. Aikoinaan kun käytin junaa joskus tuli ilmoitus juna pysöhtynyt koska raiteella oli puu. Ruvennut miettimään oliko nämäkin itsemurhia.
Vierailija kirjoitti:
Eilen Ylellä oli artikkeli, jossa kerrottiin tutkimuksesta kuinka itsemurhista uutisointi lisää itsemurhia. Hiukan yllättävää mutta totta. Siksi esimerkiksi itsemurhista uutisoidaan niin varovasti.
Aivan. Kun Marilyn tappoi itsensä jossain Usan osissa itsemurhat lisääntyi rajusti.
jussipussipuuta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen Ylellä oli artikkeli, jossa kerrottiin tutkimuksesta kuinka itsemurhista uutisointi lisää itsemurhia. Hiukan yllättävää mutta totta. Siksi esimerkiksi itsemurhista uutisoidaan niin varovasti.
Onpa erikoista. Kai se sitten rohkaisee jo sitä miettivää? Vai minkä pohjalta tuo tutkimus on tehty?
Ihan tilastollisesti on huomattu tuo yhteneväisyys. Ylen artikkelissa on kerrottu yksityiskohtaisemmin, jos kiinnostaa. -eri
Mitä ihmettä lisää sinä ap haluat näistä tapauksista tietää? Ja ennen kaikkea miksi? Onko tullut mieleen, että menehtyneillä on usein läheisiä, jotka eivät välttämättä suuresti nauti lööppijulkisuudesta? Onneksi vielä mediallakin on muita aiheita. Ihmisiä kuolee traagisesti tai vähemmän traagisesti varmaan miljoonia päivittäin. Tällä hetkellä elävistäkin tulee kuolemaan arviolta noin 100%. Onko tämä jokin uutinen jollekulle?
Käytännössä jokainen kuolema on traaginen omalla tavallaan. Päivittäiset kuolemat täyttäisivät lehdet mikäli ihmiset haluaisivat niistä lukea ja se olisi tapana Suomessa. Totuus on, että me jokainen kohtaamme kuolemaa monta kertaa elämämme aikana ja ei vaan nyt ole syytä miksi meidän pitäisi ajatella sitä koko ajan. Itselläkin on iäkkäät vanhemmat eikä koskaan tiedä milloin jotain sattuu; läheltä piti-tilanteita on ollut jo muutama. Eipä paljoa kiinnosta lukea lehdistä jatkuvasti muiden iäkkäiden kuolintapauksista.
Nuorempana huomasin, että erityisesti lähipiirin naispuolisille henkilöille (itse olen mies) oli tärkeää lukea sunnuntain kuolinilmoitukset tarkasti läpi. Itseä ei moinen ikinä ole kiinnostanut. Jotkut tuntuvat nauttivan surussa piehtaroinnista, vaikkei tuntisikaan kuollutta. Kaipa se on jonkinlaista romanttista kuoleman ihannointia. Emme tiedä mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, joten toki se omallaan tavallaan mietityttää jokaista.
Eilen Ylellä oli artikkeli, jossa kerrottiin tutkimuksesta kuinka itsemurhista uutisointi lisää itsemurhia. Hiukan yllättävää mutta totta. Siksi esimerkiksi itsemurhista uutisoidaan niin varovasti.