Mitä mieltä kotiäitiydestä?
Tänään luennolla opettaja kommentoi ivallisesti, että voitteko uskoa Euroopassakin on maita joissa kotirouvuus on yleistä!
Mistä tällainen asenne johtuu? Mielestäni kotiäiti ansaitsee yhtä isot kiitokset kuin uraäiti. Voin kuvitella, että joskus voi olla jopa vielä vaikeampaa olla kotona "töissä", kuin jossain oikeassa yrityksessä, etenkin jos on niit lapsia. Jos vaikka minä päätän tulevaisuudessa jäädä kotiin, saanko osakseni silmen pyörittelyä ja huokailua alistumisesta/laiskuudesta?
Kommentit (40)
Ihan on oma valintasi, mutta pidä kuule huoli eläkekertymästäsi ja muusta toimeentulostasi!
Itse jäin yhteisellä päätöksellämme kotiin ja yhteinen päätös oli myös se, että mies maksaa minulle yksityistä eläkettä ja lisäksi olemme asianajajan vahvistanana kirjanneet omaisuudesta ja elatuksesta mustaa valkoisella mahdollisen avioeron varalta. Ikinä en olisi suostunut jäämään kotiin, jos mies olisi kerännyt itselleen varallisuutta ja minä olisin kitkutellut pienillä tuilla. Minulla ei ole hätäpäivää (jäisin enemmän plussalle kuin mies 😃) ja nautin kotonaolosta!
Vierailija kirjoitti:
Minä taas naisena tykkään olla kotona kotiäitinä ja vaimona. Minä hoidan kodin ja lapset, mies käy töissä ja elättää. Miksi sitä täytyisi paheksua?
Sama. Menen kyllä parin vuoden päästä takaisin töihin ainakin osa-aikaisesti. Elämä on ihanaa nyt :)
Ei meistä nuoremmista kukaan eläkettä saa, että ihan turha siitä huolta kantaa. Itse jäin kotiäidiksi vähän vanhempana. On tutkinnot tehty ja työelämää nähty. Nyt on kivempi tehdä muuta. Rahasta ei ole puutetta, joten mielelläni minä kotona olen yhteistä lasta ja kotia huoltamassa.
Ikuiset kotiäidit ovat pahimpia lompakkoloisia ja vähän yksinkertaisia kapasiteetiltaan.
Sopii ihmisille jotka eivät kovin kunnianhimoisia eivätkä koe itsensä toteuttamisen tarpeita. Mikään ei ole kamalampaa jos lapsista ja kodista tehdään äidin oman kunnianhimon toteutusprojekti.
Ole rauhassa kotiäiti, kunhan et loisi yhteiskunnan varoilla ja vingu eläkkeellä rahojen vähyyttä sossun luukulla. Jos miehesi kustantaa elämäsi, minulla ei ole mitään sinun kotiäitiyttäsi vastaan.
Yhteiskunta on käyttänyt pitkän pennin kouluttaakseen sinut hyödylliseksi osaseksi ja verovarojen kerryttäjäksi, ja sinä otat rusinat maksamatta pullaa. Häpeä!
No miksei kotiäiti (tai koti-isä) jos rahat riittää ja tulevaisuus on turvattu muutenkin. Jäisin itsekin kotiin, jos voittaisin lotossa riittävästi rahaa :) vapaa-ajalle kyllä riittää tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Ikuiset kotiäidit ovat pahimpia lompakkoloisia ja vähän yksinkertaisia kapasiteetiltaan.
Jaaha. Puhutkos itse seitsemää kieltä ja miehesi työn vuoksi seurustelet sujuvasti huippujohtajien ja valtionpäämiesten kanssa näillä kielillä ajankohtaisista asioista osallistuessasi erinäisille matkoille ja illallisille? Minä lompakkoloisena ja yksinkertaisella kapasiteetillani selviän näistä mainiosti.
Terv. Ikuinen kotiäiti
Kotiäidit ovat ihania. :) minäkin haluaisin olla, mutta en ole löytänyt kumppania... rakastan lapsia ja olen kotihiiri, sopisi minulle. Olisin niin onnellinen. 💕
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikuiset kotiäidit ovat pahimpia lompakkoloisia ja vähän yksinkertaisia kapasiteetiltaan.
Jaaha. Puhutkos itse seitsemää kieltä ja miehesi työn vuoksi seurustelet sujuvasti huippujohtajien ja valtionpäämiesten kanssa näillä kielillä ajankohtaisista asioista osallistuessasi erinäisille matkoille ja illallisille? Minä lompakkoloisena ja yksinkertaisella kapasiteetillani selviän näistä mainiosti.
Terv. Ikuinen kotiäiti
Ja kun eroatte roolisi ja identiteettisi on ????
Vierailija kirjoitti:
Sopii ihmisille jotka eivät kovin kunnianhimoisia eivätkä koe itsensä toteuttamisen tarpeita. Mikään ei ole kamalampaa jos lapsista ja kodista tehdään äidin oman kunnianhimon toteutusprojekti.
No minä en ole kunnianhimoinen mitä tulee työelämään mutta muutamassa muussa asiassa kyllä (harrastuksia kumpikin). Jotenkin aina ajatellaan että kotiäidillä ei ole muuta intohimoa kuin koti ja lapset.
terv. yksi kotiäiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikuiset kotiäidit ovat pahimpia lompakkoloisia ja vähän yksinkertaisia kapasiteetiltaan.
Jaaha. Puhutkos itse seitsemää kieltä ja miehesi työn vuoksi seurustelet sujuvasti huippujohtajien ja valtionpäämiesten kanssa näillä kielillä ajankohtaisista asioista osallistuessasi erinäisille matkoille ja illallisille? Minä lompakkoloisena ja yksinkertaisella kapasiteetillani selviän näistä mainiosti.
Terv. Ikuinen kotiäiti
Ja kun eroatte roolisi ja identiteettisi on ????
En näe mitään syytä, miksi pitkän ja onnellisen avioliiton jälkeen eroaisimme?
Mutta jos näin kävisi, jatkaisin sitä omaa elämääni, jota muutenkin elän: opiskelen koko ajan kieliä, pidän itseni ajan tasalla maailmanmenon suhteen, harrastan paljon ja monia asioita, tapaan ystäviäni, matkustelen, teen vapaaehtoistyötä, hoidan kolmea kotia ja puutarhaa (ehkä eron sattuessa vain yhtä tai kahta...) jne. Vielä ei aika ole ehtinyt pitkäksi tulla, enhän edes ehtisi käydä töisdä 😃
Terv. Ikuinen kotiäiti
Jos aikoo olla kotiäiti niin kyllä se on sitten tehtävä ns. oikein. Ei istuta esim. koneella päivät ja lapset menee siinä sivussa. Silloin kotiäiti voi olla todella arvostettu.
Vierailija kirjoitti:
Jos aikoo olla kotiäiti niin kyllä se on sitten tehtävä ns. oikein. Ei istuta esim. koneella päivät ja lapset menee siinä sivussa. Silloin kotiäiti voi olla todella arvostettu.
Mikäs kontrollifriikki sinä olet sanomaan mikä on kullekin oikea tapa kasvattaa lapsensa ja hoitaa kotinsa? Eiköhän se työnantaja ole se oma perhe etkä sinä.
Mielestäni se on jokaisen perheen oma asia. Ymmärrän hyvin, että kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta ja toiset taas mieluummin kitkuttavat, kuin vievät lapsensa hoitoon. Nykyaikana on vallalla puhe, jonka mukaan lapset pitäisi laittaa mahdollisimman päivähoitoon, jotta ne eivät vaurioituisi kotihoidossa. Kuka tahansa psykologiaa lukenut tietää tuon olevan p****puhetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikuiset kotiäidit ovat pahimpia lompakkoloisia ja vähän yksinkertaisia kapasiteetiltaan.
Jaaha. Puhutkos itse seitsemää kieltä ja miehesi työn vuoksi seurustelet sujuvasti huippujohtajien ja valtionpäämiesten kanssa näillä kielillä ajankohtaisista asioista osallistuessasi erinäisille matkoille ja illallisille? Minä lompakkoloisena ja yksinkertaisella kapasiteetillani selviän näistä mainiosti.
Terv. Ikuinen kotiäiti
Ja kun eroatte roolisi ja identiteettisi on ????
En näe mitään syytä, miksi pitkän ja onnellisen avioliiton jälkeen eroaisimme?
Mutta jos näin kävisi, jatkaisin sitä omaa elämääni, jota muutenkin elän: opiskelen koko ajan kieliä, pidän itseni ajan tasalla maailmanmenon suhteen, harrastan paljon ja monia asioita, tapaan ystäviäni, matkustelen, teen vapaaehtoistyötä, hoidan kolmea kotia ja puutarhaa (ehkä eron sattuessa vain yhtä tai kahta...) jne. Vielä ei aika ole ehtinyt pitkäksi tulla, enhän edes ehtisi käydä töisdä 😃
Terv. Ikuinen kotiäiti
Arvostan edustuspuolisoita jos heillä itsellään myös jotain annettavaa, esimerkiksi Tarja Halosen puoliso Pentti Arajärvi oli hyvä esimerkki, hoiti osa-aikaisesti professuuria puolison tehtävien ohessa. Servettien viikkaajat ja small talkkia monella kielellä puhuvat koristeet taitavat olla mennyttä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni se on jokaisen perheen oma asia. Ymmärrän hyvin, että kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta ja toiset taas mieluummin kitkuttavat, kuin vievät lapsensa hoitoon. Nykyaikana on vallalla puhe, jonka mukaan lapset pitäisi laittaa mahdollisimman päivähoitoon, jotta ne eivät vaurioituisi kotihoidossa. Kuka tahansa psykologiaa lukenut tietää tuon olevan p****puhetta.
Lapsiperheet eivät ole homogeeninen ryhmä, näin ollen kaikille ei voi yleistää samoja ratkaisuja. Ja tuo varhaiskasvatuksesta vouhkaaminen on niin falskia kuin olla ja voi niin kauan kun päivähoito on lähinnä lasten säilömistä resurssipulassa.
Minä taas naisena tykkään olla kotona kotiäitinä ja vaimona. Minä hoidan kodin ja lapset, mies käy töissä ja elättää. Miksi sitä täytyisi paheksua?