Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä? Poikaystävä ei maksa vuokraa, ei huomioi ja salakuvaa muita naisia julkisilla paikoilla!
10 tikkua laudalla
24.01.2017 |
Olen ollut yhdessä poikaystäväni kanssa noin puolitoista vuotta yhdessä, josta samassa asunnossa ollaan asuttu kohta puoli vuotta. Koko tänä aikana mies ei ole kertaakaan maksanut osuuttaan vuokrasta, yhtenä kuuna maksoi kuitenkin kolmasosan kun kovasti pyysin.Hänen taloudellinen tilanteensa opiskelijana, joka ei saa enää opintotukea on tiukka. Hänen määräaikainen osa-aikatyönsä loppui vuoden vaihteessa eikä hän mielestäni ole pistänyt tiukkakaan ristiin uuden työpaikan hankkimisessa vaikka koulutustaustallaan ja kokemuksellaan saisi ainakin ihan kohtalaisen työn helposti. Hänelle tuntuu kelpaavana vain kovapalkkainen unelmatyö pienellä työmäärällä, mutta eihän sellaisen löytäminen ole mielestäni kovin realistista. Samaan aikaan hän on täysin vastuuttomilla bisneksillä ja velkajärjestelyillä hankkimassa itseään vaikeuksiin ja kuluttaa rahaa ulkona syömiseen ja turhiin ostoksiin, mutta ostaa myös mulle paljon ruokaa. Sinänsä mulle olisi ihan sama mihin rahansa käyttää, mutta en kestä joutuvani olemaan itse vastuussa koko taloudesta vaikka minulla juuri ja juuri onkin siihen vielä jonkin aikaa mahdollisuus.
Vaikka raha-asiat järjestyisikin, on yhdessä asumisen aikana miehen luonne muuttunut sen verran ikävään suuntaan, etten tiedä mitä ajatella. Alunperin hän oli tosi kiinnostunut musta, kohteli kauniisti ja osoitti huomiota. Näin tapahtuu enää vain kunhan huomautan asiasta painokkaasti ja enimmäkseen yhdessäolomme on sitä, että hän selailee kännykkäänsä tai lehteä. Seksi ja hellyys on lähes kadonnut väliltämme ja useimmiten hän kohtelee minua kuin ärsyttävää pikkusisarta, jota on velvollisuuksien vuoksi pakko kestää. Treffit tarkoittaa nykyään sitä, että minä maksan kun mennään kahvilaan, jossa hän vain tekee ristikkoa eikä halua jutella. Olen yrittänyt ottaa asiaa puheeksi ja välillä hän lupaakin muuttua ja tuo samana iltana kukkia ja vastaavaa, mutta viimeistään seuraavana päivänä asiat palaavat takaisin entiselleen. Viime aikoina hän on ollut öitä poissa ilmoittamatta ja palaa usein kotiin vasta puoliltaöin. Tiedän kyllä missä hän viettää aikansa, enkä ole huolissani varsinaisesta fyysisestä pettämisestä.
Pahin niitti oli kuitenkin se, kun sain tietää hänen valtavasta pornoaddiktiostaan. Riidan yhteydessä minulle selvisi, ettei hän enää viimeiseen vuoteen ole nähnyt minua haluttavana tai kiihottavana. Myöhemmin sain tietää, että hänellä on koneellaan ja kovalevyllään noin 4 000 kuvaa erinäisistä naisista ja mikä pahinta, iso osa kuvista on tallennettu hänen salaa käyttämästään Tinderistä tai kuvattu kännykkäkameralla julkisilla paikoilla esim. junassa tai opiskelupaikassa. Aluksi tietysti ahdistuin hirveästi ja mietin miksen kelpaa, mutta ongelma on niin laaja ettei voi olla kyse vain minusta! Ällöttää ajatellakin, että hän tsuumailee kamerallaan naisten takapuolia ja rintavakoja muka keskittyneenä surffaamaan netissä!
Koko homma on niin sekava, etten tiedä mitä ajatella. Parhaimmillaan hän on tosi ihana ja mukava ja rakastan häntä ja haluaisin auttaa. Järki takaraivossa sanoo, ettei tällaiseen suhteeseen ole mitään järkeä jäädä, mutta samalla oma huono valinta ja kulissien murtuminen hävettää tosi paljon, pelkään myös, että luopumalla hänestä jään "ikuisesti" yksin ja perheen perustaminen lykkääntyy. Kun alan puhua erosta mies puhuu minut ympäri ja käyttäytyy niin, että luulen vain kuvittelevani ongelmat. En jaksa tätä enää, mutta tilanne on saanut minut niin uupuneeksi, etten tiedä miten sitä muuttaakaan.
Mitä tehdä? Onko miehen massiivinen salakuvaus ja kuvien tallennus enää laillista?
Kommentit (18)
Alat olla kypsä tekemään eropäätöksen, joka on aivan oikea. Pitkässä suhteessa vain katkeroituisit, maailmassa on kuitenkin paljon hyviäkin miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 tikkua laudalla kirjoitti:
Järki takaraivossa sanoo, ettei tällaiseen suhteeseen ole mitään järkeä jäädä, mutta samalla oma huono valinta ja kulissien murtuminen hävettää tosi paljon, pelkään myös, että luopumalla hänestä jään "ikuisesti" yksin ja perheen perustaminen lykkääntyy.
Ootko ajatellut asiaa niin päin, että hänessä roikkuminen se vasta lykkääkin perheen perustamista? Et varmaan vakavissasi suunnittele hankkivasi lapsia tuollaisen kanssa, ethän?
Mikä avautuminen, anteeksi etten lukenut, otsikon perusteella sinulla on asunnossa poika muttei ystävä. Hävitä lähimpään kierrätyskeskukseen tai ehkä roskalavalle?
Jos tämä nyt ei ole provo, tiedät varmaan itsekin, että mies on suhteessa enää hyötyäkseen vaikka sen ilmaisen asunnon verran.
Tossa on niin paljon pielessä, että ero lienee ainoa oikea ratkaisu. Jos saisit puheyhteyden mieheen ja hän haluaisi hankkia hoitoa pornoaddiktioonsa ja alkaa rakentaa suhdetta uudestaan sinuun, suhde voisi vuekä elpyä, mutta aloitteen siihen tulee lähteä miehestä itsestään, enkä kertomasi perusteella usko että sitä tapahtuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli tuollainen suhde, johon tuhlasin viisi vuotta! Yksi syy jäädä suhteeseen oli juurikin tuo "kulissien murtumisen" pelkääminen ja ympäristökin painosti kun olimme jo kihloissa. Poikakaveri myös petti, mutta ei jäänyt kiinni ja syytti turhasta mustasukkaisuudesta.
Onneksi tapasin opiskelun kautta ihanan miehen, rakastuttiin ja sain tempaistua itseni irti huonosta suhteesta. Sain ihanan perheen, miehen joka on tukenut työuraa ja ollut tasavertaisesti kantamassa taloudellista vastuuta.
Poikaystäväsi ei selvästi arvosta sinua tarpeeksi. On naivia uskoa hänen muuttuvan. Älä jää huonoon suhteeseen, arvosta itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai mitä tehdä? No kai sä nyt itekin ymmärrät mitä tehdä! Mitä sä vielä mietit nainen!!!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SouthernGrove kirjoitti:
10 tikkua laudalla kirjoitti:
Järki takaraivossa sanoo, ettei tällaiseen suhteeseen ole mitään järkeä jäädä, mutta samalla oma huono valinta ja kulissien murtuminen hävettää tosi paljon, pelkään myös, että luopumalla hänestä jään "ikuisesti" yksin ja perheen perustaminen lykkääntyy.
Ootko ajatellut asiaa niin päin, että hänessä roikkuminen se vasta lykkääkin perheen perustamista? Et varmaan vakavissasi suunnittele hankkivasi lapsia tuollaisen kanssa, ethän?
Taidat olla oikeassa. Jotenkin vasta tää kirjoittaminen saa koko tilanteen realisoitumaan. Joskus vaan on niin hankala nähdä asioita sen välittämisen läpi :( Ollaan puhuttu aikaisemmin perheestä ja mulla on ollut vauvakuumetta. Lapset ei tässä elämäntilanteessa opiskelijana oo oikeasti ajankohtaisia vielä muutenkaan, onneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 tikkua laudalla kirjoitti:
SouthernGrove kirjoitti:
10 tikkua laudalla kirjoitti:
Järki takaraivossa sanoo, ettei tällaiseen suhteeseen ole mitään järkeä jäädä, mutta samalla oma huono valinta ja kulissien murtuminen hävettää tosi paljon, pelkään myös, että luopumalla hänestä jään "ikuisesti" yksin ja perheen perustaminen lykkääntyy.
Ootko ajatellut asiaa niin päin, että hänessä roikkuminen se vasta lykkääkin perheen perustamista? Et varmaan vakavissasi suunnittele hankkivasi lapsia tuollaisen kanssa, ethän?
Taidat olla oikeassa. Jotenkin vasta tää kirjoittaminen saa koko tilanteen realisoitumaan. Joskus vaan on niin hankala nähdä asioita sen välittämisen läpi :( Ollaan puhuttu aikaisemmin perheestä ja mulla on ollut vauvakuumetta. Lapset ei tässä elämäntilanteessa opiskelijana oo oikeasti ajankohtaisia vielä muutenkaan, onneksi.
Ei noissa tilanteissa ole enää mitään "välittämistä" vaan pelkkiä selittelyjä. Kuset omiin muroihin joka hetken kun tota porsasta vielä katot.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuollainen suhde, johon tuhlasin viisi vuotta! Yksi syy jäädä suhteeseen oli juurikin tuo "kulissien murtumisen" pelkääminen ja ympäristökin painosti kun olimme jo kihloissa. Poikakaveri myös petti, mutta ei jäänyt kiinni ja syytti turhasta mustasukkaisuudesta.
Onneksi tapasin opiskelun kautta ihanan miehen, rakastuttiin ja sain tempaistua itseni irti huonosta suhteesta. Sain ihanan perheen, miehen joka on tukenut työuraa ja ollut tasavertaisesti kantamassa taloudellista vastuuta.
Poikaystäväsi ei selvästi arvosta sinua tarpeeksi. On naivia uskoa hänen muuttuvan. Älä jää huonoon suhteeseen, arvosta itseäsi.
Eli olet siis pettäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
0/5
Puuttuu enää että touhuilee sikojen kanssa.
Kunpa olisikin provo, olisin supertyytyväinen ja elämä olisi helpompaa...
Voi kultapieni, kuvittele itsesi tuohon suhteeseen kolmekymppisenä pienen lapsen äitinä ja viisikymppisenä, kun lapsi on muuttanut pois kotoa. Saisit hoitaa lapsen ihan yksin ja se on raskasta, kun kotona on lisäksi hoivaa vaativa aikuislapsi. Viisikymppisenä olisit ihan yksin.
Poista tuo aikuislapsi pois elämästäsi, hän vie sinulta vain rahat, tulevaisuuden ja elämänilon. Tämän saman neuvon saisi oma lapseni, jos olisi samanlaisessa tilanteessa mitä sinä.
Vierailija kirjoitti:
Voi kultapieni, kuvittele itsesi tuohon suhteeseen kolmekymppisenä pienen lapsen äitinä ja viisikymppisenä, kun lapsi on muuttanut pois kotoa. Saisit hoitaa lapsen ihan yksin ja se on raskasta, kun kotona on lisäksi hoivaa vaativa aikuislapsi. Viisikymppisenä olisit ihan yksin.
Poista tuo aikuislapsi pois elämästäsi, hän vie sinulta vain rahat, tulevaisuuden ja elämänilon. Tämän saman neuvon saisi oma lapseni, jos olisi samanlaisessa tilanteessa mitä sinä.
Kiitos tsemppauksesta! Myötätuntoiset sanat auttaa tosi paljon!
Toivoa olisi jos mies itse tunnistaisi ilmiselvän pornoriippuvuutensa ja hakeutuisi seksuaaliterapeutin puheille. Helppoa homma ei ole sen jälkeenkään mutta jos motivaatiota riittää niin kyllä se siitä. Ei todellakaan kannata kituuttaa tuollaisessa suhteessa ja odottaa että jos se menisi ohi/tms. Kysyt häneltä suoraan mihin on valmis, ja jos ei tyypillä itsellään ala hälytyskellot soida niin anna mennä. Löydät varmasti terveen kumppanin itsellesi.
Alue: Aihe vapaa
Unelmamies, älä vaan luovu!