Olen todella kamala ihminen, ahdistaa

Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä monta vuotta, alkuaikoina meidän suhde oli ok kunnes kaikki alkoi kariutua. Riideltiin joka päivä, mies jutteli netissä puolialastomille naisille ja tämä todella söi itsetuntoani, joi aina kun mahdollista ja uhkasi erolla. Sitten minä mokasin kun törmäsin mieheen joka sai itsetuntoni nousemaan, juteltiin ja kännissä erehdyin pussaamaan ja nukahdin viereen. Kaduin tätä aivan valtavasti mutta en saanut kerrottua tätä miehelle. Erottiin sitten kummiskin, koin että nyt on ainakin syy lähtä tästä suhteesta (joka on väärin). Palattiin myöhemmin kuitenkin yhteen. Molemmat ovat oppineet omista virheistä. Asia jonka tein, ei ole enää ikinä toistunut ja kadun sitä niin syvästi, kummittelee vähän väliä mielessäni. Mies on todella temperamenttinen eikä varmaan kuuntelisi minua. Tulimpa sitten vahinkoraskaaksi ja meillä on 1 lapsi. Koen ahdistusta koko ajan koska tämä on mennyt vaikeammaksi lapsen takia. Annanko kännihairahduksen olla ja kärsin omatunnon tuskia koko loppuelämäni, vai kerronko tästä eron uhalla? Tiedän että oon tehnyt todella väärin. Oon niin pahoillani, olin lapsellinen ja tyhmä.