Siivoushullut ja himohinkkaajat
Onko siivousintosi koskaan karannut käsistä? Mä imuroin välillä kattoja, putsaan hammasharjalla kaakelinsaumoja ja pumpulipuikolla hellannappuloita.
Kommentit (6)
Kyllä minäkin noin teen, mutta ei se mielestäni ole mitään intoilua, jos vaan haluaa pölyt ja liat pois. Ennemmin mua häiritsee jos se kaikki törky vain jätetään pinttymään.
Kertokaa nyt miten hulluna te hinkkaatte, kun niin moni kävi noita pohjanoteeraus siivoojia solvaamassa toisessa ketjussa. T:ap
Mä oon miettinyt, että mitä siitä oikein saa, jos pitää koko ajan olla hinkkaamassa paikkoja. Ihminen on kuitenkin siinä mielessä osa luontoa, että se ulostaa, tuottaa eritteitä, haisee jne. Ihminen ei myöskään kuole pölystä, bakteereista ja muutamasta tahrasta. Sanokaa mun sanoneen, mutta astma, allergiat, keliakia, suoliston tulehdustaudit ym. johtuvat tasan tarkkaan siitä, että ihminen yrittää olla ympäröivästä luonnosta irrallinen saareke.
Likaan tottuu! Kohtuutta unohtamatta.
Eron jälkeen siivosin, siivosin ja siivosin. Lapselle puhkes kaikki mahdolliset allergiat, eli liikaakin voi siivota.
Mä tiedän yhden naisen, jolle siivoaminen oli pakko-oire :(. Ihan kamalia tapoja: päivittäin imuroiminen, luutuaminen useita kertoja viikossa, tuulettaminen, pyykinpesu jne. Haki aina lapsilleen myös jokaiseen flunssaan antibiootit. Koko perhe ei tervettä päivää nähnyt. Ihan ymmärrettävää, kun suolistossa varmasti muutama bakteeri. Tässä kyseisessä tapauksessa ihminen selvästi yritti siivoamisesta suoriutumisella hakea jotain merkitystä omalle ololleen.
Kaikki siivoushullut tuttuni tekee noita.