Lue keskustelun säännöt.
Ajatteleeko joku oikeasti, että kaikki on kiinni vain tuurista?
23.01.2017 |
Ystäväni on sitä mieltä, että hänen naisettomuutensa on kiinni huonosta tuurista. Minä keksisin sata todellistakin syytä sille, mutta olkoon huonoa tuuria sitten, jos hän niin haluaa.
Joten aloin miettimään, että ajattelevatko jotkut ihmiset todella noin, että elämäänsä ei voi vaikuttaa itse, vaan tuuri ratkaisee? Ei oteta vastuuta omista asioista, kun se on se tuuri, joka on huono?
Kun laajennan ajatusta ystäväni osalta, niin eihän tuo tuuri näyttele osaa vain naisensaannissa. Vaan työtkin hänelle tipahtelevat vain tuurilla. Elää siis eräänlaisilla keikkatöillä, joista osa on vakituisia, usein toistuvia keikkoja. Väleihin mahtuu sitten satunnaisia juttuja, joita sukulaiset ja kaverit hänelle hankkivat. Hän itse ei näe oikeastaan lainkaan vaivaa noiden eteen. (Onneksi on välittäviä lähimmäisiä). Hän ei tunnu näkevän mahdollisuuksia vaikuttaa työnsaantiin, vaan niitä vain tulee tuurilla.
Siis oikeasti!
Kommentit (45)
Tuuri kuulostaa minusta kuitenkin paremmalta kuin kohtalo. Moni sanoo, ettei voi vaikuttaa mihinkään, koska kohtalo sen kumminkin määrää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu siitä mitä tarkoittaa tuurina. Jos laskee tuuriksi sen millaiset geenit on saanut geenilotossa, niin tietysti naisettomuus on siitä(kin) kiinni. Jos ystäväsi olisikin saanut miehekkään jännämiehen geenit, niin naisia riittäisi.
Tekosyy uhriutumiseen ja heittäytymiseen oman elämänsä sivuhenkilöksi. Miksi kannattaa yrittää mitään, kun tuurista ja kohtalosta se on kuitenkin kiinni eikä niille itse mitään voi.
Toki se auttaa että pyrkii laittamaan asioita tapahtumaan, mutta tuurin merkitystä ei voi vähätellä. Se mikä on aivan varmaa on se, että nykyisessä maailmassa työpaikan saaminen ja esimerkiksi rikastuminen harvoin on kiinni vain siitä, että olisi ahkera ja "laittaisi asioita tapahtumaan".
en tiedä. tavallaan. Ratkaisunhetket ovat usein hyvin sattumanvaraisia, parinvalinnassakin. Että juuri sinä perjantaita päätin ryypätä, lähteä baariin ja olin riittävän kännissä lähtemään söpön pojan kanssa yhtä matkaa pois... en kyllä siinä mitään tietoista valintaa tehnyt elämän suunnasta, tartuin vain hetkeen, koska olin juonut tarpeeksi, muuten olisin ehkä ollut liian ujo, arka, epäileväinen, nähnyt pojan toisessa valossa yms.
Samoin menee vähän kaikki asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toki se auttaa että pyrkii laittamaan asioita tapahtumaan, mutta tuurin merkitystä ei voi vähätellä. Se mikä on aivan varmaa on se, että nykyisessä maailmassa työpaikan saaminen ja esimerkiksi rikastuminen harvoin on kiinni vain siitä, että olisi ahkera ja "laittaisi asioita tapahtumaan".
Totta on, että aivan yhtä äärimmäistä olisi väittää, että elämää voi täysin hallita, kun vain tekee oikeita valintoja. Eli tuurin merkitystäkään ei pidä vähätellä.
Mutta esim. tuossa työasiassa kyse on tilanteista, joissa koolla on saman alan ihmisiä, ja joku huokailee, että ei ehdi itse tehdä kaikkea. Niin sen sijaan, että ystäväni sanoisi, että hänkin tekee noita hommia ja hänellä olisi aikaa auttaa, niin hän on vain hiljaa. Aina ja ihan joka kerta se on joku muu kun sanoo, että onhan meillä tässä vieressä ihminen, jolla on mahdollisuus jeesata, jos haluat ottaa hänet hoitamaan keikan. Ja sitten ystävä saa sen keikan "tuurilla". Ap
Tuurilla on loppujen lopuksi suurin tekijä, ihan kaikissa asioissa.
Hiukan voi yrittää avittaa, mutta ihmisellä on muurahaisen valtuudet tässä aika-avaruudessa.
Niillä korteila pelataan jotka jaossa saat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuurilla on loppujen lopuksi suurin tekijä, ihan kaikissa asioissa.
Hiukan voi yrittää avittaa, mutta ihmisellä on muurahaisen valtuudet tässä aika-avaruudessa.
Niillä korteila pelataan jotka jaossa saat.
Tämä onjuuri sitä uhriutumista ja itsensä säälittelyä. Näin ajattelevat ihmiset eivät ikinä saavuta mitään ja syyttävät kaikesta aina jotain muuta kuin itseä.
Vierailija kirjoitti:
Tuurilla on loppujen lopuksi suurin tekijä, ihan kaikissa asioissa.
Hiukan voi yrittää avittaa, mutta ihmisellä on muurahaisen valtuudet tässä aika-avaruudessa.
Niillä korteila pelataan jotka jaossa saat.
Ihmisellä on jumalainen valta tässä aika-avaruudessa. Lennämme paikasta toiseen, siirrämme vuoria, tutkimme muita maailmoja, hävitämme sairauksia, jne. Ja se ei ole mistään kohtalosta kiinni, vaan tutkimisesta, oppimisesta, kehittymisestä, yrittämisestä kohti parempaa. Totta kai harha-askelia tulee silloin tällöin, mutta taas niistä opitaan. Ja eteenpäin kohti onnistumisia siivittävä voima on ihmisen oma tahto. Ei tuuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli kyllä tässäkin ketjussa jo tosi moni on sitä mieltä, että tuuriahan tämä elämä on. Ja toisenlaisiakin mielipiteitä näkyy. Eli taitaa olla kahta koulukuntaa: niitä jotka uskovat, että tuuri ratkaisee ja niitä jotka uskovat pystyvänsä vaikuttamaan itse.
Usein tuntuukin, että olen ystäväni kanssa hyvin eri aaltopituudella. No tässä on ainakin yksi asia, missä elämme eri periaatteiden mukaan. Ap
Monet hirveät elämänkohtalot ovat vain sattumasta kiinni.
Sairastut syöpään, sinua puukotetaan keskellä kirkasta päivää (vain koska olet paikalla). Terrorristi heittää
pommin, vastaantuleva auto ajautuu sinua päin jne. jne.
Sattuma, muttei kohtalo, määrää usein elämän kulun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäonnistumiset on huonoa tuuria, onnistumiset omaa ansiota.
Mikäs se Pasilan jakso olikaan siitä sattumasta...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja se minua hämmentää tosi paljon, että kun nenän edessä on se valintatilanne, että sanonko toiselle työhalukkuudesta vai en, niin eikö joku oikeasti näe, että siinä on se valinnan paikka, jolla tähän tuuriin vaikutetaan. Tai olkoon asia sitten mikä vaan - vaikka se, että elämän nainen tulee kohdalle, puhunko hänelle vai pysynkö hiljaa. Ja sitten harmitellaan, kun on niin huono tuuri töiden tai naisten suhteen. Eikö joku ihminen näe siinä kohtaa, että tässä on se hetki, kun pitää ottaa vastuuta omasta elämästään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuurilla on loppujen lopuksi suurin tekijä, ihan kaikissa asioissa.
Hiukan voi yrittää avittaa, mutta ihmisellä on muurahaisen valtuudet tässä aika-avaruudessa.
Niillä korteila pelataan jotka jaossa saat.
Ihmisellä on toki muurahaisen valtuudet koko maailman mittakaavassa.
Mutta toisaalta - muurahainenkin voi vaikuttaa valintoihinsa, ainakin omassa mittakaavassaan tärkeisiin asioihin.
Ainakin nyky-Suomessa voi valinnoillaan vaikuttaa suurimpaan osaan tärkeisiin asioihin oman elämänsä osalta. Asuinpaikan voi jokainen täysi-ikäinen kansalainen (periaatteessa) valita vapaasti maan rajojen sisäpuolella.
Voi muuttaa Utsjoelle, opetella norjan ja saamen kielen, ja aloittaa elämänsä siellä. Toisaalta, voi muuttaa vaikkapa Hankoon, tai Turunmaan saaristoon, opetella ruotsin kielen ja aloittaa maallisen vaelluksensa siellä. Voi muuttaa Ilomantsiin tai Vaasaan. Tai tietysti ulkomaille, jos pystyy hankkimaan oleskelu- ja työluvat sekä kansalaisuuden. Vain Pohjois-Korea ja Vatikaani taitavat olla kokonaan "ulkopuolisilta" suljettu.
Jokainen voi pyrkiä elämässään esimerkiksi opiskelemaan sitä, mitä haluaa. Jokainen voi tehdä työtä omaan päämääräänsä pyrkiäkseen, jos vain fyysiset ja henkiset edellytykset ovat jotakuinkin normaalit. Suuri osa esimerkiksi lääkäreistä tuskin on jollakin epämääräisellä tasolla "lahjakkaita", vaan suurin osa on vain ottanut lääketieteelliseen pääsyn tavoitteekseen ja tehnyt äärimmäisen lujasti töitä siihen päästäkseen. Jos tekee pitkään, keskittyneesti ja rankasti töitä, voi vaikuttaa oman elämän kulkuun hyvin merkittävällä tavalla. Jos fyysisiä rajoitteita ei ole liikaa, voi jokainen treenata itselleen atleetin vartalon, pääsyn haluttuun korkeakoulupaikkaan tai vaikkapa entistä sulavammat sosiaaliset taidot.
Tietysti raha edesauttaa paljon erilaisiin tavoitteisiin pääsemistä, ja joillakin äärimmäisen harvoilla on jo syntymässään rahaa enemmän kuin elämänsä aikana tulisivat tarvitsemaan. Silti uskon, että kovalla työllä ja intensiteetillä pääsee eteenpäin, kunhan pystyy motivoimaan itsensä.
Viimeksi mainittu asia on sitten sellainen, että siihen pystyykin nyky-Suomessa aniharva.
Miehet perustelevat omaa saamattomuuttaan ja laiskuuttaan tuurilla ja naiset kohtalolla.
Minusta ihminen on ainakin suurimmaksi osaksi oman onnensa seppä vammaisia lapsia ja muita harvinaisuuksia lukuun ottamatta. Tämän tunnustaminen vain tuntuu ikävältä oman elämänsä alisuorittajasta. Olisi paljon työläämpää mennä pois omalta mukavuusalueeltaan.
Vierailija kirjoitti:
Monet hirveät elämänkohtalot ovat vain sattumasta kiinni.
Sairastut syöpään, sinua puukotetaan keskellä kirkasta päivää (vain koska olet paikalla). Terrorristi heittää
pommin, vastaantuleva auto ajautuu sinua päin jne. jne.
Sattuma, muttei kohtalo, määrää usein elämän kulun.
Noidenkin taustalla on ihmisen päätösten ja tietoisen toiminnan ketju, josta sinä vain et ollut tietoinen.
Moni asia on sattumaa. Esim. keitä ihmisiä sattuu kohtaamaan, heidän joukossaan kumppani. Joku kohtaamasi ihminen voi avata uuden näkökulman, antaa arvokkaan tiedon, joka muuttaa tulevaisuutesi uuteen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Epäonnistumiset on huonoa tuuria, onnistumiset omaa ansiota.
Tästä taitaa kaikki olla yhtämieltä.
Onnistuneet tosta jälkimmäisestä ja epäonnistuneet ekasta.
"Nuoriso" uskoo enemmän tohon kaikkivoipaisuuteen, varsinkin jos hommat onnistuneet.
;)
Taisi olla vähän huonosti kirjoitettu avaus. Vai oliko vain tylsä aihe?