Miten saa anopin ymmärtämään

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä murehtia asioita ja maalata pahansuopaisuutta jo etukäteen? Saako siitä jotakin mielihyvää ja iloa elämään?

Voihan olla, ettei anoppisi edes tarvitse ketään omaishoitajaksi ja kuolee hyvinvoivana seisovilta jaloiltaan, näin lähtevät monet tästä maailmasta, iästä riippumatta, oli nuori tai vanha.

Etenevä muistisairaus on realiteetti tällä hetkellä. Ei siitä mielipahaakaan saa, jos ei muutakaan -se vain on. Suolaisuuden Ph:sta en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä käly tajusi vuosi sitten, että äidin hoito ns. laitoksessa maksaa niin paljon, että he eivät saakaan mitään perintöä. Syttyi kunnon riita samantien siitä, onko heillä oikeus saada ennakkoperintöä vai äidillä oikeus hoitoon.

Aika erikoista. Vanhuksia ei pakoteta myymään omaisuutta hoidon maksamiseksi. Sen sijaan eläke voidaan viedä pientä taskurahaa lukuun ottamatta.

Up

Epäilevä Tuomas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä käly tajusi vuosi sitten, että äidin hoito ns. laitoksessa maksaa niin paljon, että he eivät saakaan mitään perintöä. Syttyi kunnon riita samantien siitä, onko heillä oikeus saada ennakkoperintöä vai äidillä oikeus hoitoon.

Aika erikoista. Vanhuksia ei pakoteta myymään omaisuutta hoidon maksamiseksi. Sen sijaan eläke voidaan viedä pientä taskurahaa lukuun ottamatta.

Tuo koskee vain niitä vanhuksia, jolla on pitkäaik. vuodepaikka ja tarvitsee 24/7 hoitajan ja lääkärin läsnäoloa.

Suurin osa vanhuksista hoidetaan palvelutaloussa ja hoitolaitoksessa, jossa hinta määrääntyy palvelujen käytön mukaan.

Mun äidillä on pieni eläke, eikä se riittänyt mihinkään, vaan kehotimme myymään kesämökki, jotta saisi ostaa tarvitsemansa palvelut ja viettää viimeiset elinvuotensa inhimillistä ja ihmisarvoista elämää.

Mun työkaveri jauhoi vuosikausia, ettei hän rupea anoppinsa tai äitinsä omaishoitajaksi tai muunkaan, eikä tarvinnut, kun kohtalo päätti toisin. Äiti joutui hautaamaan tyttärensä. Anopista en tiedä, miten hänelle kävi.

Epäilevä Tuomas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä käly tajusi vuosi sitten, että äidin hoito ns. laitoksessa maksaa niin paljon, että he eivät saakaan mitään perintöä. Syttyi kunnon riita samantien siitä, onko heillä oikeus saada ennakkoperintöä vai äidillä oikeus hoitoon.

Aika erikoista. Vanhuksia ei pakoteta myymään omaisuutta hoidon maksamiseksi. Sen sijaan eläke voidaan viedä pientä taskurahaa lukuun ottamatta.

Ymmärtääkseni nykyään voidaan jopa vaatia omaisuuden realisointia hoitopaikan maksuja varten! Ei mene ihan niin, että saa olla miljoonat jemmassa ja yhteiskunta maksaa hoidon!

Vierailija kirjoitti:

Mun työkaveri jauhoi vuosikausia, ettei hän rupea anoppinsa tai äitinsä omaishoitajaksi tai muunkaan, eikä tarvinnut, kun kohtalo päätti toisin. Äiti joutui hautaamaan tyttärensä. Anopista en tiedä, miten hänelle kävi.

Ehkä minunkin äitini joutuu sitten hautaamaan minut 😪. Enpä ole itse sitä suremassa.

Tästäkään huolimatta perheestämme ei löydy omaishoitajaa anopille.

Ap

Onneksi vanhukset ovat nykyään ehtymätön luonnonvara. Jos joku niistä tuntuu ärsyttävältä tai vastenmieliseltä, voi ottaa hoidokikseen jonkun sympaattisemman. Tarjokkaista ei tule pulaa. Vähän kuin eläinkaupassa kiertelisi..

/

Vierailija kirjoitti:

En ole perinnöistä kiinnostunut ja minut on sitä paitsi testamentissa rajattu sen ulkopuolelle. Ihan sama siis kannaltani, mihin anopin rahat menevät. Jokin kristillisellä arvopohjalla toimiva yksityinen hoitolaitos lienee paras vaihtoehto. Menevät rahat hyvään tarkoitukseen.

Jokos se anoppi on miten huonossa kunnossa vai käykö vielä Kanarialla talvisin ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä murehtia asioita ja maalata pahansuopaisuutta jo etukäteen? Saako siitä jotakin mielihyvää ja iloa elämään?

Voihan olla, ettei anoppisi edes tarvitse ketään omaishoitajaksi ja kuolee hyvinvoivana seisovilta jaloiltaan, näin lähtevät monet tästä maailmasta, iästä riippumatta, oli nuori tai vanha.

Etenevä muistisairaus on realiteetti tällä hetkellä. Ei siitä mielipahaakaan saa, jos ei muutakaan -se vain on. Suolaisuuden Ph:sta en tiedä.

No kyllä dementia-potilaan hoitopaikka riittävän pitkälle edenneenä yleensä on hoitokoti. Ympärivrk:n valvontaa on aika vaikea hoitaa, jos nuoremmat käyvät töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole perinnöistä kiinnostunut ja minut on sitä paitsi testamentissa rajattu sen ulkopuolelle. Ihan sama siis kannaltani, mihin anopin rahat menevät. Jokin kristillisellä arvopohjalla toimiva yksityinen hoitolaitos lienee paras vaihtoehto. Menevät rahat hyvään tarkoitukseen.

Jokos se anoppi on miten huonossa kunnossa vai käykö vielä Kanarialla talvisin ;)

Käynyt ulkomailla viimeksi 90-luvun alussa. Olisi voinut 10 vuotta sitten lähteäkin, mutta ei löytynyt vaatimukset täyttävää palveluskuntaa mukaan.

Lapselle voi olla traumatisoivaa asua aikuisen ihmisen kanssa, joka kävelee päältä tai heittää 'vahingossa' lasilautasella päähän. Lapsen oikeudet menevät ainakin omassa etiikassani vanhusten oikeuksien edelle. Varsinkin kun lapsia on Suomessa niin vähän.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Lapselle voi olla traumatisoivaa asua aikuisen ihmisen kanssa, joka kävelee päältä tai heittää 'vahingossa' lasilautasella päähän. Lapsen oikeudet menevät ainakin omassa etiikassani vanhusten oikeuksien edelle. Varsinkin kun lapsia on Suomessa niin vähän.

Ap

Kuka sinua vaatii omaishoitajuutta noinkin sekavalle vanhukselle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapselle voi olla traumatisoivaa asua aikuisen ihmisen kanssa, joka kävelee päältä tai heittää 'vahingossa' lasilautasella päähän. Lapsen oikeudet menevät ainakin omassa etiikassani vanhusten oikeuksien edelle. Varsinkin kun lapsia on Suomessa niin vähän.

Ap

Kuka sinua vaatii omaishoitajuutta noinkin sekavalle vanhukselle?

Vanhus itse. Ei ole päätoimisesti sekava. Tilassa suuria vaihteluja. En ole varma, mikä sekavuudesta on aitoa ja mikä säälin- tai huomiohskuisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapselle voi olla traumatisoivaa asua aikuisen ihmisen kanssa, joka kävelee päältä tai heittää 'vahingossa' lasilautasella päähän. Lapsen oikeudet menevät ainakin omassa etiikassani vanhusten oikeuksien edelle. Varsinkin kun lapsia on Suomessa niin vähän.

Ap

Kuka sinua vaatii omaishoitajuutta noinkin sekavalle vanhukselle?

Vanhus itse. Ei ole päätoimisesti sekava. Tilassa suuria vaihteluja. En ole varma, mikä sekavuudesta on aitoa ja mikä säälin- tai huomiohskuisuutta.

No joka tapauksessa, jos tuollaista tekee, on itsekontrollointi  heikentynyt ja ei pysty pitkään asumaan normaali kodissa. En usko, että on huomionhakuinen, vaan oikeasti sekava. Oma äitini oli juurikin tuollainen, välillä kirkas ja taas sitten aivan muualla. Lähti sekavuusjaksoilla vaeltelemaan. En olisi pystynyt hoitamaan kotonani, kun olin vielä työelämässä. Muutenkin impulssiivinen dementia-potilas on raskas hoidettava omaiselle. Voimia sinulle tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapselle voi olla traumatisoivaa asua aikuisen ihmisen kanssa, joka kävelee päältä tai heittää 'vahingossa' lasilautasella päähän. Lapsen oikeudet menevät ainakin omassa etiikassani vanhusten oikeuksien edelle. Varsinkin kun lapsia on Suomessa niin vähän.

Ap

Kuka sinua vaatii omaishoitajuutta noinkin sekavalle vanhukselle?

Vanhus itse. Ei ole päätoimisesti sekava. Tilassa suuria vaihteluja. En ole varma, mikä sekavuudesta on aitoa ja mikä säälin- tai huomiohskuisuutta.

No joka tapauksessa, jos tuollaista tekee, on itsekontrollointi  heikentynyt ja ei pysty pitkään asumaan normaali kodissa. En usko, että on huomionhakuinen, vaan oikeasti sekava. Oma äitini oli juurikin tuollainen, välillä kirkas ja taas sitten aivan muualla. Lähti sekavuusjaksoilla vaeltelemaan. En olisi pystynyt hoitamaan kotonani, kun olin vielä työelämässä. Muutenkin impulssiivinen dementia-potilas on raskas hoidettava omaiselle. Voimia sinulle tilanteeseen.

Kiitos!

Kyllä mä odotan lasteni huolehtivan minusta sitten kun olen vanha. Tottakai vanhemmista huolehditaan.

Nykyään kotihoito näyttää olevan pakon sanelema juttu suurimmalle osalle, koska laitospaikkoja on vähän. 

Joten, ota ap lusikka kauniiseen käteen ja varaudu siihen, että tavalla tai toisella joudutte vastaamaan vanhuksienne hoidosta joku päivä joka tapauksessa, pidittepä siitä tai ette. Niin se vaan menee kaikilla. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sukulaisita kuuluu pitää huolta ja varsinkin nykyään kun yhteiskunta ei ole enää samassa mallissa kuin joskus 80-luvulla.

Kyse olikin omaishoitajuudesta. Huolta voi pitää etänäkin asioita järjestämällä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä odotan lasteni huolehtivan minusta sitten kun olen vanha. Tottakai vanhemmista huolehditaan.

Nykyään kotihoito näyttää olevan pakon sanelema juttu suurimmalle osalle, koska laitospaikkoja on vähän. 

Joten, ota ap lusikka kauniiseen käteen ja varaudu siihen, että tavalla tai toisella joudutte vastaamaan vanhuksienne hoidosta joku päivä joka tapauksessa, pidittepä siitä tai ette. Niin se vaan menee kaikilla. 

Työn teko ja pienestä lapsesta huolehtiminen ovat pakon sanelemia juttuja meille. Ilman rahaa on vähän hankala elää. Muita velvoitteita emme ikävä kyllä voi enää ottaa vastaan.