Mitä mieltä olette siitä, jos lapsilla on kaupassa/kauppakeskuksessa alypuhelin/tabletti, josta katsoo videoita?

Joka kerran kauhistun ja pöyristyn, avaan av:n älypuhelimellani ja teen aiheesta uuden ketjun

Meinaatko että he jatkavat aikusenakin älypuhelimen katsomista... niin mutta onhan sen tavan oppinut monet vasta aikuisenakin.

Mun lapsi osaa kyllä käyttäytyä, mutta jos jodun hänet pitkän päivän päätteeksi väsyneenä raahaamaan ruokakauppaan tms niin välillä annan puhelimen. Ja joskus silloinkin jos vaikka pitää ostaa vaatteita, kierrellä paljon kauppoja, ei ole lapsella mielenkiintoa katsella mun vaatevalintoja joten voi katsoa yle areenaa. Mutta kerro sinä mikä siinä on niin kamalaa?

Hyvä juttu. Pitävät päänsä kiinni kun töllöttävät ohjelmiansa.

Vanhemmat ovat kelvottomia kasvattajia jotka menevät siitä mistä aita on matalin.

Kyvyttömyyttä :) Miten ennen asiat olivatkaan niin paljon paremmin? No, olen iloinen, ettei mun nuoruudessa ollut edes kännyköitä, ja iloinen, että älyluuritkin tulivat enemmän esille, kun lapseni olivat jo vähän isompia. Eli kasvatus vaan muuttaa muotoaan. Tiedän, että parivuotaita viihdytetään puolen tunnin ajomatkalla tabletin äärellä. Ei hele... Puoli tuntia ei pärjätä autossa pari vuotiaan kanssa???

No ei musta missään kaupassa tarvii nenä kii ruudussa olla.. Eikö löydy mitään muuta keinoa muka saada lasta käyttäytymään. Opettaa sitäpaitsi kärsivällisyyttä kun on joskus vähän tylsää.

Tuo älypuhelin on arjen pelastus. Kun lapsi on väsynyt, nälkäinen ja äkäinen niin tietysti voi katsoa sitä kaupassa, bussissa ym.

Säästää myös vanhempien hermoja. Arjen taitoja voi opetella silloin kun siihen oikeasti on hyvä hetki.

Tyhmät vanhemmat. Sitten ihmetellään ihan neurologilla asti kun lapsi on levoton, ei jaksa tai osaa keskittyä eikä käyttäytyä.

Te idiootit saatte mitä tilaatte. 👏

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi osaa kyllä käyttäytyä, mutta jos jodun hänet pitkän päivän päätteeksi väsyneenä raahaamaan ruokakauppaan tms niin välillä annan puhelimen. Ja joskus silloinkin jos vaikka pitää ostaa vaatteita, kierrellä paljon kauppoja, ei ole lapsella mielenkiintoa katsella mun vaatevalintoja joten voi katsoa yle areenaa. Mutta kerro sinä mikä siinä on niin kamalaa?

Lapsella säilyy mielenkiinto, kun saa osallistua omien vaatteidensa valintaan. Miksi ihmeessä raahaat lapsen kauppaan silloin, kun ostat itsellesi vaatteita? Jätä ihmeessä hänet silloin isälleen. Lapsi myös jaksaa kauppareissut väsyneenäkin, kun on mukana vaikka omenanpaloja tai rusina-aski, josta saa napostella pikkunälkäänsä.

Kauppareissun voi käyttää hyödyksi ja tehdä siitä yhteisen hetken, jutella asioista ja siitä, miten päivä meni ja mitä tehdään illalla.

Mistä muuten tiedät, osaako lapsesi käyttäytyä, jos annat heti luurin kouraan, kun alkaa kitinä? Kyllä pitää osata käyttäytyä myös silloin, kun Yle Areenaa ei ole saatavilla.

5-vuotias poikani on kerran saanut puhelimen käteensä kaupassa. Ennen joulua oli pakko mennä ostamaan eräs lahja marketista pojan kanssa eikä poika luonnollisesti saanut nähdä mitä ostin. Silloin annoin puhelimeni autokärryssä istuvalle lapselle ja sain piiloteltua suhteellisen kookkaan ostoksen pojalta. Peruskauppareissulla ei tulisi mieleenkään antaa ruutua nenän eteen!

Vierailija kirjoitti:

Joka kerran kauhistun ja pöyristyn, avaan av:n älypuhelimellani ja teen aiheesta uuden ketjun

Siellä ruokakaupassa?

Hahah! Helppo on huudella kunnes saa haastavan lapsen! Ja kokemusta on! Nuorimmaisemme on täysin erilainen kuin isommat lapsemme. Hän on tulisempi luonne. Häneen ei päde mitkään kasvatussäännöt. Hänen kanssaan, voin myöntää, mennään sieltä mistä aita on matalin. Ihan siksi vaan, että arkemme toimisi. Muuten koko perhe kärsii. Kauppareissuilla ei älypuhelimia katsota, mutta monesti kyseinen lapsi jää mummolaan, että me muut saadaan rauhassa tehdä ostokset. Ravintolassa jos ollaan koko perhe, tämä lapsi katsoo kännykkää odottelun ajan. Se on pakko. Muuten hän huutaa kurkku suorana.

Mulle on ihan sama mitä muut meidän perheestä ajattelee, mutta haluan että ymmärrätte ettei kyseessä ole aina laiskuus. On vaan koko perheen edun mukaista, että tämä "hankalampi tapaus" saadaan edes jotenkin rauhoitettua. Ja kyllä hänkin kohta kasvaa ja ehkä se luonnekin siitä tasoittuu?

Kukin tyylillään, omalle 3-vuotiaalleni en anna mitään ruutua nenän eteen muulloin kun kotona joskus. Tiedän monta vanhempaa jotka tökkäävät puhelimen lapselle esimerkiksi juuri kauppareissulla tai automatkan ajaksi, kun lapsi vähänkin kiukuttelee tai muuten käyttäytyy ei toivotusti ja henkilökohtainen mielipiteeni on se, että mennään siitä mistä aita matalin. Moni vanhempi tuntuu vain pitävän sitä helppona tapana rauhoittaa tai hiljentää lapsi, eikä mieleen edes tule, että nuo ovat niitä hetkiä kun lapselle voisi opettaa kärsivällisyyttä tai tehdä esimerkiksi siitä kauppareissusta mukava yhteinen reissu.

Olen huomannut kyseisen ilmiön ja on aika sairasta mielestäni..

Vaatekaupassa pikku perttereille etsitään esim.kenkiä niin tabletti kädessä katsoo videoita,äiti riisuu petterin kenkiä, pukee kengät ja pikku petterin ilmekkään ei värähdä, vaikka hänelle kenkiä ollaan etsimässä...

t.kaupan täti

Vierailija kirjoitti:

Hahah! Helppo on huudella kunnes saa haastavan lapsen! Ja kokemusta on! Nuorimmaisemme on täysin erilainen kuin isommat lapsemme. Hän on tulisempi luonne. Häneen ei päde mitkään kasvatussäännöt. Hänen kanssaan, voin myöntää, mennään sieltä mistä aita on matalin. Ihan siksi vaan, että arkemme toimisi. Muuten koko perhe kärsii. Kauppareissuilla ei älypuhelimia katsota, mutta monesti kyseinen lapsi jää mummolaan, että me muut saadaan rauhassa tehdä ostokset. Ravintolassa jos ollaan koko perhe, tämä lapsi katsoo kännykkää odottelun ajan. Se on pakko. Muuten hän huutaa kurkku suorana.

Mulle on ihan sama mitä muut meidän perheestä ajattelee, mutta haluan että ymmärrätte ettei kyseessä ole aina laiskuus. On vaan koko perheen edun mukaista, että tämä "hankalampi tapaus" saadaan edes jotenkin rauhoitettua. Ja kyllä hänkin kohta kasvaa ja ehkä se luonnekin siitä tasoittuu?

Seliseli. Kaikkihan tohon vetoaa, on niiiiiiin haastava lapsi. Huhhuh.

Kun tänäpäivänä ei vain ole mahdollista, etteikö yle areenaa olisi jostain saatavilla. Me jotka osaamme käyttää älypuhelimia, osaamme myös varmistaa, että kaikki haluamamme palvelimet ovat aina saatavilla. Tervetuloa vuoteen 2017. 

Se että sinun lapsesi lähettelevät savumerkkejä ja tarvitsettaessa vaikka paperikirjeitä, ei tarkoita, etteikö minun voisi olla kehityksessä edellä ja tehdä elämästään helpompaa. 

= ADHD. Jos mennään aina siitä mistä aita on matalin niin ei ne lapset opi käyttäytymään!

Vierailija kirjoitti:

No ei musta missään kaupassa tarvii nenä kii ruudussa olla.. Eikö löydy mitään muuta keinoa muka saada lasta käyttäytymään. Opettaa sitäpaitsi kärsivällisyyttä kun on joskus vähän tylsää.

No ongelmahan tässä on muiden asiakkaiden (aikuisten) kärsimättömyys. Auta armias jos lapsi huutaa/itkee/kiukuttelee niin jo alkaa tulla kuolemankatseita ja "eikö noi osaa lastansa kasvattaa" mutinoita puoliääneen ympärillä. Ilmeisesti tässäkin asiassa kaikki mitä vanhemmat tekee on väärin.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut kyseisen ilmiön ja on aika sairasta mielestäni..

Vaatekaupassa pikku perttereille etsitään esim.kenkiä niin tabletti kädessä katsoo videoita,äiti riisuu petterin kenkiä, pukee kengät ja pikku petterin ilmekkään ei värähdä, vaikka hänelle kenkiä ollaan etsimässä...

t.kaupan täti

Olisiko kohtuutonta pyytää sinuakin vain keskittymään omiin lapsiisi, eikä puuttumaan siihen mitä minun Petterini tekee. Hei haloo!