Lue keskustelun säännöt.
Voiko ihminen jäädä lääkärikoulutuksen vangiksi?
22.01.2017 |
Opiskelen yliopistossa toista vuotta matematiikkaa. On ruvennut kuitenkin tuntumaan, että en halua tätä. Opiskelu sinänsä kiinnostaa, mutta valmistumisen jäkeinen ei.
Vaihtoehdoksi olen harkinnut hakemista lääkikseen. Sisäänkin todennäköisesti pääsisin, koska minulle luonnontieteet ja matemaattinen ajattelu on ominaista. Olen kuitenkin pohtinut sitä, että jos hankin pitkän ja arvostetun koulutuksen, niin voinko jäädä sen vangiksi? Mitä jos en pidäkään työstä? Voiko minusta kasvaa katkeroitunut lääkäri, joka pitää kiinni palkastaan ja statuksestaan eikä osaa siirtyä uuteen sosiaalisten paineiden vuoksi? Kuinka usein lääkärit vaihtavat oikeasti alaa?
Jos täällä on lääkäreitä, niin olisi kiva kuulla kokemuksia alalta. Muidenkin näkemykset toki kelpaavat.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Oletko lyhytjännitteinen kukasta kukkaan lentävä tyyppi
Sillä tavalla en ole, ettenkö jaksaisi esimerkiksi opiskella. Olen aina ollut erinomainen oppilas.
Toisaalta on niin, että olen vasta 22-vuotias. Tuleehan sitä mietittyä, että jos nyt naulaan itseni johonkin pitkän koulutuksen ammattiin, niin kadunko sitä myöhemmin.
Eikö nuoruuteen kuulu asioiden pohdinta ja kyseenalaistaminen. Moni aikuinen on kertonut, että töissä viihtyminen on kaikkein ratkaisevinta elämän onnellisuuden näkökulmasta. Jos töihin meno muodostuu pakkopullaksi, niin kaikki rupeaa jarraamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lääkärin työ ei kiinnosta, niin voithan sitten suuntautua vaikka lääketieteelliseen tutkimukseen. Yksi tietämäni lääkärikoulutuksen saanut opiskeli lisäksi tietotekniikkaa, ja on töissä jossain sairaalatekniikkaa valmistavassa yrityksessä.
En ole itse lääkäri, mutta olen seurannut vierestä kun nuoret lääkärit harjoittelevat työtään. Kaikki eivät ensimmäisissä harjoitteluissaan vaikuta kovin lääkärimäisiltä tai edes varmoilta kutsumuksestaan, mutta koulutus kestää niin pitkään ja on sopivan käytännöllinen, että yleensä kyllä lääkäriopiskelijat sopeutuvat rooliinsa ja alkavat nauttiakin siitä. Lääkärin työ on kuitenkin melko helppoa ja hyvin palkattua, ilman työllisyysongelmia, joten hyvät puolet varmasti vievät voiton mahdollisista huonoista. Ja jos potilastyö ei oikeasti ala sujua, lääkäri voi aina erikoistua vaikka radiologiksi tai kirurgiksi, jolloin potilasta näkee hyvin vähän ja ne hetket on pelkkää tutkimusta tai leikkausta. Jos taas tykkää jutella, voi erikoistua vaikka psykiatriaan tai työterveyteen.
Kannattaa varmaan ylläpitää suhteita vanhoihin ystäviin, ettei muutu pitkän koulutuksen aikana ylimieliseksi ääliöksi. Seura tekee kaltaisekseen.
Lääkärinä voi suuntautua tavattoman monenlaiseen työhön. Erikoistumisaloja on monia, myös tutkimustyö on tarpeellista ja sen voi valita päätyökseen ilman kliinistä työtä, jos haluaa. Opetukseen tarvitaan ihmisiä; mikäli tunteekin tarpeita upota byrokratiaan hallintovirkamieheksi niin sinnekin on helppo päätyä, tai sitten voi valita privaattisektorin ja yritystoiminnan.
Varsinaisia alanvaihtajiakin tiedän. Moni on ryhtynyt poliitikoksi, aika moni myös kirjailijaksi, tiedän myös erään joka ryhtyikin nelikymppisenä korutaiteilijaksi ja toisen joka ryhtyi matkailuyrittäjäksi ja kolmannen joka meni sukunsa omistaman metsäyhtiön pomoksi. Että ei tarvitse jäädä jumiin, jos ei halua.
Toki lääkäriys ja lääkärinä toimimisen kokemus muuttaa ihmistä pysyvästi; sitä kokemusta ei voi pyyhkiä pois.
Terveisin yksi lääkäri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkärin koulutukseen kuuluu vainajan avaaminen, potilaiden kuoleminen, jos et kestä sitä niin älä hae.
Jatka matematiikkaa ja ota kiinnostuksesi mukaan riittävästi opintoja sen ulkopuolelta. Sitä kautta rakentuu oma uniikki osaamisportfoliosi ja olet vapaa rakentamaan ihan omanlaisesi urapolun. Näin tein itse, koska en halunnut kaventaa pelikenttääni yhden ammatin erityisasiantuntijaksi, vaan olen enemmän generalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei tykkää olla tekemisissä ihmisten kanssa, voi mennä vakuutusyhtiöön töihin. Siellä päätökset tehdään pelkästään papereita lukemalla. Myös patologin hommat on yksi vaihtoehto, Tuijottelet ihmisistä otettuja luominäytteitä mikroskoopilla päivät pitkät ja saat hyvät rahat siitä. Tätä voi tehdä etänäkin, vaikka mökillä. Pakkaat autoon mikroskoopin ja kasan näytteitä, jotka on valmiiksi lasien välissä, ja sanelin mukaan. Kun palaat juhannuksenvietosta, joku sihteerikkö purkaa ne sanelut.
Jumiin jää, jos on jumiin jäävää tyyppiä. Siis konservatiivinen, turvallisuushakuinen ,statushakuinen, arvovaltahakuinen. Jos nämä asiat ovat sinulle tärkeitä, jäät helposti loukkuun lääkärin ammatissa - tai missä tahansa ammatissa. Jos sen sijaan olet valmis lupumaan saavutetuista edusta sen vuoksi, että SAATAT sillä keinoi saavuttaa jotain hauskempaa, et jää jumiin. Kyse ei ole ammatista sinänsä, vaan sinun omasta luonteestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatka matematiikkaa ja ota kiinnostuksesi mukaan riittävästi opintoja sen ulkopuolelta. Sitä kautta rakentuu oma uniikki osaamisportfoliosi ja olet vapaa rakentamaan ihan omanlaisesi urapolun. Näin tein itse, koska en halunnut kaventaa pelikenttääni yhden ammatin erityisasiantuntijaksi, vaan olen enemmän generalisti.
Jatkan vielä, että ainakin bisnesmaailmassa tämänkaltainen osaaminen on kullanarvoista. Itse esimerkiksi pääsin jo kolmevitosena pörssiyhtiön johtoryhmään, vaikka kyvyiltäni olenkin sinänsä ihan perus. Osaaminen ja näkemys vain oli sellaista, että muualta sitä oli vaikea löytää. Joten jos raha on keskeinen motivaattori lääkisopinnoille (kuten itsekin viittasit), niin älä huoli, itsekin tienaan kahden tai kolmen tk-lääkärin verran.
Palkka, status, sosiaaliset paineet. Siinäpä hyvät syyt valita suunta elämäntyöllensä. Onnea matkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et tule jaksamaan lääkärin työtä, jos olet ns. matemaattinen tyyppi. Ellet sitten suuntaudu tutkimuspuolelle, mutta sinne on tunkua. Harva haluaa nykyään tehdä peruslääkärin töitä. Kaverini valmistui juuri lekuriksi ja miettii alan vaihtoa. Samaa on kuulemma miettinyt moni hänen ryhmäkaverinsakin
Mitä tarkoitat valmistumisen jälkeisellä, kun sanoit ettei se kiinnosta? Numeroita ymmärtävä loogisen ajattelun spesialistihan on kuuminta kamaa työmarkkinoilla! Ei sinun tutkijaksi tarvitse ryhtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatka matematiikkaa ja ota kiinnostuksesi mukaan riittävästi opintoja sen ulkopuolelta. Sitä kautta rakentuu oma uniikki osaamisportfoliosi ja olet vapaa rakentamaan ihan omanlaisesi urapolun. Näin tein itse, koska en halunnut kaventaa pelikenttääni yhden ammatin erityisasiantuntijaksi, vaan olen enemmän generalisti.
Ja sait töitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatka matematiikkaa ja ota kiinnostuksesi mukaan riittävästi opintoja sen ulkopuolelta. Sitä kautta rakentuu oma uniikki osaamisportfoliosi ja olet vapaa rakentamaan ihan omanlaisesi urapolun. Näin tein itse, koska en halunnut kaventaa pelikenttääni yhden ammatin erityisasiantuntijaksi, vaan olen enemmän generalisti.
Jatkan vielä, että ainakin bisnesmaailmassa tämänkaltainen osaaminen on kullanarvoista. Itse esimerkiksi pääsin jo kolmevitosena pörssiyhtiön johtoryhmään, vaikka kyvyiltäni olenkin sinänsä ihan perus. Osaaminen ja näkemys vain oli sellaista, että muualta sitä oli vaikea löytää. Joten jos raha on keskeinen motivaattori lääkisopinnoille (kuten itsekin viittasit), niin älä huoli, itsekin tienaan kahden tai kolmen tk-lääkärin verran.
Pörssiyhtiön johtoryhmä ja osaaminen 😂
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat valmistumisen jälkeisellä, kun sanoit ettei se kiinnosta?
En tahtoisi töihin bisnesmaailmaan, mutta ei kyllä kiinnosta opettajan hommakaan.
Yksi juttu on myös se, että en tahtoisi asua kaupungissa vaan mahdollisimman syvällä maaseudulla kaukana kaikesta. Sellaisessa paikassa olen lapsuuteni asunut ja sinne tahtoisin takaisin. Ei ole kaupunki minun juttuni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat valmistumisen jälkeisellä, kun sanoit ettei se kiinnosta?
En tahtoisi töihin bisnesmaailmaan, mutta ei kyllä kiinnosta opettajan hommakaan.
Yksi juttu on myös se, että en tahtoisi asua kaupungissa vaan mahdollisimman syvällä maaseudulla kaukana kaikesta. Sellaisessa paikassa olen lapsuuteni asunut ja sinne tahtoisin takaisin. Ei ole kaupunki minun juttuni.
Pienillä paikkakunnilla on usein akuutti lääkäripula.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatka matematiikkaa ja ota kiinnostuksesi mukaan riittävästi opintoja sen ulkopuolelta. Sitä kautta rakentuu oma uniikki osaamisportfoliosi ja olet vapaa rakentamaan ihan omanlaisesi urapolun. Näin tein itse, koska en halunnut kaventaa pelikenttääni yhden ammatin erityisasiantuntijaksi, vaan olen enemmän generalisti.
Ja sait töitä?
Ohis, mutta mistä ihmeestä kumpuaa tämä käsitys, että töiden saanti olisi jotenkin vaikeaa? Työttömyysprosentti on jotain kahdeksan luokkaa tällä hetkellä, joten yli yhdeksän kymmenestä halukkaasta on duunissa. Kaikki opiskelukaverini työllistyivät ihan heittämällä, vaikka ala ei ollutkaan mikään tahallisen työvoimapulan ala, kuten lääkäreillä. Normaalit sosiaaliset taidot ja vähän tsemppiä opinnoissa, niin se on siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatka matematiikkaa ja ota kiinnostuksesi mukaan riittävästi opintoja sen ulkopuolelta. Sitä kautta rakentuu oma uniikki osaamisportfoliosi ja olet vapaa rakentamaan ihan omanlaisesi urapolun. Näin tein itse, koska en halunnut kaventaa pelikenttääni yhden ammatin erityisasiantuntijaksi, vaan olen enemmän generalisti.
Jatkan vielä, että ainakin bisnesmaailmassa tämänkaltainen osaaminen on kullanarvoista. Itse esimerkiksi pääsin jo kolmevitosena pörssiyhtiön johtoryhmään, vaikka kyvyiltäni olenkin sinänsä ihan perus. Osaaminen ja näkemys vain oli sellaista, että muualta sitä oli vaikea löytää. Joten jos raha on keskeinen motivaattori lääkisopinnoille (kuten itsekin viittasit), niin älä huoli, itsekin tienaan kahden tai kolmen tk-lääkärin verran.
Pörssiyhtiön johtoryhmä ja osaaminen 😂
Joo, ihan idiootteja sinne tarkoituksella valitaan, koska omistajia hallitusta ja toimivaa johtoa ei kiinnosta menestys ja hyvä tulos. Eiku.
Oletko lyhytjännitteinen kukasta kukkaan lentävä tyyppi, joka uutta alaa miettiessään mietti jo senkin alan vaihtoa? Ehkä luonteessasi olisi kehitettävää?