Lue keskustelun säännöt.
Miksi masentuneen päivärytmi kääntyy niin, että nukutaan puoleenpäivään ja yöllä kukutaan?
21.01.2017 |
Ja miksi se rytmin kääntyminen kuitenkin jossain vaiheessa pysähtyy? Kun ensin nukkuminen siirtyy aina myöhempään ja myöhempään, niin jossain kohtaa tuo rytmi kuitenkin lakkaa siirtymästä ja vakiintuu siihen, että esim. neljältä nukkumaan.
Kommentit (45)
Joskus pahimmillaan nukuin 8-16. Joskus taas menin uudestaan nukkumaan 8-9 maissa ja nukuin 15 asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole mitään velvollisuuksia ja saa nukkua miten haluaa niin unirytmi kääntyy siihen omaan luonnolliseen rytmiin. Itellä tämä tarkottaa sitä että nukun 02.00 - 13.00
Vierailija kirjoitti:
REM-uni on serotoniinille haitallista silloin kun sen kanssa on ongelmia. Siksi aivot alkavat vältellä syvää unta.
Syvän unen vaihe tulee ennen REM-unta, jos nyt ihan tarkkoja ollaan.
Kunpa saisinkin joskus nukuttua!
Viimeyönä menin nukkumaan 01 ja hereillä olin ennen klo 06. Ihan sama koska menen nukkumaan heräämisaika on aina sama, ehkä kerran vuodessa nukun kahdeksaan saakka. Lisäksi vielä heräilen useita kertoja ja pysyn hereillä keskellä yötä.
Masennusta on monenlaista, mulla se ilmenee unettomuutena (tai ehkä johtuu unettomuudesta...)
Mulla ei ole masennusta mutta olen aamu-uninen ja joskus opiskeluaikana tuli valvottua myöhään ja sitten tietty nukuttuakin. Varmaan se syy miksi rytmi ei kokonaan käännähdä ympäri on se, että kun koko muu yhteiskunta kuitenkin elää 9-17 rytmissä niin vaatii niin täydellistä epäsosiaalisuutta mennä vaikka aamupäivällä nukkumaan ja herätä illalla että jos ei muuta niin velvollisuudentunnosta sitä sitten paineli viimeistään kuuden maissa petiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitäs te tänne vielä kirjoittelette? Eikö teidän pitäisi olla tähän aikaan nukkumassa?
Masentuneena nukun todella vähän ilman lääkitystä, en malta jotenkin nukkua ja näen myös painajaisia, joita tekee mieli vältellä. Lääkitys väsyttää ja auttaa nukkumaan. Painajaiset pahenevat, mutta kaikkia ei muista, kun nukkuu paremmin.
Eniten väsyttää illalla, jo 9 - 10 maissa, mutta en aina pääse silloin vielä nukkumaan ja on tekemistäkin. Usein kyllä menen, silloin olen levännein, koska olen saanut nukuttua edes ne iltayön tunnit.
Muutenkin menen nukkumaan aina illalla 11 -12. Herään ensimmäisen kerran yleensä yhdeltä, siitä sitten tunnin, parin välein... Uni on niin huonoa, että nukun joskus 9 - 10 asti tällä tavalla, muuten nousen ja pitää nousta ennen 7. Illantorkku aamuvirrku pätee minuun lääkityksellä, ilman lääkitystä olen vaan virkku, nukun noin 23 - 5.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselle se oli ja on aina ollut luontaisin unirytmi. Tai oikeastaan luontaisin unirytmi olisi jokin 2-12-välillä, mutta ihmisen luonnollinen vuorokausi on tutkitustikin noin 25 tuntia, joten se lähtee siitä vähitellen venymään, ellei itse sääntele heräämisaikaansa. Masentuneena ei jaksanut yrittää tuota sääntelyä, koska sängyssä pysyminen oli miellyttävämpää.
Mutta edelleenkin terveenä olen iltavirkku. Enkä vain unensaannin kannalta, vaan myös mielentilan, keskittymiskyvyn, ajatuksenjuoksun ja yleisen pirteyden.
Menin nukkumaan n klo 2 ja heräsin n 10. En oo masentunut ja nytkin aurinko paistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ainakin se liittyi siihen, että päivällä oli hyvä nukkua se arki pois.
Heräsin kyllä aamulla klo 06 laittamaan lapset kouluun jne. mutta menin nukkumaan heti kun he olivat koulutiellä ja nukuin siihen saakka kun he tulivat koulusta. Iltapäivä ja ilta olivat jotenkin sallittuja näyttäytyä ulkosalla.
Masennus liittyi työttömyyteen ja halusin tavallaan pois siitä normaalista arjesta ja nukuin sen pois. En halunnut käydä missään, koska hävetti niin paljon. Tottakai sitten unirytmi kääntyi niin, että valvoin öisin johonkin kolmeen, koska nukuin kaikki päivät.
Luonnollinen unirytmi mulla olis kylä muutenkin niin, että nukkumaan klo 00-01 ja hereille klo 09-10. Mutta tuo kyllä liittyi masennukseen. Ihan itse diagnosoimaani, ei lääkitystä jne.
Viimeiset pari opiskeluvuotta, kun ei ollut paljon luentoja seminaareja ja useimmat niistä alkoivat päivällä, niin koin eläväni oikeassa rytmissä. Joskus harvoin menin yliopistolle kymmeneksi, usein söin ruokalassa brunssin ja sitten menin luennoille ja seminaareihin kuuteen asti. Illalla salille ja sieltä atk-luokkaan tai itseopiskelutilaan. Kotiin kahdelta yöllä ja fyysinen väsymys sekä viimeiset päivän tehokkaat tunnit hoitivat tehtävänsä ja nukahdin heti. Olin tuolloin myös töissä ravintolassa ja iltavuorot 02:30 asti olivat helpotus minulle. Sopivat rytmiini täydellisesti.
Nyt sitten elän tätä saatanan virka-aika Suomen rytmiä ja olen koko ajan väsynyt ja vittuuntunut. Uni ei tule, se on huonoa ja jaksamistasot useammin nollassa kuin sen paremmalla puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska se on ihmisen luonnollinen rytmi, missä elettäisiin ellei maailma olisi aamuihmisten terrorisoima.
No ei ole. Luonnollinen rytmi menisi päivänvalon mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Koska se on ihmisen luonnollinen rytmi, missä elettäisiin ellei maailma olisi aamuihmisten terrorisoima.
Jaa, että ihmisellekö on luontaista puuhastella yön pimeydessä ja nukkua valoisaan aikaan? Minua ainakin alkaa väsyttämään kun aurinko laskee, näin talviaikaan minua väsyttääkin paljon. Herään helpommin aikaisin aamulla (vaikkapa puoli viideltä), mutta jos herätys on 8-10 aikoihin, on sängystä ylöspääseminen vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se on ihmisen luonnollinen rytmi, missä elettäisiin ellei maailma olisi aamuihmisten terrorisoima.
No ei ole. Luonnollinen rytmi menisi päivänvalon mukaan.
Kuinka monta kuukautta vuodessa Suomessa on päivänvaloa aamuihmisten eli nykyisen pakotetun rytmin mukaan? Ihmisen sisäinen kello elää vielä siinä ajassa, jolloin myös oli luonnollista herätä tarkastamaan tietyin väliajoin ettei vaarat uhkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se on ihmisen luonnollinen rytmi, missä elettäisiin ellei maailma olisi aamuihmisten terrorisoima.
No ei ole. Luonnollinen rytmi menisi päivänvalon mukaan.
Suomessa on talvella pimeää koko ajan, paitsi ne tunnit kun ollaan töissä sisällä keinovalossa. Kesällä valoisaa riittää melkein koko vuorokaudeksi. Suomessa perustelusi ei päde.
Olen aamuntorkku, ja masentuneena & työttömänä tämä toki korostui. Kun ei ollut mitään syytä herätä, nukuin niin pitkään kuin unta riitti ja se oli usein iltapäivään asti. Aamulla oli jotenkin vaikea kestää se, ettei ole mitään tekemistä eikä toisaalta myöskään voimia tai mielenkiintoa mihinkään. Pitkään nukkuminen tarkoittaa tietenkin pitkään valvomista, ja päälle nukahtamisvaikeudet, joten uni tuli usein vasta aamun kajastaessa.
Avain lievien nukahtamisvaikeuksien selättämiseen on se, että herää joka aamu samaan aikaan. Masentuneelle tämä on tietenkin hankalaa, koska ei ole pakottavaa tekijää ja kaikki hyvät syyt näyttäytyvät turhina.
Mulla ongelma oli toisin päin. Olin ihan 'kuollut' kun pääsin töistä neljän aikaan kotiin. Nukahdin heti sohvalle vaikka yritin pysyä väkisin hereillä. Sitten heräsin 23-1 aikaan enkä saanut millään unta. Sitä tuli pyörittyä sängyssä neljään viiteen asti aamulla ennenkuin onnistui nukahtamaan pariksi tunniksi. Pakko herätä viimeistään seitsemäksi että ehtii töihin. Elämä ei ollut muuta kuin väsymystä, nukkumisen yritystä ja nukkumista. Keskivaikea masennus.
Vierailija kirjoitti:
REM-uni on serotoniinille haitallista silloin kun sen kanssa on ongelmia. Siksi aivot alkavat vältellä syvää unta.
Onko tässä jotain asiaa takana vai Mutulastako tuulee?
En ole masentunut enkä ole ikinä ollutkaan, luontainen unirytmi vaan on sellainen että olen iltavirkku. Nukahdan kyllä heti kun laitan pään tyynyyn. Sama lapsilla. Varhaiset aamut ovat pakkopullaa riippumatta siitä kuinka paljon olen nukkunut. Onko aamuvirkkuus jotenkin parempaa/terveempää kuin iltavirkkuus? Suurin osa ihmisistä nukkuisi pidempään jos työt ja koulut eivät alkaisi niin aikaisin. Varsinkin talvella, kylmällä ja pimeällä, on piinaa raahautua tien päälle kun kuu vielä möllöttää taivaalla.
Biologinen vuorokausirytmi säätelee myös välittäjäaineiden eritystä ja on huomattu, että masennuksen yksi syistä saattaisikin olla biologisen vuorokausirytmin (sirkadiaaninen rytmi) epätasapaino, esim. kaamosmasennus on tästä hyvä esimerkki. Ihminen on luontaisesti aktiivisimmillaan klo 9-10 aamulla hormonierityksen vuoksi, vastaavanlaista aktiivisuutta ei saavuteta muuhun päivänaikaan. Keinovalot sotkevat myös tehokkaasti vuorokausirytmiä, näyttöjen sininen valo pahimpana (kannattaa ladata esim. f.lux, jolla pystyy muuttamaan värilämpötilaa vuorokaudenajan mukaan), tutkittaessa ihmisen luontaista heräämistä ilman minkäänlaisia keinovaloja ns. aamu- ja iltavirkkujen ero oli enää muutaman tunnin.