Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä juttu tämä nyt on, että on oikein urakalla alettu syyttää vanhempia lasten neuropsykiatrisista ongelmista?
20.01.2017 |
Esim. tämänpäiväinen juttu Iltasanomissa, ja vähän aikaa sitten Ylellä. En viitsi linkittää. Asenteiden vähittäistä kovenemista olen kyllä huomannut jo jonkin aikaa.
Ei pitäisi välittää, mutta kyllä sattuu, ja paljon :( Olen adhd-lapsen äiti. Lapsella on myös lievä autisminkirjon häiriö. Lapsemme ongelmat alkoivat päivähoitoon siirtyessä. Hän pääsi pienluokalle kouluun, mutta koulunkäynti oli erittäin hankalaa. Lapseni oli kaikkien hyljeksimä "häirikkö". Jopa eräs tuttavaperheemme (luulin heitä ystäviksi) pisti välit poikki, koska eivät enää halunneet olla tekemisissä (heidän sanojensa mukaan) sekopäisen lapsemme kanssa. Lopulta lapsi sai lääkityksen, jolla on ollut aivan ihmeellinen vaikutus. Toivon, että hänen itsetuntonsakin pikku hiljaa paranee, kun hän lääkityksen avulla pystyy hillitsemään impulsiivista käytöstään.
Vanhempina olemme tehneet kaikkemme. Ihan oikeasti. On säännölliset ruoka- ja nukkumaanmenoajat. Ulkoilemme yhdessä. Kiinnitän todella paljon huomiota siihen, että ruoka olisi ravitsevaa ja lapsi saisi tarvitsemansa ravintoaineet (hän on erittäin valikoiva ja pieniruokainen). Rajoitamme ruutuaikaa. Yritämme kaikin tavoin itse pysyä rauhallisina ja huolehtia siitä, että kotona olisi hyvä olla. On käyty kauken maailman vanhempien kurssit ja vertaisryhmät. Mikä tärkeintä, rakastamme lastamme. Täydellisiä emme tietenkään ole, mutta kukapa on?
Kaiken tämän jälkeen saan lukea juttuja siitä, että "adhd:ta ei ole olemassakaan, se on keksitty sairaus". Tai kuten tänään: facebookissa silmieni eteen lävähtää yllä mainittu Iltasanomien juttu kera lukuisten omahyväisten kommenttien. Kuinka helppoa onkaan aina niiden tuomita ja neuvoa, joilla ei itsellään ole minkäänlaista kokemusta asiasta! Toivoisin, että ymmärrys näistä häiriöistä lisääntyisi, mutta pelkään edellä mainittujen kaltaisten juttujen vaikuttavan yleiseen suhtautumiseen hyvin negatiivisesti.
Ei mulla muuta. Toivottavasti joku jaksoi lukea ja ehkä jopa heräsi miettimään.
Kommentit (51)
Mulla on kaksi lasta, joista kummallakin ongelmia puheen kehityksen kanssa. Ei ole kukaan ikinä missään vihjannut, että meillä ei luettaisi tai juteltaisi lapsille. Jos joku tutkija lehdessä puhuu yleisellä tasolla, en ota sitä itseeni.
Sama pätee muihinkin asioihin. Jos tietää olevansa riittävän hyvä vanhempi, ei pidä syyllistyä jostain lööpistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minulla on add, samoin molemmilla lapsilla. kukaan meistä ei ikinä ole ollut häirikkö, mutta minä sain kyllä lapsena moitteita siitiä että aina vain haaveilin eikä mikään tarttunut päähän !
nyt tyttärillä sama juttu.. toinen sai diagnoosin 10-vuotiaana, toinen 7-vuotiaana ja uskon etteä heillä on edessä parempi tulevaisuus kuin minulla! itse sain vasta 31-vuotiaana tietää etten ole tyhmä tai laiska, vaan minulla on neurologinen hiriö!
Olen kyllä jutun kanssa samaa mieltä. Nykyään kaikkeen haetaan lääketieteellistä selitystä, vaikka moni asia johtuu vain ihmisen omasta käytöksestä. Vrt. Ylipaino. Johtuu siitä että syöt liikaa, mutta nykyään se on "sairaus". iso osa näistä adhd lapsista on perheestä jossa on ongelmia ja lapset oireilevat, ihan selvä homma.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaksi lasta, joista kummallakin ongelmia puheen kehityksen kanssa. Ei ole kukaan ikinä missään vihjannut, että meillä ei luettaisi tai juteltaisi lapsille. Jos joku tutkija lehdessä puhuu yleisellä tasolla, en ota sitä itseeni.
Sama pätee muihinkin asioihin. Jos tietää olevansa riittävän hyvä vanhempi, ei pidä syyllistyä jostain lööpistä.
No se on hienoa että olet maailman vahvin ihminen.
Minä kyllä pahastuin kun sukulainen kyseli eikö me olla "luettu ollenkaan pojalle, kun puhe ei kehity?" Tai pahastun kun palstalta luen että moni haukkuu heti vanhempia, jos lapsella on puheenviivettä. Tai kun töissä kerroin pojan puheterapiasta, niin puheet ohjautui heti siihen miten "nykyvanhemmat ei lue lapsilleen ja on vaan kännykällä, plaaplaa, just oli lehdessä juttua siitä. Toki SINÄ et tee niin mutta siis yleisellä tasolla.." joopa joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaksi lasta, joista kummallakin ongelmia puheen kehityksen kanssa. Ei ole kukaan ikinä missään vihjannut, että meillä ei luettaisi tai juteltaisi lapsille. Jos joku tutkija lehdessä puhuu yleisellä tasolla, en ota sitä itseeni.
Sama pätee muihinkin asioihin. Jos tietää olevansa riittävän hyvä vanhempi, ei pidä syyllistyä jostain lööpistä.No se on hienoa että olet maailman vahvin ihminen.
Minä kyllä pahastuin kun sukulainen kyseli eikö me olla "luettu ollenkaan pojalle, kun puhe ei kehity?" Tai pahastun kun palstalta luen että moni haukkuu heti vanhempia, jos lapsella on puheenviivettä. Tai kun töissä kerroin pojan puheterapiasta, niin puheet ohjautui heti siihen miten "nykyvanhemmat ei lue lapsilleen ja on vaan kännykällä, plaaplaa, just oli lehdessä juttua siitä. Toki SINÄ et tee niin mutta siis yleisellä tasolla.." joopa joo.
En ole maailman vahvin ihminen. Mutta tiedän, että meidän lapsillemme on luettu. Joissakin toisissa asioissa olen syyllistynyt, ja täten onnistunut muuttamaan tapojani.
Nykyään on enemmän puheen kehityksen häiriöitä kuin ennen, ja niitä ainakin diagnosoidaan enemmän. Tekee jokaiselle ihan hyvää pohtia, mitkä ympäristöseikat niihin ehkä vaikuttavat, ja voisiko niihin puuttua.
Itse hoidin esikoista pitkään kotona. Puheterapeutti ja neuvola suosittelivat kotihoitoa. Päiväkoti kuitenkin edisti puheen kehitystä huomattavasti paremmin kuin kerhot. Seuraavan lapsen kohdalla ehkä päättäisimme toimia toisin.
En tiedä onko se sitten niin, että vaikkapa Aspergeria on enemmän hyväosaisilla? ADHD tilastojen valossa assosioituu enemmän alempiin yhteiskuntaluokkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa monella suomalaisella olla jotain vikaa päässä kun eivät osaa edes lukea oikein.
Kirjoitus oli vielä niin selvästi kirjoitettu, että apinakin olisi tajunnut, että kyseessä ADHD tyyppisistä oireista - jotka voivat kohtua puutteellisesta kasvatuksesta.
No jos me nyt puhutaan samasta kirjoituksesta, niin siinä minun lukemassani tämä herra kaikkitietävä psykologi oli sitä mieltä, että n.95 % adhd-diagnooseista on vääriä ja johtuvat vanhempien / perheen ongelmista.
Aika nopeasti teit itse diagnoosin psykologista.
No sovitaan sitten niin, että kukaan ei tee mitään väärin niin sulle ei tule paha mieli...
Uutisoinnin taso on aina näin huonoa.
Jos näkisi hieman vaivaa, voisi selkeämmin erotella ettei oikea adhd, johdu kasvatuksesta. Vaan se lisää samanlaista käytöstä. Mikä voidaan diagnosisoida väärin, jos lääkäri ei osaa ottaa tätä huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko se sitten niin, että vaikkapa Aspergeria on enemmän hyväosaisilla? ADHD tilastojen valossa assosioituu enemmän alempiin yhteiskuntaluokkiin.
Asperger-piirteet (ainakin tietyissä rajoissa) auttavat koulussa ja työelämässä. Ennen, kun näitä diagnooseja ei ollut, näihin erikoisiin tutkijatyyppeihin suhtauduttiin ehkä jopa suvaitsevammin kuin nykyään. Tai ehkä nykyään piirteet ovat hallitsevampia, kun tutkijatyypit ovat pariutuneet keskenään.
Alue: Aihe vapaa
Adhd aiheuttaa nimenomaan elämänhallinnan ongelmia. Itseäni ihmetyttää nämä diagnoosishoppailupuheet aina. Meillä ainakin meni vuosia diagnoosin saamiseen. Ja niihin vuosiin mahtui vaikka mitä tukitoimia, testauksia ja arvioita. Sen jälkeen elämä on helpottanut huomattavasti, kun osataan kohdentaa tuet ja hoidot.