Lue keskustelun säännöt.
Tilanteita, joissa et tiennyt itkeäkö vai nauraa
20.01.2017 |
Missä tilanteessa et ole tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa?
Entinen aviomieheni ilmoitti yhtäkkiä haluavansa erota (toisen naisen takia). Mies oli olettanut, että auttaisin häntä muuttamaan eron jälkeen hänen tavaransa ja kyseli multa "tulethan sitten kahden viikon päästä muuttamaan nää mun tavarat pois yhteisestä asunnosta". Miten ihminen voi kuvitella, että ensin jättää puolisonsa ja sitten toinen iloisin mielin auttaisi muuttamaan uuteen kotiin? :D
Kommentit (32)
Aika perus on se, et lähden kaupasta ostamaan jotain tiettyä ruokaa varten (vaikka tomaatteja) ja sit kotona huomaan ostaneeni kaikkea muuta paitsi niitä tomaatteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herneallergiselle tarjottiin kikhernepihvejä ja sit ihmettelivät miksei allergikko suostu niitä syömään...
Ex mies ilmoitti aamulla erittäin kostean illan jälkeen kun tuli kotiin
Petin suo mut ei kai se mitään muuta. Se oli van pano.
Juu ja erottiin H E T I.
Tää ei ole hauska tarina, kuten ainakin suurin osa tässä ketjussa, mutta tämän tapahtuessa leukani kyllä loksahti auki enkä tietänyt, pitäisikö itkeä vai nauraa. Nauraminen tosin tässä kohtaa olisi ollut enemmänkin sellainen puolustautumisreaktio, sellainen "vitsi vitsi!". Pitkä juttu, koetan tiivistää.
Oli juhannus, vietettiin tutulla parin perheen porukalla sitä yhden perheen luona. Minä "Milla" (15-v.), veljeni "Jaakko", kaverimme "Sini" ja Sinin pieni kummipoika "Leevi" oltiin erillämme aikuisista, koska ei meitä kiinnostanut aikuisten ryyppäämisen katseleminen ja halusimme vähän suojella Leeviä siltä menolta (Sinin äiti oli siis Leevin isoäiti ja Leevi oli siksi usein Sinillä hoidossa). Olimme omissa oloissamme jossain pihan perällä, kun Sinin isä "Eero" huomasi meidät ilmeisesti huussimatkallaan ja tuli moikkaamaan. Ihan pokkana Eero pisti kätensä paitani alle ja sanoi "kato Leevi, pistin kädet Millan paidan alle". Leevi ei pienempänä ymmärtänyt mittaan, mutta minä, Sini ja Jaakko katsottiin toisiamme aika epäuskoisin ilmein. Pian se Eero sitten palasi muiden aikuisten ja viinojen pariin, eikä tästä asiasta koskaan puhuttu. Tämä kummittelee vieläkin mielessäni, tästä tulee ensi juhannuksena kymmenen vuotta ja olen onnellinen, etten ole nähnyt Eeroa melkein yhtä pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Tää ei ole hauska tarina, kuten ainakin suurin osa tässä ketjussa, mutta tämän tapahtuessa leukani kyllä loksahti auki enkä tietänyt, pitäisikö itkeä vai nauraa. Nauraminen tosin tässä kohtaa olisi ollut enemmänkin sellainen puolustautumisreaktio, sellainen "vitsi vitsi!". Pitkä juttu, koetan tiivistää.
Oli juhannus, vietettiin tutulla parin perheen porukalla sitä yhden perheen luona. Minä "Milla" (15-v.), veljeni "Jaakko", kaverimme "Sini" ja Sinin pieni kummipoika "Leevi" oltiin erillämme aikuisista, koska ei meitä kiinnostanut aikuisten ryyppäämisen katseleminen ja halusimme vähän suojella Leeviä siltä menolta (Sinin äiti oli siis Leevin isoäiti ja Leevi oli siksi usein Sinillä hoidossa). Olimme omissa oloissamme jossain pihan perällä, kun Sinin isä "Eero" huomasi meidät ilmeisesti huussimatkallaan ja tuli moikkaamaan. Ihan pokkana Eero pisti kätensä paitani alle ja sanoi "kato Leevi, pistin kädet Millan paidan alle". Leevi ei pienempänä ymmärtänyt mittaan, mutta minä, Sini ja Jaakko katsottiin toisiamme aika epäuskoisin ilmein. Pian se Eero sitten palasi muiden aikuisten ja viinojen pariin, eikä tästä asiasta koskaan puhuttu. Tämä kummittelee vieläkin mielessäni, tästä tulee ensi juhannuksena kymmenen vuotta ja olen onnellinen, etten ole nähnyt Eeroa melkein yhtä pitkään aikaan.
No hyi! Ei kyllä ole yhtään hauska juttu edes tragikoomisella tavalla. Olisi kyllä pitänyt kertoa muille ja voit vieläkin kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ja eksällä ei ollut pesukonetta, joten pyykki pestiin pesutuvan isossa koneessa. Koneet toimivat kolikoilla, joten tietysti pestiin täysiä koneita ja aika harvoin. Miehellä oli aika vähän vaatteita, varsinkin hyviä. Lähtiessäni pesutupaan, pyysin miestä antamaan puseron päältään. Sen tyyliin ainoa hyvän, jota oli käyttänyt jo useamman päivän. Eikä mies ymmärtänyt ollenkaan miksi halusin puseron pyyykkiin ja alkoi oikeasti kiukuttelemaan, että miksei hän saa pitää kotona sitä puseroa kun haluaa. Yritin vääntää rautalangasta, että seuraava pyykkivuoro on joskus parin viikon päästä eikä siis voi käyttää puseroa pitkään aikaan jos ei anna sitä pyykkiin. Lopulta luovutin ja lähdin pesutupaan ilman tuota puseroa. Kun palasin takaisin kotiin, oli mies vaihtanut puseron ja totesi, että oletko nyt tyytyväinen?! En tiennyt itkeäkö vai nauraako.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ei ole hauska tarina, kuten ainakin suurin osa tässä ketjussa, mutta tämän tapahtuessa leukani kyllä loksahti auki enkä tietänyt, pitäisikö itkeä vai nauraa. Nauraminen tosin tässä kohtaa olisi ollut enemmänkin sellainen puolustautumisreaktio, sellainen "vitsi vitsi!". Pitkä juttu, koetan tiivistää.
Oli juhannus, vietettiin tutulla parin perheen porukalla sitä yhden perheen luona. Minä "Milla" (15-v.), veljeni "Jaakko", kaverimme "Sini" ja Sinin pieni kummipoika "Leevi" oltiin erillämme aikuisista, koska ei meitä kiinnostanut aikuisten ryyppäämisen katseleminen ja halusimme vähän suojella Leeviä siltä menolta (Sinin äiti oli siis Leevin isoäiti ja Leevi oli siksi usein Sinillä hoidossa). Olimme omissa oloissamme jossain pihan perällä, kun Sinin isä "Eero" huomasi meidät ilmeisesti huussimatkallaan ja tuli moikkaamaan. Ihan pokkana Eero pisti kätensä paitani alle ja sanoi "kato Leevi, pistin kädet Millan paidan alle". Leevi ei pienempänä ymmärtänyt mittaan, mutta minä, Sini ja Jaakko katsottiin toisiamme aika epäuskoisin ilmein. Pian se Eero sitten palasi muiden aikuisten ja viinojen pariin, eikä tästä asiasta koskaan puhuttu. Tämä kummittelee vieläkin mielessäni, tästä tulee ensi juhannuksena kymmenen vuotta ja olen onnellinen, etten ole nähnyt Eeroa melkein yhtä pitkään aikaan.
No hyi! Ei kyllä ole yhtään hauska juttu edes tragikoomisella tavalla. Olisi kyllä pitänyt kertoa muille ja voit vieläkin kertoa.
Joo ei olekaan, tossa kohtaa se nauru olis nimenomaan ollut sellainen puolustautumisreaktio. Siis että olisin sillä viestittänyt Jaakolle ja Sinille, että ei tässä mitään. Tajusinkin jo postattuani, että tämä olisi ehkä sopinut paremmin siihe tilanteita, jossa leukasi loksahti -ketjuun, taidanpa kopsata tämän sinne. Sori siis kaikille väärästä ketjusta! Ja en taida ottaa tätä kyllä enää puheeksi, tai miehelle olen kyllä kertonut ja hänen kanssaan voisin asiaa käsitelläkin, niin saan lopullisesti pois mielen päältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää ei nyt ole tilanne jossa mun pitäisi alkaa itkeä, mutta kyllä nauratti ja herätti suurta ihmetystä...
Oltiin Hangossa.
Sielä kaksi ihan normi siisteiltä näyttävää n. 20-30v miestä liikkui kovaäänisesti kadulla.
Ei siinä mitään, mutta pian kuulen toisen sanovan kaverilleen, että: " hei kuule jake täällä voidaan puhua ihan mitä vain, nää on kaikki ruotsalaisia eikä ne ymmärrä suomea!"
Päällisin puolin näyttivät ihab normaaleilta 😂
Tää on bongattu jostain salakuunneltua-palstalta vuosia sitten, ois ainakin mussa herättänyt itkeä/nauraa-reaktion jos olisin ollu paikalla:
Meluisa lauma murrosikäisiä poikia tuli bussin kyytiin mäyräkoirien kanssa.
Kuski: Täällä ei sitten pojat oo anniskeluoikeuksia.
Yksi pojista: Niin me vähän arveltiin ja otettiin nää omat juomat mukaan. :D
Varmaan kiva bussimatka meluavan teinilauman kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi kaatoi mummon pöytäliinalle mehut, kun mummo oli just ennen sitä ihaillut kuinka hyvinkäyttäytyvät lapsenlapset hänellä on.
Eksän kanssa erotessa lapsi jäi asumaan minun kanssani, ja käytännössä exä ei juuri lastaan edes halunnut tavata. Kaikki lapsen kustannuksetkin sitten luonnollisesti jäivät minulle maksettaviksi, etenkin kun exä ei maksanut edes elareita, vaikka elatussopimus oli tehty. Ilmoitin exälle, että haen ne sitten Kelalta ja Kela perii exältä. Exä sukuineen kommentoi asiaan, että "ei kai lapsen nyt tarvitse elämisestään maksaa", ja tällä perusteella piti minua kohtuuttomana kun tahdoin saada elarit. Edelleenkään en tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, vaikka tapahtuneesta on 15 vuotta.
Kaverini pari kesää sitten Kuopio Rock Cock festareilla. Oltiin siellä alueen ulkopuolella rannassa ottamassa vähän hiivaa. Kaverini oli ottanut koko päivän ja oli ihan helvetin sekaisin. Yhdessä vaiheessa mietittiin minne hän on mennyt ja lähdettiin etsimään. Siellä hän oli keskellä nurmiaukeamaa housut kintuissa paskaa vääntämässä samalla kuin ihmiset (myös lapsiperheitä) käveli siinä hiekkatiellä ohi. Lisäksi siinä pskantamisen lopussa mies vielä kyykkyasennosta kaatui sivulle ja keräili itseään jonkin aikaa housut kintuissa kylkiasennossa. Voi jumalauta oli mies hiljainen seuraavat pari viikkoa.