Miksi suomalaiset tuijottaa?

Suomessa juntteja? kirjoitti:

No se ongelma alkaaolemaan jo pk-seudullakin, näitä on liikaa muuttanut peräseinäjoelta ja ypäjältä tänne ruuhkasuomeen. Voi helvetti miksi niitä töitä ei ole böndellä, että böndet pysyisi siellä. Harmittava kehityssuunta, olen ihan varma että Pena ja Irma tuulipuvuissa asuisi metsän keskellä paljon mieluummin. Nyt ihan hämmentyneenä kaupungissa tuijotellaan jokaista vastaantulijaa suu auki:D

Ypäjällä näyttäi olevan sellinen kylä kuhin Palikkala. Asuukohan siellä monta palikkaa...ja onko niistä palikoista monikin muuttanut Häslinkiin

Martti Huuhaa Innanen käsitteli kuvataiteessaan suomalaista kansallistuijottamista.

https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_…

Tuijotan aina takaisin niin kauan, että lopettaa.

Metron portaissa mummo kyyläs ainakin 8sek ennenkuin luovutti.

Kaksi vaihtoehtoa:

1) Me ollaan niin hyvännäköisiä, että tuijotetaan.

2) Me ollaan kaikki vähän erityisherkkiä, että tuntemattoman katse hämmentää.

Minä tuijotan takaisin! Hauskaa, jos on komia uros tuijottamassa. Muitakin on kiva vastatuijottaa 👁️👁️😳👀

Ovat kamoissaan, jotkut mielialalääkkeetkin aiheuttaa pysähtyneisyyttä. Tai sitten se on vaan sitä sivistyksen puutetta.

Minua saa tuijottaa ihan rauhassa. Ei haittaa mitään. Jos olen jonkun mielestä niin kiinnostava, niin kivahan se on.

Vierailija kirjoitti:

Tuijotan aina takaisin niin kauan, että lopettaa.

Metron portaissa mummo kyyläs ainakin 8sek ennenkuin luovutti.

No onpa sullekin huvit. Mitä ihmettä tervettä ihmistä haittaa, jos joku tuijottaa?

Olen huomannut ihan saman asian. Tää on joku vanha ketju, mutta ajankohtainen aihe vieläkin valitettavasti.

Tänään tuntematon mummo tuijotti minua. Tuijotin takaisin, mutta mummo ei hätkähtänyt tuijotustani vaan jatkoi entistä intensiivisemmin.

Tampereella tujotetaan!

Vierailija kirjoitti:

Tyttö maailmalta kirjoitti:

Miksi suomalaiset on koko ajan raivoissaan!? Se mua ihmetyttää.

Asun vakituisesti muualla mutta Suomessa käydessä tuo sama asia pistää silmään ja tekee aika pahan olon suoraan sanottuna. Hirveä tappelu kuka pääsee bussiin ensimmäisenä, kamalaa jos joku istuu viereen; raivoisa mulkaisu. Puhuminen kielletty; saat hyvin äkkiä kuulla olevasi vaikka mikä jos vieraalle suusi avaat. Kassajonoissa melkein tapellaan, huudellaan ainakin. Naapureita ei tunneta eikä siedetä. Joka kolahduksesta kauhea haloo ja valituskierre. Pitäisi saada asua äänieriössä. Aika vaikea alkaa sukkasillaan hiipiä käytävissä. Jättää vessa vetämättä ja suihkua nyt ainakaan ei saa käyttää! Se vie jo naapurin raivon partaalle ja melkein silmille tullaan.

Raivo ja viha tuntuu olevan tunnusomaiset suomalaiset piirteet. Eikö se ole kamala elää tuollaisten tunteitten kanssa koko ajan? Eikö se kuluta ihmistä henkisesti aivan kauheasti? Eikö elämä olisi monin verroin mukavampaa ja kivempaa kaikille jos vähän hellitettäis ja alettais sietää muita?

Kun tästä puhun Suomessa asuville niin he ei ymmärrä. Eihän Suomessa sellaista ole! Kai siellä on sitten niin totuttu siihen ettei sitä itse huomaa? Muualta tulleelle se on kyllä kamalan kiusaavaa ja jopa pelottavaa.

Mitä teet tällä foorumilla jos asut muualla. Eikö teillä ole omia palstoja

Ja juuri tama standardivastaus niinkuin Suomi olisi joku pyha paikka minne muille ei ole asiaa. Itse kylla roikutaan ulkomaalaisilla palstoilla ja tilataan tavaraa ulkomailta etta saastaa muutaman euron ja melkein jo puhutaan englantia suomen sijaan. Mutta sehan onkin taas ihan eri asia.

Sisko seurusteli pohjoiskarjalaisen miehen kanssa ja laittoi merkille, että möllöttävät silmää värähtämättä kaikkea liikkuvaa.

Kun kysyi mieheltä, että miksi täällä on tuollaisia ihmisiä, niin vastaus: Pittäähän sitä katsoa, jos jollekin vaikka sattuisi jotain.

:○

Useimmat suomalaiset ovat introverttejä, joten on aikaa tuijotella ihmisiä ja miettiä asioita päässään.

Itse tykkään kun tuijotetaan, ei haittaa. En edes huomaa, että ihmiset tuijottaa paitsi jos olen junassa.

Ei ole käytöstapoja ja on vähän yksinkertaisia.

Tänään joku vanha nainen vahtasi minua vihaisena hautausmaalla, kun kastelin sukulaiseni haudan kukkia. Hän tuijotti vastapäiseltä haudalta kukkalapio kädessään, silmätkään eivät tuntuneet räpsyttävän. Jatkoi herkeämätöntä möllötystä kun kävelin pois. Mikä ihmisiä vaivaa kun ei edes hautausmaalla saa läheisiä muistella rauhassa?

Suomalainenko kirjoitti:

Suomalaiset on niin kieroon kasvanutta väkeä, olen umpisuomalainen mutta siitä huolimatta en kuulu tähän porukkaan. Tää tuijottaminen tuntuu olevan yksi suomalaisten kansallislajeista. Ei nuoret vaan nämä keski-ikäiset ja siitä vanhemmat. On se oma elämä surkeata, kun pitää tuntemattomia ihmisiä tuijottaa, ei ne teidän kaveriksi ala vaikka kuinka tuijottaa. Vai onko suomalaisen itsetunto niin huono, että pitää jokaista vastaantulijaa seurata katseella:D Ei helvetti!

Jos kerran tiedätte teitä tuijotetaan,silloinhan itse tuijotatte koko ajan heitä ja he vastaavat tuijotuksiinne, ajatellen kuma tyyppi tujoitaa.

Huomaan, että Helsinkikin on pikkukaupunki. Minua tuijotetaan siellä. Kotikaupungissani kukaan ei edes huomaa.

Imatralla on ainakin sellaista tuijottajaa ja toljottajaa koko kaupunki täynnä. 50-85-vuotiaat tuijottaa verkkarit ja rocsit jalassa kaikkea kuselta ja hieltä haisten.

Ehkä kyvyttömyyseläkeläisiä ja lääkittyjä.