Lue keskustelun säännöt.
1- vuotias viikon yökylässä
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Sääntö 1v=1 päivä, 2v =2 päivää, jne.
Onpa typerä sääntö.
Kuulostaa jonkun ahdasmielisen kotiorjan kateudenpuuskassaan kirjoittamalta. Tosi junttia. Terv. Mummo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ennenhän tuo oli kai ihan normaalia." Todellakaan ei ole normaalia, että äiti ja isä jättävät pienet lapsensa mummolaan tai muualle hoitoon, jotta pääsevät lomamatkalle tai työmatkalle. On paljon lomakohteita, jonne lapset voi ottaa mukaan. Jos lasta ei voi ottaa mukaan lomalle, niin vanhemmat jättäkööt lomansa väliin. Lomailkoot kahdestaan, kun lapset ovat isoja. Jos äiti tai isä on työssä, jossa joutuu matkustamaan ja olemaan paljon pois kotoa, kannattaa ajatella lapsia. Pitääkö vaihtaa työpaikkaa vai ammattia? Jos vanhempi loistaa jatkuvasti poissaolollaan kotoa, työ ei sovi pienten lasten vanhemmalle.
Perhetuttu jätti 6kk ikäisen vauvansa äidilleen arkipäiviksi hoitoon, kun itse päätti käydä koulunsa loppuun toisella paikkakunnalla. Matkusti viikonloppuisin sitten äitinsä luo vauvaa katsomaan. Tätä järjestelyä kesti muistaakseni pari kuukautta. Ymmärrän, että valmistuminen oli tärkeää, mutta millä hinnalla? Olisi sen myöhemminkin ehtinyt...
Kerronpa omakohtaisen kokemuksen: olin puolivuotiaana koko ajan mummulla hoidossa. Äitini joutui sairaalaan selkäsairauden takia, isäni opiskeli ja pyöritti kotitilaa. Mummu hoiti minua joka päivä, kesät talvet. Ilmeisesti olin joitain öitä kotona isän kanssa. Hyvin meni, suhteet vanhempiin on kunnossa, äiti parantui ja mummu oli äärettömän rakas aina kuolemaansa saakka.
Miksei? Hyvin lapsi pärjää tuttujen ihmisten kans.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perhetuttu jätti 6kk ikäisen vauvansa äidilleen arkipäiviksi hoitoon, kun itse päätti käydä koulunsa loppuun toisella paikkakunnalla. Matkusti viikonloppuisin sitten äitinsä luo vauvaa katsomaan. Tätä järjestelyä kesti muistaakseni pari kuukautta. Ymmärrän, että valmistuminen oli tärkeää, mutta millä hinnalla? Olisi sen myöhemminkin ehtinyt...
Hohhoijaa. Hyvä päätös käydä koulu loppuun. Ehkä saa töitäkin ja joskus elättää lapsensa itse.
Vierailija kirjoitti:
Minusta se 1yö / ikävuosi sinne kouluikään saakka on hyvä. Oma yksi vuotiaani ei kyllä vielä olisi valmis yökylään, on sen verran ujo.
Ujoksi jääkin ku vältellään sosiaalistumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi en ollut kuullutkaan mistään ikävuosäännöistä .Lapsi olisi jäänyt paitsi yhteisestä ajasta ja muistoista isovanhempiensa kanssa.
Tuskin olisin noudattanut vaikka olisin kuullutkin, teinhän myös kaikkea muuta mikä nykyään on ehdottoman vahingoittavaa. Ruokin vastikkeella ( oli tosin pakko) , palasin töihin kun lapsi oli vuoden jne.
Täyspäiseltähän tuo siitä huolimatta vaikuttaa näin vajaa 30 vuotta myöhemmin.
Viikko on aivan liian pitkä aika 1v. ja oli miten tuttu hoitaja tahansa, ellei kysymyksessä toinen vanhempi, johon on kiintymyssuhde.
Mummona en kuuna päivänä ottaisi hoitoon viikoksi alle 4v. Ja tämä ihan lapsen hyvinvoinnin takia, ellei kysymyksessä ole jokin katastrofiin verrattava tilanne.
Yleensä yli 5v kanssa menee pari päivää uutuuden viehätyksessä ja jo kolmantena päivänä lapsi alkaa ikävöimään, jos on normaali lapsi-vanhempisuhde ja loppuviikko pyöriskellään ikävän kanssa, joka vie valtavasti energiaa myös hoitajalta, muun hoidon lisäksi.
Ja viikon parin päästä lapsi lakkaa kaipasmasta vanhempiaa ja ikävä hellittää, mutta mitkä vauriot se jättää lapsivanhempisuhteeseen, kun lapsi tunteen vanhempansa hylänneen hänet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on aivan liian pitkä aika yksi vuotiaalle, kun se on mielestäni jopa 3-vuotiaalle. Oli miten tuttu hoitaja tahansa, mieluimmin hoitaja matkalle mukaan. Näin meillä toimitaan, jos lapsi alle 3v. jos työmatkasta on kysymys, kun molemmat vanhemmat mukana.
Olen seitsemän lapsen mummi, en ottaisi alle 3v. viikoksi hoitoon, ilman vanhempia, sillä oman kokemukseni mukaan alle kouluikäisten, mutta yli 3v. viimeistään kolmantena päivänä alkaa kova ikävä, kun uutuuden viehätys on ohi. Lapsen ikävä vaikuttaa ihan konkreettisesti lapsen uneen, ruokahaluun ja leikkeihin ja hoitaminen on paljon haastavampaa ja raskasta. Ikävää pahentaa vielä vanhempien yhteydenotot ja lapsi kokee hylätyksi tulemista.
Tämä. Mummona olen samaa mieltä. Enkä minäkään ottaisi kuin pakon sanelemana (sairaus) alle 4v hoitoon viikoksi.
Ja nuo vanhempien yhteydenotot hoidon aikana lisää vain lapsen tuskaa, kun ikävä on hiukan hellittämässä, niin yhteydenoton jälkeen lapsi joutuu yhä uudestaan ja uudestaan käymään läpi ikävän eri vaiheita.
Jännää että täällä mummot kieltäytyvät pitämästä lapsenlapsia yökylässä, käyttäen mitä ihmeellisempää tekosyytä.
Laiskuutta ja mukavuuden halua toi vaan on.
Omat lapset olivat varmaakin koko kesät maalla mummoloissa. Nyt kun pitäs itse vuorostaan hoitaa niin hohhoijaa kun rasittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännää että täällä mummot kieltäytyvät pitämästä lapsenlapsia yökylässä, käyttäen mitä ihmeellisempää tekosyytä.
Laiskuutta ja mukavuuden halua toi vaan on.
Omat lapset olivat varmaakin koko kesät maalla mummoloissa. Nyt kun pitäs itse vuorostaan hoitaa niin hohhoijaa kun rasittaa.
Poimitaan rusinat pullista. Kertokaapas kuinka paljon hoidatitte omia lapsianne mummoloissa?
Nyt kun on lastenlasten aika niin puhutaakin kaiken maailman tunnesiteistä jne.
Vierailija kirjoitti:
Jännää että täällä mummot kieltäytyvät pitämästä lapsenlapsia yökylässä, käyttäen mitä ihmeellisempää tekosyytä.
Laiskuutta ja mukavuuden halua toi vaan on.
Omat lapset olivat varmaakin koko kesät maalla mummoloissa. Nyt kun pitäs itse vuorostaan hoitaa niin hohhoijaa kun rasittaa.
Ilävä kyllä nämä mummot ovat oikeassa, jos lapsen etu menee vanhempien edelle. On tuskallista kstsoa lapsen ikävää, joka vaikuttaa nukkumiseen, ruokailuun ja kaikkeen.
Näin on myös sijaisperheissä. Jos lapsi on pieni vauva, hän ei osaa ikävöidä, mutta on raastavaa katsoa 7kk ylöspäin tuonne 5v ikävuoteen asti lapsen ikävöinti prosessia ja sen käsittelyä, kun lapsi ei syö, nuku, on levoton ja ikävöi vanhempiaan. Ensimmäinen päivä menee juuri uutuuden viehätyksessä, mutta 2-4 pv on pahin, jonka jälkeen ikävä alkaa helpottamaan ja lapsi alkaa rakentamaan uutta kiintymyssuhdetta hoitajaansa. Eikä prosessi muutu millään tavalla, vaikka hoitajana oli läheinen tai mummo, jos lapsi on ennättänyt luoda kiintymyssuhteen vanhempaansa.
Ja mitä tulee aloitukseen, paljon parempi olisi ottaa viikoksi hoitaja matkalle mukaan, näin kiintymyssuhde ei katkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma esikoiseni oli aikanaan 8 kk ikäisenä viikon hoidossa, kun olimme isänsä kanssa ihan lomamatkalla alpeilla. Kaikki meni hyvin, oli isovanhempien hoidossa. Mitään seurauksia ei mielestäni tullut, esikoinen on kohta 19-vuotias reipas nuori abiturientti.
Enää en jättäisi noin pientä, enkä jättänytkään kahta nuorempaa. Mutta eipä tuosta kuitenkaan mitään traumoja näytä tulleen.
Kamalaa miten joku voi jättää vauvansa lomamatkan takia.
Miehen sisko jätti puoli vuotiaan viikoksi hoitoon, kun piti päästä miehen kanssa viikoksi Meksikoon. Reissu oli kuulema niin tärkeä, hohhoijaa, en ymmärrä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Oma esikoiseni oli aikanaan 8 kk ikäisenä viikon hoidossa, kun olimme isänsä kanssa ihan lomamatkalla alpeilla. Kaikki meni hyvin, oli isovanhempien hoidossa. Mitään seurauksia ei mielestäni tullut, esikoinen on kohta 19-vuotias reipas nuori abiturientti.
Enää en jättäisi noin pientä, enkä jättänytkään kahta nuorempaa. Mutta eipä tuosta kuitenkaan mitään traumoja näytä tulleen.
Meilläoli sama tilanne ja lapsi oli 6 kk, mutta varmaan 5 v isosisko auttoi asiassa. Kumpikaan ei ole traumoja saaneet. Ovat kohta 50 v, joten kai ne traumat olisi huomattu.
Meillä oli 1v 4kk lapsi mun vanhempien luona yli 100 km päässä viikon, kun olin synnyttämässä toista lasta. Mä olin sairaalassa (sektio, ja vauva joutui valohoitoon, joten sairaala-aika venyi), isänsä oli päivät töissä. Lähempää ei löytynyt hoitajaa.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en ollut kuullutkaan mistään ikävuosäännöistä .Lapsi olisi jäänyt paitsi yhteisestä ajasta ja muistoista isovanhempiensa kanssa.
Tuskin olisin noudattanut vaikka olisin kuullutkin, teinhän myös kaikkea muuta mikä nykyään on ehdottoman vahingoittavaa. Ruokin vastikkeella ( oli tosin pakko) , palasin töihin kun lapsi oli vuoden jne.
Täyspäiseltähän tuo siitä huolimatta vaikuttaa näin vajaa 30 vuotta myöhemmin.
Olen samaa mieltä kanssasi, mutta olenkin huomannut, että täällä alapeukutetaan kaikkea, missä tarvitaan maalaisjärkeä, koska sitä ei enää paljon löydy.
Kiitos jo etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma esikoiseni oli aikanaan 8 kk ikäisenä viikon hoidossa, kun olimme isänsä kanssa ihan lomamatkalla alpeilla. Kaikki meni hyvin, oli isovanhempien hoidossa. Mitään seurauksia ei mielestäni tullut, esikoinen on kohta 19-vuotias reipas nuori abiturientti.
Enää en jättäisi noin pientä, enkä jättänytkään kahta nuorempaa. Mutta eipä tuosta kuitenkaan mitään traumoja näytä tulleen.
Meilläoli sama tilanne ja lapsi oli 6 kk, mutta varmaan 5 v isosisko auttoi asiassa. Kumpikaan ei ole traumoja saaneet. Ovat kohta 50 v, joten kai ne traumat olisi huomattu.
Ihmettelen näitä "kai ne traumat olisi jo huomattu". Itselläni on paljon ongelmia, mutta vanhempani eivät niistä todellakaan mitään tiedä.
Älä usko näitä syyllistäviä juttuja. Hyvin menee.