1- vuotias viikon yökylässä

Miksi?!? Ja miten hyvin lapsi heidät tuntee kenelle jää?

Ei ole oma lapsi kyseessä. Mutta työmatka ja lapsi tuntee hyvin nämä kenen luona on.

1 vuotiaissa on iso skaala, onko juuri 1v. vai pian 2...?

Onhan tuo pitkä aika, mutta oma poika nyt 1v 11kk ja kyllä esim.mummolassa voisi varmasti viikon olla, kun mummia ja pappaa nähdään joka viikko useamman kerran viikossa, mutta en itse raaskisi olla viikkoa kenestäkään näistä lapsista erossa, lapset 5v, 3,5v ja 1v11k. :)

Sääntö 1v=1 päivä, 2v =2 päivää, jne.

Minusta se 1yö / ikävuosi sinne kouluikään saakka on hyvä. Oma yksi vuotiaani ei kyllä vielä olisi valmis yökylään, on sen verran ujo.

Tuon ikäiselle sama kuin äiti ja isä kuolisi viikoksi. Ei ole pienissä aivoissa kykyä ymmärtää mihin ovat kadonneet, tulevatko enää takaisin. Sama kuin mamman mies lähtisi viikoksi lomareissulle kertomatta mihin menee, milloin palaa vai palaako enää koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuon ikäiselle sama kuin äiti ja isä kuolisi viikoksi. Ei ole pienissä aivoissa kykyä ymmärtää mihin ovat kadonneet, tulevatko enää takaisin. Sama kuin mamman mies lähtisi viikoksi lomareissulle kertomatta mihin menee, milloin palaa vai palaako enää koskaan.

ai tota voi verrata noin? oikeasti? mites niissä tapauksissa jossa alle 4v eivät nää toista vanhempaa moniin kk niin luuleko tämä hänen kuolleen??

Kyllä se on aivan liian pitkä aika yksi vuotiaalle, kun se on mielestäni jopa 3-vuotiaalle. Oli miten tuttu hoitaja tahansa, mieluimmin hoitaja matkalle mukaan. Näin meillä toimitaan, jos lapsi alle 3v. jos työmatkasta on kysymys, kun molemmat vanhemmat mukana.

Olen seitsemän lapsen mummi, en ottaisi alle 3v. viikoksi hoitoon, ilman vanhempia, sillä oman kokemukseni mukaan alle kouluikäisten, mutta yli 3v. viimeistään kolmantena päivänä alkaa kova ikävä, kun uutuuden viehätys on ohi. Lapsen ikävä vaikuttaa ihan konkreettisesti lapsen uneen, ruokahaluun ja leikkeihin ja hoitaminen on paljon haastavampaa ja raskasta. Ikävää pahentaa vielä vanhempien yhteydenotot ja lapsi kokee hylätyksi tulemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon ikäiselle sama kuin äiti ja isä kuolisi viikoksi. Ei ole pienissä aivoissa kykyä ymmärtää mihin ovat kadonneet, tulevatko enää takaisin. Sama kuin mamman mies lähtisi viikoksi lomareissulle kertomatta mihin menee, milloin palaa vai palaako enää koskaan.

ai tota voi verrata noin? oikeasti? mites niissä tapauksissa jossa alle 4v eivät nää toista vanhempaa moniin kk niin luuleko tämä hänen kuolleen??

Kyllä se näin menee ja siksi lapsen lasun sijoitustapauksissa, vanhempiin pidetään yhteyttä, jos se suinkin on mahdollista.

Tiedän tapauksen, jossa lapsi kysyisin äidiltään milloin tuo "isä" lähtee meiltä omaan kotiinsa, kun oli erossa isästä n. puoli vuotta ja lapsi oli reilut 3v.

Pieni lapsi unohtaa todella nopeasti vanhempansa/läheisensä ja kiintymyssuhde tulee hoitajaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon ikäiselle sama kuin äiti ja isä kuolisi viikoksi. Ei ole pienissä aivoissa kykyä ymmärtää mihin ovat kadonneet, tulevatko enää takaisin. Sama kuin mamman mies lähtisi viikoksi lomareissulle kertomatta mihin menee, milloin palaa vai palaako enää koskaan.

ai tota voi verrata noin? oikeasti? mites niissä tapauksissa jossa alle 4v eivät nää toista vanhempaa moniin kk niin luuleko tämä hänen kuolleen??

Tuo koskeneet sitä aikuista, joka on lapsen lähin hoitaja ja johon lapsi tunnetasolla eniten kiinnittynyt. Ei pieni lapsi sillä tavalla osaa sellaista aikuista kaivata, johon ei niin vahva tunneside. Tai ainakin omalle alle 2-vlle lapselle kummitäti tosi tärkeä. Mutta kummitädin matkan ja työn takia ei nähty pariin kuukauteen. Lapsi välillä jutteli tädistä ja muisti hänet kyllä, kun taas nähtiin, heti juoksi syliin.

Oma esikoiseni oli aikanaan 8 kk ikäisenä viikon hoidossa, kun olimme isänsä kanssa ihan lomamatkalla alpeilla. Kaikki meni hyvin, oli isovanhempien hoidossa. Mitään seurauksia ei mielestäni tullut, esikoinen on kohta 19-vuotias reipas nuori abiturientti.

Enää en jättäisi noin pientä, enkä jättänytkään kahta nuorempaa. Mutta eipä tuosta kuitenkaan mitään traumoja näytä tulleen.

Minun 3 v oli mummolassa viikon ja oli vaan innoissaan ku pääsi mummon kans olemaan. Kotiin ei olisi kyllä halunnut sitten lähteä. Ei ihan päde nuo 1pv/ikävuosi-säännöt. Toki 1-vuotiaalla eri asia. Mut jos ei oo vaihtoehtoja niin minkäs teet?

Mun mielestä alle kouluikäisen ei pidä olla viikkoa yökylässä. Yö/ikävuosi on ihan hyvä.

Eräs tuttu lähti miehensä kanssa reissuun viikoksi, ja lapset (muistaakseni 2v ja 6v), menivät mummolaan. Tosin siten, että puolet viikosta toisessa mummolassa ja loppuviikko toisessa mummomassa. Mun mielestä ihan järjetön ratkaisu lasten kannalta.

Jos pitää päästä johonkin ns. tuulettumaan ja saada pieni irtiotto arjesta, niin viikonloppureissu on ihan riittävä. Ja minä ainakin ikävöisin omia lapsiani niin paljon, että en haluaisi olla useampaa päivää erossa. Varsinkin kun tiedän, että lapsetkin ikävöivät.

Olen kohta 4-vuotiaan tytön äiti ja kesällä 2 kk aikana olen leirillä n.21 päivää. Lapseni olin.1 vuoden kun lähdin ekan kerran 9 päivän leirille. Lapseni tietää, että äiti on töissä ja äiti tulee takaisin. Mieheni hoitaa ja huolehtii arjen pyörittämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Olen kohta 4-vuotiaan tytön äiti ja kesällä 2 kk aikana olen leirillä n.21 päivää. Lapseni olin.1 vuoden kun lähdin ekan kerran 9 päivän leirille. Lapseni tietää, että äiti on töissä ja äiti tulee takaisin. Mieheni hoitaa ja huolehtii arjen pyörittämisestä.

Niin lapsi kotona isänsä kanssa... Ap tais tarkottaa sitä, kun lapsi viedään viikoksi hoitoon muualle missä ei kumpaakaan vanhempaa paikalla...

Oma 3v. kun on sen kaksi yötä pois kotoa niin tulee kyllä niin mielellään syliin ja istuu siinä sitten iltaan asti, tai ainakin varmistaa että onhan äiti ja isi koko ajan vielä samassa asunnossa.

Jos ei ole muuta vaihtoehtoa, esim. työn takia pakko lapsi jättää hoitoon mutta jos joku huvittelumatka niin olisi hyvä miettiä tällaisia ennen kuin hankkii niitä lapsia. Turha tästä on lapselle kiukutella, ja olla katkera kun lapsi "pilaa kaiken". Lapsia ei ole pakko hankkia.

Vierailija kirjoitti:

Olen kohta 4-vuotiaan tytön äiti ja kesällä 2 kk aikana olen leirillä n.21 päivää. Lapseni olin.1 vuoden kun lähdin ekan kerran 9 päivän leirille. Lapseni tietää, että äiti on töissä ja äiti tulee takaisin. Mieheni hoitaa ja huolehtii arjen pyörittämisestä.

"lapseni tietää.." vaan kun ei tiedä. 1 vuotiaalla ei ole kykyä ymmärtää sinun työasioista yhtään mitään.

Joo ei siis kumpaakaan vanhempaa ole paikalla. 1,5v mutta hyvin on viihtynyt.

Todella sairasta - onkohan aloitus vitsi? Jättääkö joku OIKEASTI 1-vuotiaan lapsensa viikoksi yökylään? Miksi? Mitä näitten lasten äitien ja isien päässä liikkuu vai liikkuuko yhtään mitään??? Sääliksi käy lapsia, joita jätetään hoitoon ja yökylään hyvin pienenä. Lapset kokevat eroahdistusta ja turvattomuuden tunnetta ja kiintymyssuhde omiin vanhempiin on pilalla. Valitettavasti yökylään jättämisen negatiiviset vaikutukset lapsen kehitykseen näkyvät vasta myöhemmin. Lapset traumatisoituvat koti-ikävänsä takia. Aikuisena istutaan terapiassa ja käsitellään lapsuutta.

Ennenhän tuo oli kai ihan normaalia. Tai minä ja sisarukseni ollaan kuulemma oltu isovanhempien hoidossa, kun vanhemmat on olleet viikon reissulla, ehkä jopa kahden. Ihan normaaleilta nuo aikuiset sisarukset vaikuttavat.

Omani oli melkein kolmevuotias, kun oli neljä yötä poissa kotoa meidän töiden takia, ihan hyvin oli viihtynyt, mutta kaipasi kyllä paljon läheisyyttä sen jälkeen.