Lue keskustelun säännöt.
Puhelinpalveluneuvojana työskentely, kokemuksia?
20.01.2017 |
Olen valmistunut tradenomiksi ja sain vakinaisen paikan puhelinpalveluneuvojana. Ei tietystikään ole tämä ajan murhe sitten sen näkee mutta yritän kuitenkin realistisesti miettiä, että kuinka kauan tämän tyyppistä työtä yleensä jaksetaan tehdä? Palkka on aika surkea ja työ on hektistä, kun puheluita tulee käsittääkseni paljon ja vastaanotetuista puheluista pidetään kirjaa.
Monet työt tietysti ovat yksitoikkoisia ja samaa toistavia mutta mietin, että onko tuohon työhön vaarana kyllästyä hyvinkin nopeasti? Työ ei siis vaadi mitenkään suurempaa tietämystä, lähinnä asiakaspalvelutaitoja. Onko kellään kokemuksia vastaavasta työstä?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä noissa hommissa jotku viihtyvät vuosiakin. Riippuu tietenkin firman alasta ja aspan roolista työ voi olla hyvinkin monipuolista ja vaatia kovaakin osaamista. Pahimmillaan tosiaan aivotonta tykitystä, parhaimillaan hyvin monipuolista tekemistä, tosin aina isommissa firmoissa kiireistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä noissa hommissa jotku viihtyvät vuosiakin. Riippuu tietenkin firman alasta ja aspan roolista työ voi olla hyvinkin monipuolista ja vaatia kovaakin osaamista. Pahimmillaan tosiaan aivotonta tykitystä, parhaimillaan hyvin monipuolista tekemistä, tosin aina isommissa firmoissa kiireistä.
Lisään vielä tähän että ainakin meidän firmassa (satoja asiakaspalvelijoita) erittäin moni paremmassa paikassa oleva on aloittanut asiakaspalvelussa.
Mä olen työskennellyt operaattorin aspassa ja se oli oikeastaan ihan mukavaa. Peruspalkka oli vain n.1800€, mutta siihen päälle tuli "kannustimia" myynnistä ja tehokkuudesta.
Asiakaspalvelu puhelimessa on mukavaa kun omaksuu asiakaspalvelijan roolin, eli on aina ystävällinen ja asiallinen. Jos asiakas huutaa puhelimessa, on helppo pyytää ystävällisesti häntä rauhoittumaan tai vääntää laskutuksen toiminta rautalangasta päivän sadannelle kysyjälle. Jos asiakaspalvelijan ammattitaitoa ei sisäistä ja reagoi kohtaamisiin kuin ne olisivat normaaleja kahden ihmisen välisiä puheluja, on vaikea olla ottamatta itseensä kun linjan toisessa päässä tiuskitaan tai nimitellään. Silloin voi palaa loppuun.
Ammattiminän käyttäminen ei kuitenkaan estä asiakkaiden kohtaamista tai oikeaa vuorovaikutusta. Kokemuksen myötä oppii olemaan aidosti läsnä ja positiivinen silloinkin kun itsellä on huono päivä ja asiakkailla vain valitettavaa. Tätä tapahtuu onneksi aika harvoin ja suurin osa puheluista tulee normaaleilta ja mukavilta ihmisiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päälle parin vuoden kokemus operaattorin puhelinaspasta.
Vaihtuvuus oli suurta, mutta oli siellä niitäkin, ketkä viihtyivät ja etenivät.
Työ "markkinoitiin" minulle asiakaspalveluna, mutta muuttui hyvin nopeasti lähes täysin myynnilliseksi. Iso organisaatio, jossa on omat edut ja haitat - itse koin että enemmän haittaa.
Olen introvertti, joten ei kaikista sopivin työ minulle. Olin aina töiden jälkeen todella loppu kun työ oli vaatinut kaiken sosiaalisuusvarastoni.
Itse paloin pahasti loppuun sekä sairastuin paniikkihäiriöön. Tämä johtui suurimmaksi osaksi vaatimuksista sekä esimiehestäni. Asiakkaat olivat suurin osa ihan perusmukavia, mutta sitten mukaan mahtui todella sairaita yksilöitä ja muuten vaan mulkkuja. Vuosia aspahommia tehneenä näihin osasin suhtautua eikä ne vaikuttaneet mitenkään sairastumiseeni.
Lisäisin vielä edellisiin että fyysisesti tosi kuormittavaa..
Up