No huhhuh - AMK:ssakin nykyään sitsejä?

Nykyään? Oli jo 15v. sitten, kun amk:ssa opiskelin.

Ap on epävarma juntti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tää kiukuttaa sua syystä että?

T. Amk-opiskelija, jonka koulussa on järjestetty pitempään sitsejä kuin eräässä yliopistossa

Se että käytät sanaa "koulussa" kertoo kaiken tarvittavan...

Ap

Tuo nyt taas ei kerro yhtään mitään. Minäkin sanon meneväni kouluun vaikka olen yliopisto-opiskelija. "Menen tänään lääkikselle" kuulostaa kovin elitistiseltä. Tänäänkin olen koulussa luennolla ja harkassa, en lääkiksellä tai yliopistolla.

Hyväksykää vaan nyt se fakta että yliopisto on aina ollut, ja tulee aina olemaan AMK:ia arvostetumpi.

Vierailija kirjoitti:

Joo onhan se hassua jos amk-opiskelijat haluavat tehdä yliopisto-opiskelijoiden juttuja mutta amk on silti korkeakoulu ja moni amk-tutkinto on itseasiassa paljon tärkeämpi kuin tietyt yliopistotutkinnot. Esim. naistutkimuksen maistereita nyt ei tarvita mihinkään mutta sote-alan ammattilaisia kyllä.

Joten eiköhän tästäkin voisi päästä yli.

t. sekä amkissa että yliopistossa opiskellut

Tää on ihan totta, että varsinkin monet lääkärit halveksuvat hoitajia. Samaa ilmiötä on havaittavissa myös av:lla: kamalinta mitä voi tehdä, on mennä amk:hon opiskelemaan sh:ksi tai kätilöksi. Lähihoitajakaan ei ole niin paha.

Vierailija kirjoitti:

Hyväksykää vaan nyt se fakta että yliopisto on aina ollut, ja tulee aina olemaan AMK:ia arvostetumpi.

Et elä nykyajassa. Tulevaisuudessa yliopiston arvostus laskee, koska on muitakin vaihtoehtoja saada hyvä elintaso.

Vierailija kirjoitti:

Mitä uliset?

t. Metropolia AMK-yliopiston kylteri

Nyt särähtää korvaan, että käytät kylteri nimitystä itsestäsi, vaikka opiskeletkin AMK:ssa. 

Kylteri tarkoittaa ekonomiopiskelijaa, eli sellaista joka valmistuu kauppatieteiden maisteriksi, ekonomiksi. Tämä on mielestäni melko hyvä viittaus myös siihen, että AMK:ssa opiskelevat pyrkivät omimaan yliopisto-opiskelijoiden terminologiaa. 

Vierailija kirjoitti:

No, ylempi amk tutkinto ja maisteritutkinto ovat samalla vaativuustasolla, joten kai siinä sitten ollaan jo viimeistään akateemisia.

Akateemisuus ei mielestäni liity vain tutkinnon tasoon. Esimerkiksi yliopistotutkinnon suorittanut osaa enemmän teoriaa kuin taas AMK-tutkinnon suorittanut puolestaan käytäntöä. Akateemisuus on ajatusmaailma joka omaksutaan opinnoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Hyväksykää vaan nyt se fakta että yliopisto on aina ollut, ja tulee aina olemaan AMK:ia arvostetumpi.

Sillä arvostuksella vaan ei makseta laskuja, mikäli päädyt monen muun tavalla akateemiseksi työttömäksi.

Kun sen pari vuotta olet pienellä tuella, niin voinee hiljalleen arvomaailmassasi se arvostus jäädä toiseksi työllistävyydelle.

Vastataas nyt tähän hieman asiallisemmin. Ensinäkin, mihinkään kouluun pääseminen Suomen koulutusjärjestelmässä ei vielä takaa, että olisit jotenkin parempi ihminen. Täälläkin ihmisillä on ilmeisesti monen moista tutkintoa, mutta mielipiteiden taso on savanniajoilta. Suurimmalle osallle yliopisto näyttää olevan statusasia, eli luokkayhteiskuntaan on monille suuri tarve päästä. Halutaan uskoa, että tutkinto tai jopa pelkkä sisäänpääsy johonkin oppilaitokseen, tekisi itsestä muita paremman. Ei tee.

Suomen yliopistojen sisäänpääsy ei vaadi suurta älykkyyttä, vaan siinä mitataan enemmän motivaatiota, sitkeyttä ja selkärankaa. Yliopistoon voi hakea lukiosta, sekä kolmivuotisesta amiksesta. Luonnontieteelliset alat edellyttävät yleensä pitkää matematiikkaa, jota on tietyissä amiksissa tarjolla kaksoistutkinnon kautta. Lukio ja amis ovat tasa-arvoiset lain edessä, lukio painottaa yleissivistystä ja amis ammattiteoriaa. Amis ei kuitenkaan ole tyhmentävä koulu. Älykkäästä ei tule tyhmää amiksessa.

Sitten on ammattikorkeakoulu ja yliopisto, joista minulla on molemmista kokemusta. Ammattikorkeakoulujen taso vaihtelee huomattavasti eri alojen välillä. Jotkin amkit ovat oikeastikin kevyitä amiksen jatkeita, johtuen siitä, etteivät nämä alat vaadi hirveästi teoriaa. Opintopisteitä näillä aloilla vaaditaan yleensä 180 - 210, jotka sisältävät työharjoittelut.

Sitten ovat erikseen nämä tekniset alat, joihin hakevia suositellaan lukemaan pitkä matematiikka. Näillä aloilla saattaa hyvinkin olla amis- ja lukiopohjaisia opiskelijoita puolet ja puolet. Näillä aloilla taas on niin paljon teoriaa, että nelivuotisesta tulee erittäin uuvuttava varsinkin heikoimmin motivoituneille. Opintopisteitä vaaditaan usein 240, jotka sisältävät työharjoittelujaksoja n. 30 op:n edestä. 

Ero ammattikorkeakoulun ja yliopiston opetuksessa on kokemukseni mukaan seuraava. Yliopisto painottaa tieteellistä tutkimusta, kun taas ammattikorkeakoulu pyrkii opettamaan soveltamista. Ja nyt on hyvä ymmärtää, että teollisuudessa on paljon asioita ja nippelitietoa, joista yliopistot eivät ole kiinnostuneet (enää), mutta jotka halutaan opettaa amkilaisille, jotta he pääsevät helposti työelämään kiinni.

No onko opetuksen laadussa eroja? Oman kokemukseni mukaan, on ja ei. Minä törmäsin amkissa sekä hyvin vaativiin opettajiin, että erittäin löperöihin opettajiin, opetuksen ongelmana koin eniten leipääntyneet opettajat, joita ei yksinkertaisesti kiinnosta enää. He ovat muutenkin ryhtyneet opettajiksi lähinnä siksi, että pääsevät pois insinöörialojen oravanpyörästä.

Yliopistossa taas on enemmän innokasta opetusta, varsinkin maisterivaiheessa, joka siis johtuu siitä, että opettajana toimii assistentteja ja tohtoriopiskelijoita. Ja maisterivaiheessa tieteellinen tutkimus alkaa olla lähellä sitä, mitä tunnillakin opetetaan. Toki olihan siellä myös sitä "luennoidaan tämä nyt pois"-luentoja.

AMK on tietoisesti siirtynyt teknikoiden ajasta akateemisempaan suuntaan. Amkissa tehdään nykyään myös yhä enemmän tutkimusta. AMK ei ole huonompien ihmisten aliopisto, vaan kyse on painotuseroista. Nykyinen AMK-malli on akateemiselle pohjalle rakennettu tekninen koulu. Onko muutos pelkkää kikkailua? Ei ole! Se on aito muutos, jossa AMK on käynyt läpi uudistuksen. Onko uudistus tarpeellinen? Joidenkin alojen kohdalla kyllä, toisien alojen kohdalla riittäisi varmaan se opistokoulustus.

Koittakaas nyt rakentaa sitä identiteettiänne jollekin muulle kuin muiden muroihin kusemiselle.  Kerran täällä vain eletään, ja jokaisen on oma polkunsa löydettävä. 

Vierailija kirjoitti:

AMK:laisille ei riittänyt se, että alkoivat käyttää haalareita yliopisto-opiskelijoita jäljitelläkseen. Nykyään heillä on myös sitsejä. Sitsit on nimenomaan akateeminen pöytäjuhla, johon kuuluu tietyt perinteet.

Mitähän AMK:ssa on seuraavaksi, väittelytilaisuuksia?

Kukaan ei välitä paskaakaan mitä olet opiskellut, kun pari vuotta on mennyt noista opinnoistasi. Ihan sama. Itke mulle joki.

joo yliopisto on ihan paska paikka ja ei ne tiedä siellä mitään. ammattikorkea on paras kaikista. vaativampi koulutus vaikka opiskellaan 3 vuotta ja tehdään opinnäytetyö ilman lähteitä, mutta joo on se silti vaativampi. ei se yliopisto mikään ole. tuliko nyt parempi mieli kaikille?

Vierailija kirjoitti:

AMK:laisille ei riittänyt se, että alkoivat käyttää haalareita yliopisto-opiskelijoita jäljitelläkseen. Nykyään heillä on myös sitsejä. Sitsit on nimenomaan akateeminen pöytäjuhla, johon kuuluu tietyt perinteet.

Mitähän AMK:ssa on seuraavaksi, väittelytilaisuuksia?

Eikös niillä ole nykyään myös virkamiesruotsi ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK:laisille ei riittänyt se, että alkoivat käyttää haalareita yliopisto-opiskelijoita jäljitelläkseen. Nykyään heillä on myös sitsejä. Sitsit on nimenomaan akateeminen pöytäjuhla, johon kuuluu tietyt perinteet.

Mitähän AMK:ssa on seuraavaksi, väittelytilaisuuksia?

Eikös niillä ole nykyään myös virkamiesruotsi ?

AMK:ssa on sekä virkamiesruotsi, että opponointitilaisuuksia. Opponointi AMK:ssa on siis kevyt väitöstilaisuuden kaltainen proseduuri, jossa oppilas on lukenut toisen työn, ja valmistelee kysymykset siitä.  AMK:n lopputyöhön kuuluu n. 30 sivun tutkielma ja kypsyysnäyte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tää kiukuttaa sua syystä että?

T. Amk-opiskelija, jonka koulussa on järjestetty pitempään sitsejä kuin eräässä yliopistossa

Se että käytät sanaa "koulussa" kertoo kaiken tarvittavan...

Ap

Minä opiskelen yliopistossa ja käytän ihan vittuillaksenikin sanaa "koulussa". Ärsyttää porukka, joka kuvittelee olevansa jotenkin erityistä, kun pääsi opiskelemaan yliopistoon. Jopa he, jotka tulivat sisään pelkän ylioppilastodistuksen perusteella, eivätkä edes pääsykokeiden kautta pienellä sisäänpääsyprosentilla.

Ymmärrän kyllä, että tuollaisesta asiasta on hieman ylpeä ja itsekin olen, mutta ymmärrän, että ei tuolle ylpeydelle ole mitään aitoa syytä. Yliopistoon on helppo päästä opiskelemaan ja siten ylemmyydentunto tuollaisen asian takia kertoo lähinnä siitä, että kuinka vähän minä olen saavuttanut elämässäni. En todellakaan kehtaisi koskaan sanoa ääneen, että olen toisinaan ylpeä siitä, että opiskelen yliopistossa. Samoin olen ylpeä siitä, että asun isossa kaupungissa. Sillekään ei ole mitään järkevää perustetta, koska ei ole yhtään huonompaa asua pienellä paikkakunnalla. Nämä ovat vain yhteiskunnallisia malleja, jotka aiheuttavat näitä ajatuksia, joilla ei ainakaan nykypäivänä ole mitään perustetta, koska todella monella on akateeminen koulutus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK:laisille ei riittänyt se, että alkoivat käyttää haalareita yliopisto-opiskelijoita jäljitelläkseen. Nykyään heillä on myös sitsejä. Sitsit on nimenomaan akateeminen pöytäjuhla, johon kuuluu tietyt perinteet.

Mitähän AMK:ssa on seuraavaksi, väittelytilaisuuksia?

Eikös niillä ole nykyään myös virkamiesruotsi ?

Miten amkssa voi olla virkamiesruotsi joka on yliopistojen juttu ? Eihän ne amkssa osaa edes englantia

Vierailija kirjoitti:

Mikä on väittelytilaisuus? Onko se jokin akateeminen traditio, josta olen jäänyt paitsi?

No se on tiiätsä se tilanne, kun alat siipan kans puljaa, että kumman vuoro on viedä pyykit. 

"Sun"

"No ei oo kun sun, mä vein viimeks"

"Et vienyt, mä vein. Ihan tasavarmaan vein"

"Joo nii jotkut sun omat roskat vessasta, ei niitä lasketa"

Ja näin pois päin. 

T: sitsineitsyt graduisti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on väittelytilaisuus? Onko se jokin akateeminen traditio, josta olen jäänyt paitsi?

No se on tiiätsä se tilanne, kun alat siipan kans puljaa, että kumman vuoro on viedä pyykit. 

"Sun"

"No ei oo kun sun, mä vein viimeks"

"Et vienyt, mä vein. Ihan tasavarmaan vein"

"Joo nii jotkut sun omat roskat vessasta, ei niitä lasketa"

Ja näin pois päin. 

T: sitsineitsyt graduisti

Eh, roskiahan tässä tietty vietiin. Arvoin pyykinpesun ja roskien välillä, joten pääsi käymään noin hassusti sitten. Liekkö sitseilyn puutetta. 

T: sitsineitsyt graduisti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK:laisille ei riittänyt se, että alkoivat käyttää haalareita yliopisto-opiskelijoita jäljitelläkseen. Nykyään heillä on myös sitsejä. Sitsit on nimenomaan akateeminen pöytäjuhla, johon kuuluu tietyt perinteet.

Mitähän AMK:ssa on seuraavaksi, väittelytilaisuuksia?

Eikös niillä ole nykyään myös virkamiesruotsi ?

Miten amkssa voi olla virkamiesruotsi joka on yliopistojen juttu ? Eihän ne amkssa osaa edes englantia

Tiedän, että rölli on trolli, mutta mun AMK-tutuista monet oli vaihdossa, esim. Kiinassa, Japanissa jopa jossakin Afrikan maassa, monet kohteista olivat yliopistoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo onhan se hassua jos amk-opiskelijat haluavat tehdä yliopisto-opiskelijoiden juttuja mutta amk on silti korkeakoulu ja moni amk-tutkinto on itseasiassa paljon tärkeämpi kuin tietyt yliopistotutkinnot. Esim. naistutkimuksen maistereita nyt ei tarvita mihinkään mutta sote-alan ammattilaisia kyllä.

Joten eiköhän tästäkin voisi päästä yli.

t. sekä amkissa että yliopistossa opiskellut

Tää on ihan totta, että varsinkin monet lääkärit halveksuvat hoitajia. Samaa ilmiötä on havaittavissa myös av:lla: kamalinta mitä voi tehdä, on mennä amk:hon opiskelemaan sh:ksi tai kätilöksi. Lähihoitajakaan ei ole niin paha.

Anteeksi nyt vain mutta kyllä se nyt niin on että hoitajat halveksivat kaikkia muita aloja. Lääkärit ei osaa mitään ja hoitajat pitää potilaat hengissä, insinöörit on turhia paperinpyörittäjiä jne. Hoitajat kuvittelevat olevansa tärkein ammattikunta ja nostaa itseään tärkeämmäksi haukkumalla muita.