Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Meistä tehtiin lasu, kerronko totuuden?
epäonnistunut
18.01.2017 |
Meillä on ollut suuria vastoin käymisiä ja haasteita, joiden vuoksi olemme hakeneet apua perheellemme.
Jaksamiseni vuoksi meistä tehtiin sairaalassa lastensuojeluilmoitus. Olen ollut todella väsynyt ja nyt, vaikka pahin on ohi, väsymys heijastuu käytökseeni.
Kuinka saan rohkeutta tunnustaa tulevassa palaverissa, että olen tukistanut ja nipistänyt niskasta täysin ylikierroksilla riehuvaa lasta, jopa läppäissyt.
Pahimmillaan olen jopa retuuttanut kovakouraisesti paidankauluksesta. Olen huutanut ja raivonnut.
Haluan apua, en halua kohdella tärkeintä ihmistä maailmassa näin.
Mutta mitä jos menetänkin lapset kokonaan? Mitä jos en saakaan tukea ja apua vanhemmuuteeni, vaan sosiaaliviranomaiset näkevät parhaaksi vaihtoehdoksi jonkun muun kasvattamaan lapsia. Mitä jos niin todella onkin.
Kuka silloin selittäisi kuopukselle, ettei äiti enää tule imettämään? Kuka lohduttaisi ikävöiviä lapsia? Kuinka jaksaisin enää hengittää, kun nytkin peiliin katsominen on vaikeaa?
Kommentit (40)
En usko, että lapsia menetät, mutta perhetyöntekijän saatte varmasti kotiin. Sillä lailla saat myös apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasu valitettavasti yleensä vasta saa aikaan sen että tukea edes tarjotaan.
Kerro tilanne rehellisesti ja pyydä sitä apua minkä uskoisit itseäsi tukeva. Esim. Kodinhoitajan uskoisin jo tässä tilanteessa saavan, näitä on tarjolla nykyään vähän ja annetaan vain niille jotka todella tarvitsevat. Toisin kuin perhetyö tuo kodinhoitaja itse tekee askareita siivoaa, hoitaa lapsia ym. Perhetyö vaan toimii keskustelu apuna ja koittaa löytää näin ratkaisuja arjen hallintaan.
Tukiperheitä kannattaa myös kysyä jolloin lapset voivat olla esim 1×kk viikonlopun tämän perheen hoidossa.
Itse turvautuisin mielummin sukulaisiin tai ystäviin.
Jaksamista
Et tietenkään myönnä tukistaneesi tms. lastasi, koska lasten edusta riippumatta viranomaiset ovat silloin pakotettuja tyhmiin päätöksiin. Ehdottomasti kerrot, että sinusta tuntuu ettet pärjää enää lasten kanssa, vaan tarvitset apua.
Muistathan, että lastensujelu suojelee lapsia, ei siis aikuisia.
Kokemukseni mukaan lastensuojeluun voi luottaa, ja kaikki menee lopulta parhain päin. Apua saa ja se on nimenomaan apua, ei puuttumista toisten asioihin.
Kerrot ehdottomasti! Lapsia ei huostata ihan pienestä ja kaikki tukitoimet pitää kokeilla ensin. Pahempi olisi jos et saa apua ja sitten tilanne menee pahemmaksi ja tehdään uusi ilmo jne. Se vasta pahalta näyttää...
Yhteistyöhaluinen vanhempi joka etsii apua omaan tilanteeseensa on arvokas ja tulee huomattavasti halvemmaksi kuin lasten huostaanottaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettisin aika tarkkaan kerronko.
"Jos on syytä epäillä lapsen pahoinpitelyä, siitä tehdään välittömästi ilmoitus poliisille. Jos epäily herää muualla kuin lastensuojelussa, tehdään myös lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoituksesta ilmoitetaan lapsen huoltajille. Jos epäily herää lastensuojelussa, myös sieltä tehdään ilmoitus poliisille."
Lähde: thl.fi
No ihan kokemuksesta voin sanoa, että jos itse kerrot tukistamisesta ja haluat apua, mitään ei tapahdu. Teidät ohjataan perheneuvolaan ym. Sen sijaan jos et kerro ja tuo tulee muuten ilmi, on se aika paha juttu. Pelaa avoimin kortein niin saat tarvitsemasi tuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tilanne ei ole täysin kaoottinen (tyyliin vanhemmat aineissa ja lapset ilman aikuisia), kokeillaan aina ensin avohuollon tukitoimia. Eli huostaanotto ei todellakaan ole ensimmäinen mihin ryhdytään.
Jos itse kerrot asiat niin kuin ne ovat, saat varmasti apua tilanteeseenne. On hyvän vanhemmuuden merkki tehdä yhteistyötä tukea tarjoavien tahojen kanssa. Teet itsesi ja lasten kannalta oikein kun kerrot, miten asiat todellisuudessa ovat. Rohkeutta sinulle!
Toivottavasti jäät kiinni lapsiisi kohdistamastasi väkivallasta. sinä ja kaltaisesi olette kuvottava. Täällä vielä keskustellaan miten väkivaltaa kannattaa peitellä, hävetkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sua ei haittaa että siitä tehdään myös poliisiasia niin siitä vain. Esim. tällaista rangaistusta voi olla luvassa: http://aksa.fi/aidilla-oli-tapana-tukistaa-lastaan-karajaoikeus-tuomits…
Kerro vaan avoimesti. Lapsia saa kiduttaa vaikka millä tavoin ja vaikka miten pitkään ennen kuin edes aletaan pohtia huostaanottoa. Laki sanoo, että vanhemmilla on oikeus lapsiinsa ja tästä pidetään todella tiukasti kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään jo tukistaminen on poliisiasia, tulet saamaan tuomion. Joskus tuntuu yliampuvalta tuo, että tukistamisesta tulee tosiaan rikosasia. On hyvä miettiä, mitä kerrot, haluatko päästä iltalehteen, tuossa on siihen jo ainesta. Näin se vaan menee, t. Sosiaalityöntekijä
Avoin yhteistyö alusta alkaen kantaa hedelmää parhaiten. Rohkeutta se sinulta vaatii, mutta uskon sinun saavan täten parhaiten juuri teidän perheenne tilanteeseen mitoitettua apua. Tarjottavien tukitoimien kenttä on laaja, eikä sijoitusta tai huostaanottoa tehdä ilman painavia perusteita. Lapsen etu on numero yksi, mutta tavoiteltavaa on tukea perhettä siten, että sen yhdessä pysyminen mahdollistuu. Googlaa thl:n lastensuojelunkäsikirja, jos mieltäsi askarruttaa jokin, sillä tieto prosessinkulusta voi rauhoittaa hieman. Sitä on helpompi ja mieluisempi lukea kuin finlexia. Lasun tarkoitus on tuoda perheenne avunpiiriin, eikä sitä ole syytä pelätä. Julkisuuteen nousee aina enemmän huonoja kokemuksia, joista osa varmasti tottakin toki, mutta uskallan veikata, että hyviä kokemuksia on enemmän... niistä ei vain revitä lööppejä yhtä helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään jo tukistaminen on poliisiasia, tulet saamaan tuomion. Joskus tuntuu yliampuvalta tuo, että tukistamisesta tulee tosiaan rikosasia. On hyvä miettiä, mitä kerrot, haluatko päästä iltalehteen, tuossa on siihen jo ainesta. Näin se vaan menee, t. Sosiaalityöntekijä
Tuskin on iso homma olla pieksämättä niitä lapsia niin ei tarvitse huolehtia mahdollisista rangaistuksistakaan. Toivottavasti kaikkien lapsiaan hakkaavien, läpsivien, nipistelevien ja riepottelevien vanhempien lapset otetaan huostaan.
Uskomatonta että näin monen mielestä väkivalta lapsia kohtaan on ihan ok. Hyi helvetti, toivottavasti saatte ansionne mukaan.
En voisi työskennellä jatkossa työssäni jos minulle jäisi merkintä lapsen pahoinpitelystä.
Mutta toisaalta, itsepä olen sössinyt ja vastuu olisi kannettava.
Pelottaa vain kovin.
ap
Vieläkin tämä vain mietityttää.
Ap
Jos on virkaintoinen sossu vastassa olisin hiljaa. Olen itse lapsen silmin nähnyt heidän toimintansa, väkisin olisi pitänyt sijoittaa monen sadan kilometrin päähän. Ja kyse ei ollut väkivallasta vaan siitä että huoltajani kuoli eikä minua olisi haluttu antaa vastuuntuntoiselle ja ihan kunnolliselle sukulaiselleni vaan minut olisi pitänyt saada sijaisperheeseen joka muutama vuosi sitten oli uutisissakin kun "isä" oli seksuaalisesti hyväksikäyttänyt sijoituslapsia.
Joo!!
Nyt ollaan asian ytimessä. Äiti ei saa hermostua, ei huutaa eikä varsinkaan koskea lapseen.
Jos jokaisesta paidan kauluksesta retuutuksesta vietäisiin lapset, olisi tuolla lapsia tarjolla pilvin pimein.
En tiedä, mitä sairaalassa olette tehneet mutta voin sanoa, että kaikki meistä väsyy.
Joko et kerro kaikkea tai liioittelet tai vähättelet, muttei väsymys ja satunnainen räyhääminen tai lapsen huomion kiinnittäminen ottamalla puserosta kiinni, ole syy ottaa lapsia huostaan..
Mikä sun tilanne on oikeasti??
Alue: Aihe vapaa
Kerro tilanteesi, saat apua, tukea ja työvälineitä itsellesi ja perheellesi. Kierre on katkaistavissa, siihen tarvitset ammattiapua. Tsemppiä ja voimia, suurin osa sosiaalityöntekijöistä on inhimillisiä ihmisiä ja vanhempia hekin, kukaan ei ole täydellinen.