Lapsen sukupuolineutraali kasvatus - Sukulaiset näreissään

häh

Vähän kadehdin tuota lasta. Nythän hän on jo yhdeksänvuotias ja sukupuoli on jo varmaan ympäristön tiedossa, mutta elämänsä alussa hän sai ainakin elää pari kolme, ehkä viisikin vuotta ilman ympäristön sukupuolipakotusta ja muottiin tunkemista. Hän sai varmaan terveemmät lähtökohdat elämälleen kuin useimmat lapset. Erityisesti jos oli tyttö niin on varmasti todella hyödyksi, ettei joutunut kärsimään passvoivasta ja kiltin tytön rooliin pakottavasta kasvatuksesta ainakaan ihan pienenä vaan vasta kun hänellä oli jo vähän vastustuskykyä sitä vastaan.

Ja kyllä, vaikka miten sanottaisiin, että "meillä ei kohdella eri lailla", niin jos sukulaiset halusivat noin pakkomielteenomaisesti tietää sukupuolen, niin kyllä heidän käytöksensä käytännössä olisi ollut sukupuolituputusta.

Vierailija kirjoitti:

Tossa kannattaa miettiä tapoja tukea lapsen ja isovanhempien suhdetta. Helposti voi vanhemmalle väelle tulla fiilis, että eivät saa olla osa lapsen elämää, heille ei kerrota edes perusasioita ja kun kysyy (heille) peruskysymyksen lapsen sukupuolesta, se aiheuttaa jotain outoa riitaa ja kyräilyä. Siis oikeasti toi ajattelutapa on vaan niin kaukana monen elämästä, että se on vieraannuttavaa ja omituista, varsinkin jos selän takana pyöritellään silmiä miten "vaikeita ja typeriä mummo ja pappa on".

Lapsella on oikeus suhteeseen isovanhempiensa kanssa ja sitä todella kannattaa vaalia. Vanhemmat ei "omista" lastaan ja päätöksiä pitää tehdä lapsen etua ajatellen.

En mä meinaa että se sukupuoli pitää kertoa, jos se on teille kynnyskysymys. Luulis kuitenkin että keskustelun ja konkreettisten esimerkkien kautta pääsisitte pidemmälle sukulaisten kanssa. Et mitä sit jos ne tietäis sukupuolen, jos niillä ois enemmän tietoa siitä mitä te ajatte takaa, sit ne osais toimia paremmin ja ei sukupuolittais räikeästi. Pelkäisin että toi sukupuolen pimitys estäisi sukulaisia kiintymästä lapseen... jos tuntuu et lasta ei tavallaan saa lähestyä ja häneen liittyy jotain sääntöjä, jotka itselle ei vain ole ymmärrettäviä.

Jos lapseen ei pysty edes KIINTYMÄÄN siksi, ettei tiedä sukupuolta, niin sellaiset sukulaiset ovat kyllä vain vahingoksi. Lapseen pitää pystyä kiintymään hänenä itsenään eikä vain jonain sukupuolensa edustajana.

Vierailija kirjoitti:

Hauska ajatus!

Nyt kun miettii, niin miksi lapsen sukupuoli pitäisikään tietää? En keksi heti yhtäkään syytä, muuta kuin sovinnaisuus.

Syy on se, että kohtelemme eri tavalla poikia ja tyttöjä, joten meidän pitää tietää kumpaa sukupuolta lapsi on, jotta tiedämme sitten, miten itse suhtautua häneen.

Hyvä ap! Heterothan vihaavat tyttöjä. Sitten he ihmettelevät minne kaksi sukupuolta meni. Tehän itse halusitte eroon tytöistä. Teidän vihanne tyttöjä, jopa vauvoja kohtaan on aivan silmitöntä ja sairasta. Heterot suojelevat aikuista miestä kritiikiltä kuin pakkomielteiset, mutta VAUVOJA saa vihata, joukkolynkata ja uhkailla. Kunhan ovat tyttöjä.

Tätä te vihaajat tilasitte. Koko "sukupuolisekoilu" on teidän konservatiivien aikaansaannosta.

No voi pyhä yksinkertaisuus teitä vietävissä olevia trendipellejä. Sääliksi käy tämäkin lapsi.Tulee pitkään ihmettelemään, mitä pahaa sukupuolessa on, kun se noin pitää salata. Vai tynnyrissäkö lapsi kasvatetaan?

Kannattaa lukea Raul Roineen Suuresta satukirjasta satu Tynnyrissä kasvanut.

Vierailija kirjoitti:

Vähän kadehdin tuota lasta. Nythän hän on jo yhdeksänvuotias ja sukupuoli on jo varmaan ympäristön tiedossa, mutta elämänsä alussa hän sai ainakin elää pari kolme, ehkä viisikin vuotta ilman ympäristön sukupuolipakotusta ja muottiin tunkemista. Hän sai varmaan terveemmät lähtökohdat elämälleen kuin useimmat lapset. Erityisesti jos oli tyttö niin on varmasti todella hyödyksi, ettei joutunut kärsimään passvoivasta ja kiltin tytön rooliin pakottavasta kasvatuksesta ainakaan ihan pienenä vaan vasta kun hänellä oli jo vähän vastustuskykyä sitä vastaan.

Ja kyllä, vaikka miten sanottaisiin, että "meillä ei kohdella eri lailla", niin jos sukulaiset halusivat noin pakkomielteenomaisesti tietää sukupuolen, niin kyllä heidän käytöksensä käytännössä olisi ollut sukupuolituputusta.

Tai sitten hän on ollut hämillään koko lapsuutensa, koska kaikilla muilla on oma joukkonsa eikä hän kuulu oikein mihinkään, vanhemmat kun pyrkivät neutralisoimaan kaiken toiminnan.

Vierailija kirjoitti:

Äkkiäkös sinne pöksyyn tosiaan kurkkaa

Todellakin. Ja jos vauvalla on hallarit, kurkkaamisen sijasta voi kokeilla sormilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varsinkin anoppi on raivoissaan kun ei kerrota lapsen biologista sukupuolta etteivät pääse ohjailemaan ja sukupuoliroolittamaan lapsen elämää.

Vauva on nyt 9kk vanha ja kukaan muu ei tiedä biologista sukupuolta kuin viralliset tahot ja me vanhemmat.

 

Onko nimenä se Atlas vai Kuutamo? Voihan sitä lapsen pään tuollakin lailla hämmentää.

Suomessa ei ole sukupuolettomia etunimiä eli noissakin on rajaus mille sukupuolelle noita annetaan. Mutta palstauli-ap:n vauva on varmaan nimetönkin vielä?

40 miljoonaa vuotta vanhat sukupuoli- ja kasvatusperinteet kannattaa rikkoa 20 vuotta vanhan villityksen takia. Ei ne meidän vanhemmat ja isovanhemmat mitään ymmärtäneet, eiks je? 

Ennustan länsimaiselle ihmiselle sukupuuttoa tämän hulluuden seurauksena.

Miksi näitä ikivanhoja keskusteluja pitää nostaa esiin?

Vierailija kirjoitti:

40 miljoonaa vuotta vanhat sukupuoli- ja kasvatusperinteet kannattaa rikkoa 20 vuotta vanhan villityksen takia. Ei ne meidän vanhemmat ja isovanhemmat mitään ymmärtäneet, eiks je? 

Ennustan länsimaiselle ihmiselle sukupuuttoa tämän hulluuden seurauksena.

Oletko valmis siis orjaksi? Kun eihän mitään perinteitä kannata unohtaa ja muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lapsi oppii puhumaan voi syntyä herkullisia tilanteita. Lapsi esim näkee ukin pissaavan ja kysyy mikä tuo on. Ukki selittää mikä on ja kysyy onko sulla sellainen. Tadaa, sukupuoli selvillä ja isovanhemmat innoissaan.

 

Missä tilanteessa lapsenlapsi näkee ukin pissaavan? Ei niitä ipanoita oteta vessaan mukaan!

Sinulla ei siis ole lapsia