Mestari Halla-aho hirvimetsällä

Mestarin posket punoittavat odotuksen voimasta. Käsi hieroo pumppuhaulikon pumppua hermostuneena aamukasteen kimallellessa sen piipulla. Odotettu hetki lähestyy, mestarin kurkussa tuntuu olevan pala. Tuolta lähestyy suurikokoinen hirvisonni, mestari voi nähdä sen palavat silmät. Nyt! Ase laukeaa ja mestari ulvahtaa tyhjentäessään sen piipun suoraan sonnin naamalle! Sonni äännähtää ja kaatuu raukean näköisenä maahan. Mestarin jalat tärisevät hänen ajatellessaan: "Nyt se on tehty, lopultakin! Tästä ei voi kääntyä takaisin! Elämä... on saanut uuden merkityksen." Ei enää vaimoa, ei enää lapsia - ne katoavat usvaan. On vain hirvisonnin kuuma hengitys ja metsästyksen kiihko.