Hallintotieteiden tohtori: "Ruotsinkielisten jo syytä kotoutua"
"Ruotsinkieliset näyttävät pitävän kiinni omista etuoikeuksistaan ja jopa niiden lisäämistä. Tämä kävi selvästi ilmi ennen joulua RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin varsin ylimielisestä ärhentelystä sekä eduskunnassa että lehdistössä.
Samalla hän osoitti selkeästi, että maamme ruotsinkieliset katsovat olevansa demokraattisen perustuslakimme yläpuolella. He voivat mielestään jopa sanella, millaisia ratkaisuja valtiopäivillä sallitaan.
Aamulehden mielipidesivulla (2.1.2017) kysyttiinkin viisaasti: Eikö ruotsinkielisten kuuluisi opetella suomea eikä vaatia valtaväestöä opettelemaan alle viisiprosenttisen vähemmistön kieltä?
Tuon kysymyksen johdosta ihmettelenkin, miksi ruotsinkieliset eivät ole kotoutuneet suomenkieliseen yhteiskuntaan, vaikka Snellman sitä jo 1800-luvulla esitti.
Tuota ruotsinkielisen sisäistä määräys- ja saneluvaltaa lietsovat myös monet eduskunnan viimeaikaiset päätökset.
RKP:n kannalta onkin varmasti mieleistä, että eduskuntamme hylkäsi yli 61 000 kannattajan tukeman kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin ruotsin kielen pakollisen opiskelun muuttamista valinnaiseksi.
Ruotsinkielisten lisääntyvää mahtia todistaa selvästi myös eduskunnassa hyväksytty uusi kielitaitolaki (424/2003).
Sehän turvaa ruotsinkielisen vähemmistömme etuoikeudet ja kiintiöt, mutta pakottaa kaikki korkeakouluopiskelijat ja virkamiehet omaksumaan todellista käytännön taitoa edellyttävän ruotsin kielen kelpoisuuden, jota on tähän saakka sovellettu vain kaksikielisillä rannikkoalueilla.
Vakavinta tässä on se, että tähänastinen ns. muodollisella kielitodistuksella (laki 149/1922) osoitettu ruotsin kielen taito ei enää riitä virkakelpoisuuden perustaksi. Tämä saattaa muodostua ongelmaksi määräaikaisten virkojen jatkamisessa.
Tiukennetut ruotsin kielen opiskeluvaatimukset muodostavat myös vakavan hidasteen ja jopa esteen etenkin matemaattisesti orientoituneille opiskelijoille. Samalla uudet kielitaitovaatimukset rajoittavat huolestuttavasti kansainvälisten kielten opiskelua."
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/yleis%C3%B6lt%C…
Kommentit (11)
Samaahan tuo sanoo kuin kovin moni aiemminkin ja aina tuohon tulee ne vanhaakin vanhemmat vasta-argumentit kulttuurista, pohjoismaisesta yhteistyöstä, perustuslaista ja mitä niitä taas olikaan. Lopputuloksena päättäjät tunkevat sormet korviinsa ja saavat isot setelitukot seuraavien vaalien rahoitukseen ruotsinkielisiltä säätiöiltä.
Näin meillä korruptoimattomassa suomessa asiat hoidellaan.
Suomenkielisten on vaikea hahmottaa, että Suomi olisi kuin Bulgaria ilman ruotsinkielisiä. Ikävä sanoa, mutta jos Suomi on länsimaa, niin se on ihan ainoastaan ruotsinkielisten ansiota. Minusta olisi hyvä, että suomalaiset kotoutuisivat osaksi Ruotsia. Meillä menisi paljon paremmin.
Bulgariassa ei sentään tarvitse opiskella ruotsia. Haistatin joka tapauksessa koko jutulle ja muutin tekemään sen pesueen ulkomaille ajat sitten.
Pakkoruotsi ei ole toiminut koskaan, mutta on naurettavaa väittää, että ruotsinkielisten pitäisi madella suomenkielisten edessä. Tai tietenkin sitä voidaan vaatia, mutta Suomen kannalta se ei ole hyvä juttu. Sivistys on suomenkielisessä väestössä hyvin harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Suomenkielisten on vaikea hahmottaa, että Suomi olisi kuin Bulgaria ilman ruotsinkielisiä. Ikävä sanoa, mutta jos Suomi on länsimaa, niin se on ihan ainoastaan ruotsinkielisten ansiota. Minusta olisi hyvä, että suomalaiset kotoutuisivat osaksi Ruotsia. Meillä menisi paljon paremmin.
Kiva tietää, että Suomi olisi kulttuurisesti nykyistä rikkaampi ilman ruotsalaisia.
En ole ikinä ymmärtänyt sitä naiivia kuvitelmaa, että 5%:n vähemmistökieli voisi oikeasti olla samassa asemassa kuin maan pääkieli. Ei se ole, eikä tule olemaan, vaikka kuinka hakkaisi lakikirjalla päähän.
Tosiasioiden tunnustaminen olisi hyvä lähtökohta: pieni vähemmistökieli on pieni vähemmistökieli ja maan pääkieli on maan pääkieli. Näillä tulisi myös laissa olla omat asemansa.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt sitä naiivia kuvitelmaa, että 5%:n vähemmistökieli voisi oikeasti olla samassa asemassa kuin maan pääkieli. Ei se ole, eikä tule olemaan, vaikka kuinka hakkaisi lakikirjalla päähän.
Tosiasioiden tunnustaminen olisi hyvä lähtökohta: pieni vähemmistökieli on pieni vähemmistökieli ja maan pääkieli on maan pääkieli. Näillä tulisi myös laissa olla omat asemansa.
Suomihan on vähän niin kuin Etelä-Afrikka. Tietenkin oli oikein, että musta enemmistö pääsi valtaan, mutta hekin hyötyivät valkoisten sortovallasta sitä itse tajuamatta.
Jaha. Palstapersun iltaoksennus. Mites vihervasemmistolaiset?
Vierailija kirjoitti:
Suomenkielisten on vaikea hahmottaa, että Suomi olisi kuin Bulgaria ilman ruotsinkielisiä. Ikävä sanoa, mutta jos Suomi on länsimaa, niin se on ihan ainoastaan ruotsinkielisten ansiota. Minusta olisi hyvä, että suomalaiset kotoutuisivat osaksi Ruotsia. Meillä menisi paljon paremmin.
Lähde?
Pohjalainen vauhdissa, tuleeko seuraavaksi Lapuan laki?