Lue keskustelun säännöt.
"Vaimolla on pitkä lista vaatimuksia, millainen minun pitäisi olla"
17.01.2017 |
http://www.iltalehti.fi/tosielamaa/201701162200054620_ir.shtml
Olimme olleet yhdessä onnellisia neljä vuotta, joista naimisissakin kaksi kun saimme pojan. Vaimoni jäi kotiin hoitamaan lastamme ja minä jatkoin töissä. Melko nopeasti en enää osannutkaan tehdä mitään oikein. En täyttää astianpesukonetta, kauppakassia tai edes roskapussia. Jos tein jotakin, se oli väärin, jos jätin tekemättä, sekin oli väärin. Uusi puolisoni on toista maata, tukee minua ja nykyään osaan jo täyttää roskapussinkin oikein.
Matti
Seurusteluaikana kaikki sujui mukavasti: keskustelimme asioista ja erimielisyyksiä kohdatessamme yritimme etsiä yhteistä näkemystä. Molemmilla tuntui olevan palveleva asenne toista kohtaan. Avioliiton myötä vaimo ikään kuin "löi hanat kiinni". Hänen mielestään olen itsekäs, jos puhun omista toiveistani. Hänellä taas on pitkä lista toiveita ja vaatimuksia siitä, millainen minun pitäisi olla ja miten minun tulisi käyttäytyä. Minua ja toiveitani vähätellään. En ole itsekään täydellinen, mutta en tiedä, kuinka kauan jaksan tällaisessa suhteessa.
Arska 37
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa naisista on juuri kuvatun kaltaisia narsistia hirviöitä. Feminismi kasvattaa naisista psykopaatteja.
Feminismi on todellakin tämän maailman syöpä. Aiheuttaa henkistä ja fyysistä tuhoa sekä onnettomuutta, niin miehille kuin naisillekin.
Amen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina itse päättänyt miten asiat teen. Kuuntelen kyllä hyviä ehdotuksia. Jos joku haluaa tehdä asiat juuri omalla tavallaan niin siitä vaan. Kiukku menee aivan hukkaan jos minua yrittää määräillä.
Vastaavasti annan myös puolison tehdä omat valintansa.
Sama. Jos minulle ehdottaa miten jonkun voi tehdä paremmin, mietin haluanko tehdä sen niin, jos haluan, teen. Jos en, sanon "jaajaa." ja teen vanhalla tyylillä. Ei tarvitse hermostua :)
Turha sitten olettaa, että kaikki joita sinä neuvot kykenevät suhtautumaan noin. Sinun on selvästikin annettu lapsena päättää itse miten teet. Läheskään kaikilla ei ole ollut sellaista lapsuutta, vaan neuvoja on pakottanut tekemään laillaan ja syyllistänyt, ellei tee. Siinä nousee niskakarvat pystyyn heti, jos joku opastaa, jos ei ole saanut itse päättää miten tekee.
Meillä nimenomaan piti kaikki tehdä juuri niinkuin äiti sanoi, siksi en halua enää elää niin.
No ehkä syy on sitten siinä, ettei äitisi päässyt arvostelemaan mitä sinä teit, koska jos on niin niin mistäpä sä tietäisit, että oma tapasi olisi mistään kotoisin, jos se aina haukuttaisiin? Älä yritä, takuulla olet saanut tukea omalle ajattelullesi, että se on hyväksytty tai sinut on hyväksytty vaikka tekisitkin omia päätöksiä. Ja kaikilla ei näin ole. Siksi on turha ajatella, että se, mitä sinä sanot muille ei saattaisi loukata näitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina itse päättänyt miten asiat teen. Kuuntelen kyllä hyviä ehdotuksia. Jos joku haluaa tehdä asiat juuri omalla tavallaan niin siitä vaan. Kiukku menee aivan hukkaan jos minua yrittää määräillä.
Vastaavasti annan myös puolison tehdä omat valintansa.
Sama. Jos minulle ehdottaa miten jonkun voi tehdä paremmin, mietin haluanko tehdä sen niin, jos haluan, teen. Jos en, sanon "jaajaa." ja teen vanhalla tyylillä. Ei tarvitse hermostua :)
Turha sitten olettaa, että kaikki joita sinä neuvot kykenevät suhtautumaan noin. Sinun on selvästikin annettu lapsena päättää itse miten teet. Läheskään kaikilla ei ole ollut sellaista lapsuutta, vaan neuvoja on pakottanut tekemään laillaan ja syyllistänyt, ellei tee. Siinä nousee niskakarvat pystyyn heti, jos joku opastaa, jos ei ole saanut itse päättää miten tekee.
Meillä nimenomaan piti kaikki tehdä juuri niinkuin äiti sanoi, siksi en halua enää elää niin.
No ehkä syy on sitten siinä, ettei äitisi päässyt arvostelemaan mitä sinä teit, koska jos on niin niin mistäpä sä tietäisit, että oma tapasi olisi mistään kotoisin, jos se aina haukuttaisiin? Älä yritä, takuulla olet saanut tukea omalle ajattelullesi, että se on hyväksytty tai sinut on hyväksytty vaikka tekisitkin omia päätöksiä. Ja kaikilla ei näin ole. Siksi on turha ajatella, että se, mitä sinä sanot muille ei saattaisi loukata näitä.
Katsos jotkut ihmiset ihan itse työstävät niitä lapsuuden ongelmia ja ottavat opiksi. Meillä oli määräilevä äiti jonka vallan alla elettiin, minä en halua tälläinen äiti olla, enkä ole. En hermostu jos minua neuvotaan, tietoisesti päätän olla hermostumatta. Myöskään en valita muille, saatan neuvoa, mutta jos toinen "ei ota opikseen" niin ei hänen tarvitse, aikuinen ihminen kun on. Minä en syytä (enkä kiitä) lapsuuttani elämästäni. Tämä on minun rakentamani elämä, ja otan siitä täyden vastuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa naisista on juuri kuvatun kaltaisia narsistia hirviöitä. Feminismi kasvattaa naisista psykopaatteja.
Feminismi on todellakin tämän maailman syöpä. Aiheuttaa henkistä ja fyysistä tuhoa sekä onnettomuutta, niin miehille kuin naisillekin.
Minun puolestani maailman jokainen mies saa vaikka kuolla henkisen väkivallan, syyllistämisen ja väheksyminen seurauksena, jos ei kestä että minä haluan samaa palkkaa kuin mies, en halua tehdä kotona enemmän työtä kuin mies ja haluan kulkea kadulla ilman että minulle huudellaan törkeyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Iso osa naisista on juuri kuvatun kaltaisia narsistia hirviöitä. Feminismi kasvattaa naisista psykopaatteja.
Juuri näin. Ja kuten tilastotkin osoittavat, (fyysiseen) perheväkivaltaan syyllistyy nykyään useimmiten nainen. Henkistä väkivaltaahan ei poliisille raportoida, sen ollessa vieläkin yleisempää naisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa naisista on juuri kuvatun kaltaisia narsistia hirviöitä. Feminismi kasvattaa naisista psykopaatteja.
Juuri näin. Ja kuten tilastotkin osoittavat, (fyysiseen) perheväkivaltaan syyllistyy nykyään useimmiten nainen. Henkistä väkivaltaahan ei poliisille raportoida, sen ollessa vieläkin yleisempää naisilla.
Onko sen miehen pakko provosoida? Menee se hermo rauhallisellakin naisella, kun mies jäkättää tauotta eikä roskapussia suostu viemään. Miesten olisi hyvä miettiä omaa käytöstään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa naisista on juuri kuvatun kaltaisia narsistia hirviöitä. Feminismi kasvattaa naisista psykopaatteja.
Juuri näin. Ja kuten tilastotkin osoittavat, (fyysiseen) perheväkivaltaan syyllistyy nykyään useimmiten nainen. Henkistä väkivaltaahan ei poliisille raportoida, sen ollessa vieläkin yleisempää naisilla.
Miksi mies jatkaa tai jatkaisi väkivaltaista suhdetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva syntyi, mies lähti baariin ja tuli paikalle seuraavana päivänä krapulassa.
Ei voinut vaihtaa vaippaa kun se ällötti. Ei jaksanut lohduttaa koliikkista vauvaa koska itsellä oli nälkä, väsy, ei ole tissejä jne. Ei hoitanut ainuttakaan yöherätystä. Chattaili muille naisille kun minä valvoin yöt ja hoidin vauvaa. Valitti ettei saa seksiä, mutta minä en koskaan saanut edes nukkua, eikä viittinyt vuosiin hoitaa erektio-ongelmiaan. Ei pessyt hampaitaan. Suihkussa kävi vain aamuisin, ennenkuin meni töihin hikoilemaan. Tilaili jotain roinaa ja jätti laskut maksamatta. Soitteli satojen eurojen edestä seksilinjoille. Illalla jos olisi ollut yhteistä aikaa, pelasi pleikkaria tai lähti viihteelle. Kun minä lähdin tunniksi kirpparille, nakkeli niskojaan ja teki selväksi miten ei jaksa lasta sillä aikaa edes hoitaa. Ei halunnut jäädä kotiin lapsen kanssa, joten minä jäin. Hän sai keskittyä täydellä teholla työelämään - ei edennyt siellä viidessä vuodessa mihinkään. Aamuisin kun lapset nousi kuudelta, mies ei noussut koskaan käskemättä, vaan aina minä. Ei jaksanut tehdä lasten kanssa mitään. Odotti että lapset viihdyttää itse itseään aina, ja kun ne eivät niin tehneet mies kiukutteli ja jakeli kohtuuttomia rangaistuksia (kaikki lelut pois). Pissasi vessan renkaalle, vaikka monesti pyysin edes nostamaan sen. Ei koskaan pessyt vessoja. Ei koskaan pessyt ikkunoita. Tai lattioita. Ei imuroinut. Pesi pyykit ja pilasi ne kun ei viitsinyt lajitella/ tarkastaa pesulämpötiloja/ miettiä mitä voi laittaa kuivuriin ja mitä ei. Minä ostin lapsille vaatteet. Laittoi tiskit; niin että kaksi kuppia on päällekkäin ja kaikki hujan hajan - tulivat niin likaisina koneesta ulos että toistuvasti jouduin hoitamaan homman uudestaan itse.
Suoraansanottuna pesukarhukin olisi helpommin koulutettava.
Ja mikä kultaisinta; hän oli aina etunenässä valittamassa miten vaimo vaan komentelee eikä mikään koskaan kelpaa. Kyllä nämä miehet yhden asian osaa; marttyyrin esittämisen.
Karseaa. Kuka on niin tyhmä, että tekee lapsen tuollaisen miehen kanssa?! Ja nähtävästi useammankin! Lienee peiliin katsomisen paikka, koska kyllä se vakka kantensa valitsee. Jo noi erektio-ongelmat olisivat omalla kohdalla kyllä riittäneet siihen, että olisin alkanut miettiä suhteen tulevaisuutta hyvissä ajoin ennen kersojen pukkaamista. Saati kaikki muut mainitut asiat. Eli kertomus kuuluu mielestäni kategoriaan: kyllä naiset on tyhmiä. Miksi katsella vuosikausia luuseriäijää, jolla ei ole aikomustakaan muuttaa tapojaan, kun etotakin voi? Vastuu omasta ja tässä tapauksessa lastenkin elämästä ei ole paitsi kuvatun tunarimiehen mitä suurimmassa määrin myös naisen. Oma eksäni on pyhimys tuohon verrattuna, hyvä ja vastuullinen isä, vaikka vähön nipo joskus onkin.
Kyllä ne ongelmat ilmeni vasta pikkuhiljaa ensimmäisen lapsen saannin jälkeen. Kahdestaan on niin helppoa, kun eka lapsi syntyy alkaa vasta se todellinen työ ja henkinen työstä parisuhteessa. Niin se vaan on.
Ja sille joka sanoi etten tukenut miestäni... mitä luulet minun tehneen kaikki ne vuodet? Koitin ymmärtää, antaa tilaa, tehdä kompromisseja. Antaa aikaa. Keskustella. Jäin kotiin juuri siksi että hän voi keskittyä työhönsä, kun häntä ei koti-isyys kiinnostanut. Olisinhan minäkin voinut keskittyä omaan uraani, jos olisin tiennyt että mies ei aio tehdä omallaan yhtään mitään.
Tämä on niin sairasta. Ensin syyllistetään naista että ei saa vaatia liikaa ja pitää ymmärtää. Kun sitten tulee ongelmia, et heti vaadi liikaa ja ymmärrät ja annat aikaa ongelmien korjaantumiselle. Mutta homma ei silti lähde toimimaan, niin sit haukutaankin taas idiootiksi kun olet sellaisen miehen ylipäätään ottanut.
Minä otin mielestäni hyvän miehen. Lapsen syntymän jälkeen alkoi tulla ongelmia. Ajattelin että kukaan ei ole täydellinen. Vuosien saatossa ongelmat kärjistyi. Totesin ettei tämä toimi. Ja simsalabim, muutuin paskaksi eksäksi joka vaati liikaa + olin alunperinkin tyhmä kuin saapas, kun ei valinnut paremmin. Hohhoijjaa.... miten menee noin niinkuin omasta mielestä tää logiikka?
Enempää en sille suhteelle olisi voinut antaa, en mikään terapeutti ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa naisista on juuri kuvatun kaltaisia narsistia hirviöitä. Feminismi kasvattaa naisista psykopaatteja.
Juuri näin. Ja kuten tilastotkin osoittavat, (fyysiseen) perheväkivaltaan syyllistyy nykyään useimmiten nainen. Henkistä väkivaltaahan ei poliisille raportoida, sen ollessa vieläkin yleisempää naisilla.
Useinmiten, ei useimmiten.
T. Kirjoitustaitoinen feministi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa naisista on juuri kuvatun kaltaisia narsistia hirviöitä. Feminismi kasvattaa naisista psykopaatteja.
Juuri näin. Ja kuten tilastotkin osoittavat, (fyysiseen) perheväkivaltaan syyllistyy nykyään useimmiten nainen. Henkistä väkivaltaahan ei poliisille raportoida, sen ollessa vieläkin yleisempää naisilla.
Useinmiten, ei useimmiten.
T. Kirjoitustaitoinen feministi
LOL :D Epic fail!
Oikea kirjoitusasu ON nimenomaan USEIMMITEN.
Muutenkin tyypillistä feministien/suvakk1en touhua alkaa viilaamaan pilkkua ja puuttua kirjoitusasuun tai epäoleellisuuksiin kun epämiellyttävää tosiasiaa ei pystytä hyväksymään ja käsittelemään. Mutta onneksi on unelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina itse päättänyt miten asiat teen. Kuuntelen kyllä hyviä ehdotuksia. Jos joku haluaa tehdä asiat juuri omalla tavallaan niin siitä vaan. Kiukku menee aivan hukkaan jos minua yrittää määräillä.
Vastaavasti annan myös puolison tehdä omat valintansa.
Sama. Jos minulle ehdottaa miten jonkun voi tehdä paremmin, mietin haluanko tehdä sen niin, jos haluan, teen. Jos en, sanon "jaajaa." ja teen vanhalla tyylillä. Ei tarvitse hermostua :)
Turha sitten olettaa, että kaikki joita sinä neuvot kykenevät suhtautumaan noin. Sinun on selvästikin annettu lapsena päättää itse miten teet. Läheskään kaikilla ei ole ollut sellaista lapsuutta, vaan neuvoja on pakottanut tekemään laillaan ja syyllistänyt, ellei tee. Siinä nousee niskakarvat pystyyn heti, jos joku opastaa, jos ei ole saanut itse päättää miten tekee.
Meillä nimenomaan piti kaikki tehdä juuri niinkuin äiti sanoi, siksi en halua enää elää niin.
No ehkä syy on sitten siinä, ettei äitisi päässyt arvostelemaan mitä sinä teit, koska jos on niin niin mistäpä sä tietäisit, että oma tapasi olisi mistään kotoisin, jos se aina haukuttaisiin? Älä yritä, takuulla olet saanut tukea omalle ajattelullesi, että se on hyväksytty tai sinut on hyväksytty vaikka tekisitkin omia päätöksiä. Ja kaikilla ei näin ole. Siksi on turha ajatella, että se, mitä sinä sanot muille ei saattaisi loukata näitä.
Katsos jotkut ihmiset ihan itse työstävät niitä lapsuuden ongelmia ja ottavat opiksi. Meillä oli määräilevä äiti jonka vallan alla elettiin, minä en halua tälläinen äiti olla, enkä ole. En hermostu jos minua neuvotaan, tietoisesti päätän olla hermostumatta. Myöskään en valita muille, saatan neuvoa, mutta jos toinen "ei ota opikseen" niin ei hänen tarvitse, aikuinen ihminen kun on. Minä en syytä (enkä kiitä) lapsuuttani elämästäni. Tämä on minun rakentamani elämä, ja otan siitä täyden vastuun.
Niin, jos ne ovat työstettävissä. Sinun herranterttuinen ongelmasi ei ole selkeästikään ollut kovin paha, koska olet siihen kyennyt. Sääliksi käy kun olet tuollainen ankeuttaja, vaikka muka niin "selvinnyt".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa naisista on juuri kuvatun kaltaisia narsistia hirviöitä. Feminismi kasvattaa naisista psykopaatteja.
Juuri näin. Ja kuten tilastotkin osoittavat, (fyysiseen) perheväkivaltaan syyllistyy nykyään useimmiten nainen. Henkistä väkivaltaahan ei poliisille raportoida, sen ollessa vieläkin yleisempää naisilla.
Naisten vihanhallinta-ongelmat ovat räjähtämässä käsiin. Työssäni näen päivittäin näitä tapauksia. Feminismi on syöpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva syntyi, mies lähti baariin ja tuli paikalle seuraavana päivänä krapulassa.
Ei voinut vaihtaa vaippaa kun se ällötti. Ei jaksanut lohduttaa koliikkista vauvaa koska itsellä oli nälkä, väsy, ei ole tissejä jne. Ei hoitanut ainuttakaan yöherätystä. Chattaili muille naisille kun minä valvoin yöt ja hoidin vauvaa. Valitti ettei saa seksiä, mutta minä en koskaan saanut edes nukkua, eikä viittinyt vuosiin hoitaa erektio-ongelmiaan. Ei pessyt hampaitaan. Suihkussa kävi vain aamuisin, ennenkuin meni töihin hikoilemaan. Tilaili jotain roinaa ja jätti laskut maksamatta. Soitteli satojen eurojen edestä seksilinjoille. Illalla jos olisi ollut yhteistä aikaa, pelasi pleikkaria tai lähti viihteelle. Kun minä lähdin tunniksi kirpparille, nakkeli niskojaan ja teki selväksi miten ei jaksa lasta sillä aikaa edes hoitaa. Ei halunnut jäädä kotiin lapsen kanssa, joten minä jäin. Hän sai keskittyä täydellä teholla työelämään - ei edennyt siellä viidessä vuodessa mihinkään. Aamuisin kun lapset nousi kuudelta, mies ei noussut koskaan käskemättä, vaan aina minä. Ei jaksanut tehdä lasten kanssa mitään. Odotti että lapset viihdyttää itse itseään aina, ja kun ne eivät niin tehneet mies kiukutteli ja jakeli kohtuuttomia rangaistuksia (kaikki lelut pois). Pissasi vessan renkaalle, vaikka monesti pyysin edes nostamaan sen. Ei koskaan pessyt vessoja. Ei koskaan pessyt ikkunoita. Tai lattioita. Ei imuroinut. Pesi pyykit ja pilasi ne kun ei viitsinyt lajitella/ tarkastaa pesulämpötiloja/ miettiä mitä voi laittaa kuivuriin ja mitä ei. Minä ostin lapsille vaatteet. Laittoi tiskit; niin että kaksi kuppia on päällekkäin ja kaikki hujan hajan - tulivat niin likaisina koneesta ulos että toistuvasti jouduin hoitamaan homman uudestaan itse.
Suoraansanottuna pesukarhukin olisi helpommin koulutettava.
Ja mikä kultaisinta; hän oli aina etunenässä valittamassa miten vaimo vaan komentelee eikä mikään koskaan kelpaa. Kyllä nämä miehet yhden asian osaa; marttyyrin esittämisen.
Tämä on kuultu jo xxxXXX -kertaa. Milloin pääset siitä yli?
Auttaisiko terapia, vai onko jo myöhäistä?
Ja miksiköhän oot kuullu? Oisko siksi että tarina ei ole mitenkään epätavallinen?
Kyllä noina vuosina järki monta kertaa menikin. En vaan pysty käsittämään miksi AIKUINEN mies toimii noin. Ja päällisinpuolin aivan tavallinen tusina-Antti, muut ei kuuna päivänä hänestä niitä juttuja ois uskonut.
Oiskohan jäänyt jotain vaille LAPSUUDESSA? Miten sä et sitä pysty tajuamaan, olet ilmeisesti vähän tyhmä vai. Jos ei ole lapsena saanut on vähän paha aikuisena sitä omin voimin hoitaa. Sinä olit pahin mahdollinen puoliso hänelle, kun et kyennyt etkä edes välittänyt tukea häntä, vaan juuri noin lapsellisesti vain oletit, että ikä tekee ihmisestä aikuisen.
Ei sitä lapsuutta voi ikuisesti käyttää tekosyynä. Ottakaa miehet itse itseänne niskasta kiinni, niin naisen ei tarvitse.
Siis todella epä-älyllinen kommentti; jos se sun niskasta kiinni auttamisesi olisi jotain auttanut, niin tuon pitkän litanian kirjoittajahan juuri teki niin. No, auttoiko se? Ei. Eli se ei ole se lääke, koska lapsuudessa ollaan jääty vaille jotain. Siinä pitäisi tukea, ja siihen ette kykene.
Kyklä kykenisi, mutta ei ole naisen paikka tukea miestä kuin lasta, vaan jokaisen pitää ottaa itse itseään niskasta kiinni. Sinun kommenttisi oli vähä-älyinen. Se ettei naisen tarvitsisi kommentini oli sarkasmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina itse päättänyt miten asiat teen. Kuuntelen kyllä hyviä ehdotuksia. Jos joku haluaa tehdä asiat juuri omalla tavallaan niin siitä vaan. Kiukku menee aivan hukkaan jos minua yrittää määräillä.
Vastaavasti annan myös puolison tehdä omat valintansa.
Sama. Jos minulle ehdottaa miten jonkun voi tehdä paremmin, mietin haluanko tehdä sen niin, jos haluan, teen. Jos en, sanon "jaajaa." ja teen vanhalla tyylillä. Ei tarvitse hermostua :)
Turha sitten olettaa, että kaikki joita sinä neuvot kykenevät suhtautumaan noin. Sinun on selvästikin annettu lapsena päättää itse miten teet. Läheskään kaikilla ei ole ollut sellaista lapsuutta, vaan neuvoja on pakottanut tekemään laillaan ja syyllistänyt, ellei tee. Siinä nousee niskakarvat pystyyn heti, jos joku opastaa, jos ei ole saanut itse päättää miten tekee.
Meillä nimenomaan piti kaikki tehdä juuri niinkuin äiti sanoi, siksi en halua enää elää niin.
No ehkä syy on sitten siinä, ettei äitisi päässyt arvostelemaan mitä sinä teit, koska jos on niin niin mistäpä sä tietäisit, että oma tapasi olisi mistään kotoisin, jos se aina haukuttaisiin? Älä yritä, takuulla olet saanut tukea omalle ajattelullesi, että se on hyväksytty tai sinut on hyväksytty vaikka tekisitkin omia päätöksiä. Ja kaikilla ei näin ole. Siksi on turha ajatella, että se, mitä sinä sanot muille ei saattaisi loukata näitä.
Katsos jotkut ihmiset ihan itse työstävät niitä lapsuuden ongelmia ja ottavat opiksi. Meillä oli määräilevä äiti jonka vallan alla elettiin, minä en halua tälläinen äiti olla, enkä ole. En hermostu jos minua neuvotaan, tietoisesti päätän olla hermostumatta. Myöskään en valita muille, saatan neuvoa, mutta jos toinen "ei ota opikseen" niin ei hänen tarvitse, aikuinen ihminen kun on. Minä en syytä (enkä kiitä) lapsuuttani elämästäni. Tämä on minun rakentamani elämä, ja otan siitä täyden vastuun.
Niin, jos ne ovat työstettävissä. Sinun herranterttuinen ongelmasi ei ole selkeästikään ollut kovin paha, koska olet siihen kyennyt. Sääliksi käy kun olet tuollainen ankeuttaja, vaikka muka niin "selvinnyt".
Jeesus mikä uhriutuja. "yhyy äiti oli niin ilkeä minun elämäni on pilalla" ota itseäsi niskasta kiinni, tämä on sinun elämäsi eikä äitisi!
Miksi kenenkään asenne olisi saattaa itsensä huonoon jamaan? Etkö tajua, että sen asenteen vanhemmat ovat voineet nimenomaan synnyttää tai juurruttaa eivätkä ole osanneet auttaa lastaan, kuten kuuluisi. Sinun miehellesi eivät onneksi ole tehneet sentään sitä.