Lue keskustelun säännöt.
"Vaimolla on pitkä lista vaatimuksia, millainen minun pitäisi olla"
17.01.2017 |
http://www.iltalehti.fi/tosielamaa/201701162200054620_ir.shtml
Olimme olleet yhdessä onnellisia neljä vuotta, joista naimisissakin kaksi kun saimme pojan. Vaimoni jäi kotiin hoitamaan lastamme ja minä jatkoin töissä. Melko nopeasti en enää osannutkaan tehdä mitään oikein. En täyttää astianpesukonetta, kauppakassia tai edes roskapussia. Jos tein jotakin, se oli väärin, jos jätin tekemättä, sekin oli väärin. Uusi puolisoni on toista maata, tukee minua ja nykyään osaan jo täyttää roskapussinkin oikein.
Matti
Seurusteluaikana kaikki sujui mukavasti: keskustelimme asioista ja erimielisyyksiä kohdatessamme yritimme etsiä yhteistä näkemystä. Molemmilla tuntui olevan palveleva asenne toista kohtaan. Avioliiton myötä vaimo ikään kuin "löi hanat kiinni". Hänen mielestään olen itsekäs, jos puhun omista toiveistani. Hänellä taas on pitkä lista toiveita ja vaatimuksia siitä, millainen minun pitäisi olla ja miten minun tulisi käyttäytyä. Minua ja toiveitani vähätellään. En ole itsekään täydellinen, mutta en tiedä, kuinka kauan jaksan tällaisessa suhteessa.
Arska 37
Kommentit (56)
Olen aina itse päättänyt miten asiat teen. Kuuntelen kyllä hyviä ehdotuksia. Jos joku haluaa tehdä asiat juuri omalla tavallaan niin siitä vaan. Kiukku menee aivan hukkaan jos minua yrittää määräillä.
Vastaavasti annan myös puolison tehdä omat valintansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vauva syntyi, mies lähti baariin ja tuli paikalle seuraavana päivänä krapulassa.
Ei voinut vaihtaa vaippaa kun se ällötti. Ei jaksanut lohduttaa koliikkista vauvaa koska itsellä oli nälkä, väsy, ei ole tissejä jne. Ei hoitanut ainuttakaan yöherätystä. Chattaili muille naisille kun minä valvoin yöt ja hoidin vauvaa. Valitti ettei saa seksiä, mutta minä en koskaan saanut edes nukkua, eikä viittinyt vuosiin hoitaa erektio-ongelmiaan. Ei pessyt hampaitaan. Suihkussa kävi vain aamuisin, ennenkuin meni töihin hikoilemaan. Tilaili jotain roinaa ja jätti laskut maksamatta. Soitteli satojen eurojen edestä seksilinjoille. Illalla jos olisi ollut yhteistä aikaa, pelasi pleikkaria tai lähti viihteelle. Kun minä lähdin tunniksi kirpparille, nakkeli niskojaan ja teki selväksi miten ei jaksa lasta sillä aikaa edes hoitaa. Ei halunnut jäädä kotiin lapsen kanssa, joten minä jäin. Hän sai keskittyä täydellä teholla työelämään - ei edennyt siellä viidessä vuodessa mihinkään. Aamuisin kun lapset nousi kuudelta, mies ei noussut koskaan käskemättä, vaan aina minä. Ei jaksanut tehdä lasten kanssa mitään. Odotti että lapset viihdyttää itse itseään aina, ja kun ne eivät niin tehneet mies kiukutteli ja jakeli kohtuuttomia rangaistuksia (kaikki lelut pois). Pissasi vessan renkaalle, vaikka monesti pyysin edes nostamaan sen. Ei koskaan pessyt vessoja. Ei koskaan pessyt ikkunoita. Tai lattioita. Ei imuroinut. Pesi pyykit ja pilasi ne kun ei viitsinyt lajitella/ tarkastaa pesulämpötiloja/ miettiä mitä voi laittaa kuivuriin ja mitä ei. Minä ostin lapsille vaatteet. Laittoi tiskit; niin että kaksi kuppia on päällekkäin ja kaikki hujan hajan - tulivat niin likaisina koneesta ulos että toistuvasti jouduin hoitamaan homman uudestaan itse.
Suoraansanottuna pesukarhukin olisi helpommin koulutettava.
Ja mikä kultaisinta; hän oli aina etunenässä valittamassa miten vaimo vaan komentelee eikä mikään koskaan kelpaa. Kyllä nämä miehet yhden asian osaa; marttyyrin esittämisen.
Mihin hänen siellä työelämässä olisi pitänyt edetä? Mitä se sulle kuului? Hän varmaan tunsi, ettei saa mitään tukea sinulta. Häntä olisi ilmeisesti pitänyt tukea aika paljon, ja sä et siihen kyennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva syntyi, mies lähti baariin ja tuli paikalle seuraavana päivänä krapulassa.
Ei voinut vaihtaa vaippaa kun se ällötti. Ei jaksanut lohduttaa koliikkista vauvaa koska itsellä oli nälkä, väsy, ei ole tissejä jne. Ei hoitanut ainuttakaan yöherätystä. Chattaili muille naisille kun minä valvoin yöt ja hoidin vauvaa. Valitti ettei saa seksiä, mutta minä en koskaan saanut edes nukkua, eikä viittinyt vuosiin hoitaa erektio-ongelmiaan. Ei pessyt hampaitaan. Suihkussa kävi vain aamuisin, ennenkuin meni töihin hikoilemaan. Tilaili jotain roinaa ja jätti laskut maksamatta. Soitteli satojen eurojen edestä seksilinjoille. Illalla jos olisi ollut yhteistä aikaa, pelasi pleikkaria tai lähti viihteelle. Kun minä lähdin tunniksi kirpparille, nakkeli niskojaan ja teki selväksi miten ei jaksa lasta sillä aikaa edes hoitaa. Ei halunnut jäädä kotiin lapsen kanssa, joten minä jäin. Hän sai keskittyä täydellä teholla työelämään - ei edennyt siellä viidessä vuodessa mihinkään. Aamuisin kun lapset nousi kuudelta, mies ei noussut koskaan käskemättä, vaan aina minä. Ei jaksanut tehdä lasten kanssa mitään. Odotti että lapset viihdyttää itse itseään aina, ja kun ne eivät niin tehneet mies kiukutteli ja jakeli kohtuuttomia rangaistuksia (kaikki lelut pois). Pissasi vessan renkaalle, vaikka monesti pyysin edes nostamaan sen. Ei koskaan pessyt vessoja. Ei koskaan pessyt ikkunoita. Tai lattioita. Ei imuroinut. Pesi pyykit ja pilasi ne kun ei viitsinyt lajitella/ tarkastaa pesulämpötiloja/ miettiä mitä voi laittaa kuivuriin ja mitä ei. Minä ostin lapsille vaatteet. Laittoi tiskit; niin että kaksi kuppia on päällekkäin ja kaikki hujan hajan - tulivat niin likaisina koneesta ulos että toistuvasti jouduin hoitamaan homman uudestaan itse.
Suoraansanottuna pesukarhukin olisi helpommin koulutettava.
Ja mikä kultaisinta; hän oli aina etunenässä valittamassa miten vaimo vaan komentelee eikä mikään koskaan kelpaa. Kyllä nämä miehet yhden asian osaa; marttyyrin esittämisen.
Tämä on kuultu jo xxxXXX -kertaa. Milloin pääset siitä yli?
Auttaisiko terapia, vai onko jo myöhäistä?
Ja miksiköhän oot kuullu? Oisko siksi että tarina ei ole mitenkään epätavallinen?
Kyllä noina vuosina järki monta kertaa menikin. En vaan pysty käsittämään miksi AIKUINEN mies toimii noin. Ja päällisinpuolin aivan tavallinen tusina-Antti, muut ei kuuna päivänä hänestä niitä juttuja ois uskonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva syntyi, mies lähti baariin ja tuli paikalle seuraavana päivänä krapulassa.
Ei voinut vaihtaa vaippaa kun se ällötti. Ei jaksanut lohduttaa koliikkista vauvaa koska itsellä oli nälkä, väsy, ei ole tissejä jne. Ei hoitanut ainuttakaan yöherätystä. Chattaili muille naisille kun minä valvoin yöt ja hoidin vauvaa. Valitti ettei saa seksiä, mutta minä en koskaan saanut edes nukkua, eikä viittinyt vuosiin hoitaa erektio-ongelmiaan. Ei pessyt hampaitaan. Suihkussa kävi vain aamuisin, ennenkuin meni töihin hikoilemaan. Tilaili jotain roinaa ja jätti laskut maksamatta. Soitteli satojen eurojen edestä seksilinjoille. Illalla jos olisi ollut yhteistä aikaa, pelasi pleikkaria tai lähti viihteelle. Kun minä lähdin tunniksi kirpparille, nakkeli niskojaan ja teki selväksi miten ei jaksa lasta sillä aikaa edes hoitaa. Ei halunnut jäädä kotiin lapsen kanssa, joten minä jäin. Hän sai keskittyä täydellä teholla työelämään - ei edennyt siellä viidessä vuodessa mihinkään. Aamuisin kun lapset nousi kuudelta, mies ei noussut koskaan käskemättä, vaan aina minä. Ei jaksanut tehdä lasten kanssa mitään. Odotti että lapset viihdyttää itse itseään aina, ja kun ne eivät niin tehneet mies kiukutteli ja jakeli kohtuuttomia rangaistuksia (kaikki lelut pois). Pissasi vessan renkaalle, vaikka monesti pyysin edes nostamaan sen. Ei koskaan pessyt vessoja. Ei koskaan pessyt ikkunoita. Tai lattioita. Ei imuroinut. Pesi pyykit ja pilasi ne kun ei viitsinyt lajitella/ tarkastaa pesulämpötiloja/ miettiä mitä voi laittaa kuivuriin ja mitä ei. Minä ostin lapsille vaatteet. Laittoi tiskit; niin että kaksi kuppia on päällekkäin ja kaikki hujan hajan - tulivat niin likaisina koneesta ulos että toistuvasti jouduin hoitamaan homman uudestaan itse.
Suoraansanottuna pesukarhukin olisi helpommin koulutettava.
Ja mikä kultaisinta; hän oli aina etunenässä valittamassa miten vaimo vaan komentelee eikä mikään koskaan kelpaa. Kyllä nämä miehet yhden asian osaa; marttyyrin esittämisen.
Tämä on kuultu jo xxxXXX -kertaa. Milloin pääset siitä yli?
Auttaisiko terapia, vai onko jo myöhäistä?
Ja miksiköhän oot kuullu? Oisko siksi että tarina ei ole mitenkään epätavallinen?
Kyllä noina vuosina järki monta kertaa menikin. En vaan pysty käsittämään miksi AIKUINEN mies toimii noin. Ja päällisinpuolin aivan tavallinen tusina-Antti, muut ei kuuna päivänä hänestä niitä juttuja ois uskonut.
Oiskohan jäänyt jotain vaille LAPSUUDESSA? Miten sä et sitä pysty tajuamaan, olet ilmeisesti vähän tyhmä vai. Jos ei ole lapsena saanut on vähän paha aikuisena sitä omin voimin hoitaa. Sinä olit pahin mahdollinen puoliso hänelle, kun et kyennyt etkä edes välittänyt tukea häntä, vaan juuri noin lapsellisesti vain oletit, että ikä tekee ihmisestä aikuisen.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina itse päättänyt miten asiat teen. Kuuntelen kyllä hyviä ehdotuksia. Jos joku haluaa tehdä asiat juuri omalla tavallaan niin siitä vaan. Kiukku menee aivan hukkaan jos minua yrittää määräillä.
Vastaavasti annan myös puolison tehdä omat valintansa.
Sama. Jos minulle ehdottaa miten jonkun voi tehdä paremmin, mietin haluanko tehdä sen niin, jos haluan, teen. Jos en, sanon "jaajaa." ja teen vanhalla tyylillä. Ei tarvitse hermostua :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina itse päättänyt miten asiat teen. Kuuntelen kyllä hyviä ehdotuksia. Jos joku haluaa tehdä asiat juuri omalla tavallaan niin siitä vaan. Kiukku menee aivan hukkaan jos minua yrittää määräillä.
Vastaavasti annan myös puolison tehdä omat valintansa.
Tämä kuulostaa juurikin aika paljon mieheltäni. Sääliksi käy teitä, jotka otitte ison vauvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina itse päättänyt miten asiat teen. Kuuntelen kyllä hyviä ehdotuksia. Jos joku haluaa tehdä asiat juuri omalla tavallaan niin siitä vaan. Kiukku menee aivan hukkaan jos minua yrittää määräillä.
Vastaavasti annan myös puolison tehdä omat valintansa.
Sama. Jos minulle ehdottaa miten jonkun voi tehdä paremmin, mietin haluanko tehdä sen niin, jos haluan, teen. Jos en, sanon "jaajaa." ja teen vanhalla tyylillä. Ei tarvitse hermostua :)
Turha sitten olettaa, että kaikki joita sinä neuvot kykenevät suhtautumaan noin. Sinun on selvästikin annettu lapsena päättää itse miten teet. Läheskään kaikilla ei ole ollut sellaista lapsuutta, vaan neuvoja on pakottanut tekemään laillaan ja syyllistänyt, ellei tee. Siinä nousee niskakarvat pystyyn heti, jos joku opastaa, jos ei ole saanut itse päättää miten tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silti niin moni mies kautta aikojen on saanut olla tuollainen pirttihirmu kun työssä on vaikeaa. Vaimon on vain pitänyt ymmärtää että työ stressaa ja ei ole aikaa perheelle ja paha olo puretaan perheeseen. Miehen työhän se perheen muka elättää. Harmi ettei sitä ymmärrystä löydy miehiltä kun naisella on vaikeaa. Uhriudutaan sekunnissa. Miehistä nyt vaan aina nostetaan suurempi haloo. Naiset kärsi ennen hiljaa, ei enää. Ehkä kaikkien ihmisten kannattaisi kasvaa henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva syntyi, mies lähti baariin ja tuli paikalle seuraavana päivänä krapulassa.
Ei voinut vaihtaa vaippaa kun se ällötti. Ei jaksanut lohduttaa koliikkista vauvaa koska itsellä oli nälkä, väsy, ei ole tissejä jne. Ei hoitanut ainuttakaan yöherätystä. Chattaili muille naisille kun minä valvoin yöt ja hoidin vauvaa. Valitti ettei saa seksiä, mutta minä en koskaan saanut edes nukkua, eikä viittinyt vuosiin hoitaa erektio-ongelmiaan. Ei pessyt hampaitaan. Suihkussa kävi vain aamuisin, ennenkuin meni töihin hikoilemaan. Tilaili jotain roinaa ja jätti laskut maksamatta. Soitteli satojen eurojen edestä seksilinjoille. Illalla jos olisi ollut yhteistä aikaa, pelasi pleikkaria tai lähti viihteelle. Kun minä lähdin tunniksi kirpparille, nakkeli niskojaan ja teki selväksi miten ei jaksa lasta sillä aikaa edes hoitaa. Ei halunnut jäädä kotiin lapsen kanssa, joten minä jäin. Hän sai keskittyä täydellä teholla työelämään - ei edennyt siellä viidessä vuodessa mihinkään. Aamuisin kun lapset nousi kuudelta, mies ei noussut koskaan käskemättä, vaan aina minä. Ei jaksanut tehdä lasten kanssa mitään. Odotti että lapset viihdyttää itse itseään aina, ja kun ne eivät niin tehneet mies kiukutteli ja jakeli kohtuuttomia rangaistuksia (kaikki lelut pois). Pissasi vessan renkaalle, vaikka monesti pyysin edes nostamaan sen. Ei koskaan pessyt vessoja. Ei koskaan pessyt ikkunoita. Tai lattioita. Ei imuroinut. Pesi pyykit ja pilasi ne kun ei viitsinyt lajitella/ tarkastaa pesulämpötiloja/ miettiä mitä voi laittaa kuivuriin ja mitä ei. Minä ostin lapsille vaatteet. Laittoi tiskit; niin että kaksi kuppia on päällekkäin ja kaikki hujan hajan - tulivat niin likaisina koneesta ulos että toistuvasti jouduin hoitamaan homman uudestaan itse.
Suoraansanottuna pesukarhukin olisi helpommin koulutettava.
Ja mikä kultaisinta; hän oli aina etunenässä valittamassa miten vaimo vaan komentelee eikä mikään koskaan kelpaa. Kyllä nämä miehet yhden asian osaa; marttyyrin esittämisen.
Tämä on kuultu jo xxxXXX -kertaa. Milloin pääset siitä yli?
Auttaisiko terapia, vai onko jo myöhäistä?
Ja miksiköhän oot kuullu? Oisko siksi että tarina ei ole mitenkään epätavallinen?
Kyllä noina vuosina järki monta kertaa menikin. En vaan pysty käsittämään miksi AIKUINEN mies toimii noin. Ja päällisinpuolin aivan tavallinen tusina-Antti, muut ei kuuna päivänä hänestä niitä juttuja ois uskonut.
Oiskohan jäänyt jotain vaille LAPSUUDESSA? Miten sä et sitä pysty tajuamaan, olet ilmeisesti vähän tyhmä vai. Jos ei ole lapsena saanut on vähän paha aikuisena sitä omin voimin hoitaa. Sinä olit pahin mahdollinen puoliso hänelle, kun et kyennyt etkä edes välittänyt tukea häntä, vaan juuri noin lapsellisesti vain oletit, että ikä tekee ihmisestä aikuisen.
Ei sitä lapsuutta voi ikuisesti käyttää tekosyynä. Ottakaa miehet itse itseänne niskasta kiinni, niin naisen ei tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva syntyi, mies lähti baariin ja tuli paikalle seuraavana päivänä krapulassa.
Ei voinut vaihtaa vaippaa kun se ällötti. Ei jaksanut lohduttaa koliikkista vauvaa koska itsellä oli nälkä, väsy, ei ole tissejä jne. Ei hoitanut ainuttakaan yöherätystä. Chattaili muille naisille kun minä valvoin yöt ja hoidin vauvaa. Valitti ettei saa seksiä, mutta minä en koskaan saanut edes nukkua, eikä viittinyt vuosiin hoitaa erektio-ongelmiaan. Ei pessyt hampaitaan. Suihkussa kävi vain aamuisin, ennenkuin meni töihin hikoilemaan. Tilaili jotain roinaa ja jätti laskut maksamatta. Soitteli satojen eurojen edestä seksilinjoille. Illalla jos olisi ollut yhteistä aikaa, pelasi pleikkaria tai lähti viihteelle. Kun minä lähdin tunniksi kirpparille, nakkeli niskojaan ja teki selväksi miten ei jaksa lasta sillä aikaa edes hoitaa. Ei halunnut jäädä kotiin lapsen kanssa, joten minä jäin. Hän sai keskittyä täydellä teholla työelämään - ei edennyt siellä viidessä vuodessa mihinkään. Aamuisin kun lapset nousi kuudelta, mies ei noussut koskaan käskemättä, vaan aina minä. Ei jaksanut tehdä lasten kanssa mitään. Odotti että lapset viihdyttää itse itseään aina, ja kun ne eivät niin tehneet mies kiukutteli ja jakeli kohtuuttomia rangaistuksia (kaikki lelut pois). Pissasi vessan renkaalle, vaikka monesti pyysin edes nostamaan sen. Ei koskaan pessyt vessoja. Ei koskaan pessyt ikkunoita. Tai lattioita. Ei imuroinut. Pesi pyykit ja pilasi ne kun ei viitsinyt lajitella/ tarkastaa pesulämpötiloja/ miettiä mitä voi laittaa kuivuriin ja mitä ei. Minä ostin lapsille vaatteet. Laittoi tiskit; niin että kaksi kuppia on päällekkäin ja kaikki hujan hajan - tulivat niin likaisina koneesta ulos että toistuvasti jouduin hoitamaan homman uudestaan itse.
Suoraansanottuna pesukarhukin olisi helpommin koulutettava.
Ja mikä kultaisinta; hän oli aina etunenässä valittamassa miten vaimo vaan komentelee eikä mikään koskaan kelpaa. Kyllä nämä miehet yhden asian osaa; marttyyrin esittämisen.
Tämä on kuultu jo xxxXXX -kertaa. Milloin pääset siitä yli?
Auttaisiko terapia, vai onko jo myöhäistä?
Ja miksiköhän oot kuullu? Oisko siksi että tarina ei ole mitenkään epätavallinen?
Kyllä noina vuosina järki monta kertaa menikin. En vaan pysty käsittämään miksi AIKUINEN mies toimii noin. Ja päällisinpuolin aivan tavallinen tusina-Antti, muut ei kuuna päivänä hänestä niitä juttuja ois uskonut.
Oiskohan jäänyt jotain vaille LAPSUUDESSA? Miten sä et sitä pysty tajuamaan, olet ilmeisesti vähän tyhmä vai. Jos ei ole lapsena saanut on vähän paha aikuisena sitä omin voimin hoitaa. Sinä olit pahin mahdollinen puoliso hänelle, kun et kyennyt etkä edes välittänyt tukea häntä, vaan juuri noin lapsellisesti vain oletit, että ikä tekee ihmisestä aikuisen.
Minunkin miehelläni on ollut ankea lapsuus, mutta hän on pystynyt ottamaan itse vastuun omasta elämästään. Meillä on aiheesta keskusteltukin sen verran, että kumpikaan ei oleta puolison olevan toisensa terapeutti. Näitä juttuja pitää hoitaa (myös?) ammatti-ihmisten kanssa eikä odottaa, että puoliso pystyisi ratkaisemaan kaikki lapsuudesta juontavat ongelmasi. Toki niissä voi tukea, mutta se ei tarkoita sitä, että vaimo joutuisi tekemään kaiken yksin.
Ihmisen aikuisuutta ei siis ratkaise ikä vaan asenne.
Iso osa naisista on juuri kuvatun kaltaisia narsistia hirviöitä. Feminismi kasvattaa naisista psykopaatteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina itse päättänyt miten asiat teen. Kuuntelen kyllä hyviä ehdotuksia. Jos joku haluaa tehdä asiat juuri omalla tavallaan niin siitä vaan. Kiukku menee aivan hukkaan jos minua yrittää määräillä.
Vastaavasti annan myös puolison tehdä omat valintansa.
Sama. Jos minulle ehdottaa miten jonkun voi tehdä paremmin, mietin haluanko tehdä sen niin, jos haluan, teen. Jos en, sanon "jaajaa." ja teen vanhalla tyylillä. Ei tarvitse hermostua :)
Turha sitten olettaa, että kaikki joita sinä neuvot kykenevät suhtautumaan noin. Sinun on selvästikin annettu lapsena päättää itse miten teet. Läheskään kaikilla ei ole ollut sellaista lapsuutta, vaan neuvoja on pakottanut tekemään laillaan ja syyllistänyt, ellei tee. Siinä nousee niskakarvat pystyyn heti, jos joku opastaa, jos ei ole saanut itse päättää miten tekee.
Meillä nimenomaan piti kaikki tehdä juuri niinkuin äiti sanoi, siksi en halua enää elää niin.
Lähde: Iltalehti.
Pahoittelen, että nauroin ulikirjoituksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iso osa naisista on juuri kuvatun kaltaisia narsistia hirviöitä. Feminismi kasvattaa naisista psykopaatteja.
Feminismi on todellakin tämän maailman syöpä. Aiheuttaa henkistä ja fyysistä tuhoa sekä onnettomuutta, niin miehille kuin naisillekin.
... eikä naiset voi ruveta psykopaateiksi, koska miehet on jo, sovinismeineen?
Perinteisessä mallissa toimivuus perustui siihen, että molemmat tekevät omia hommiaan ja arvostavat toistensa ammattitaitoa. Mikä saa miehen ajattelemaan, että ei tarvitsisi naiselta mitään kysyä tai ottaa ohjeita, vaikka tämän työmaa on edelleen viime kädessä sama kuin ennen maailmassa, mutta miehen on vaihdettava rengin hommat piian töihin?
Juu varmasti osa naisista on neuroottisia suorittajia. Neuroottinen alisuorittajamies on sellaisen kanssa hädässä, ja varmasti olisi hyvä kurssittaa heitä sellaiseen aikuiseen vuorovaikuttamiseen, että ne rajat joustaisivat molempiin suuntiin eivätkä olisi millin peltiä. Mutta täydellistä antautumattomuutta julistava miesasia johtaa päinvastaiseen. Voi olla ettei rajoja rikota kun kietoo itsensä piikkilankaan, mutta lopulta saa pyöriä yksinään kuin risupallo aavikolla.
Ja miksi nimenomaan miehiä pitäisi kurssittaa joustaviin rajoihin? Koska valtaosa naisista joutuu jo nyt joustamaan parisuhteessa joka tapauksessa tavalla, joka miehille ei tunnu avautuvan lainkaan. Pitää joustaa loputtomiin siitä, että aikuisuutta teeskennellyt mies heittäytyykin teiniksi, joka ei ota mitään vastuuta käytöksestään eikä edes tavoittele kasvua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva syntyi, mies lähti baariin ja tuli paikalle seuraavana päivänä krapulassa.
Ei voinut vaihtaa vaippaa kun se ällötti. Ei jaksanut lohduttaa koliikkista vauvaa koska itsellä oli nälkä, väsy, ei ole tissejä jne. Ei hoitanut ainuttakaan yöherätystä. Chattaili muille naisille kun minä valvoin yöt ja hoidin vauvaa. Valitti ettei saa seksiä, mutta minä en koskaan saanut edes nukkua, eikä viittinyt vuosiin hoitaa erektio-ongelmiaan. Ei pessyt hampaitaan. Suihkussa kävi vain aamuisin, ennenkuin meni töihin hikoilemaan. Tilaili jotain roinaa ja jätti laskut maksamatta. Soitteli satojen eurojen edestä seksilinjoille. Illalla jos olisi ollut yhteistä aikaa, pelasi pleikkaria tai lähti viihteelle. Kun minä lähdin tunniksi kirpparille, nakkeli niskojaan ja teki selväksi miten ei jaksa lasta sillä aikaa edes hoitaa. Ei halunnut jäädä kotiin lapsen kanssa, joten minä jäin. Hän sai keskittyä täydellä teholla työelämään - ei edennyt siellä viidessä vuodessa mihinkään. Aamuisin kun lapset nousi kuudelta, mies ei noussut koskaan käskemättä, vaan aina minä. Ei jaksanut tehdä lasten kanssa mitään. Odotti että lapset viihdyttää itse itseään aina, ja kun ne eivät niin tehneet mies kiukutteli ja jakeli kohtuuttomia rangaistuksia (kaikki lelut pois). Pissasi vessan renkaalle, vaikka monesti pyysin edes nostamaan sen. Ei koskaan pessyt vessoja. Ei koskaan pessyt ikkunoita. Tai lattioita. Ei imuroinut. Pesi pyykit ja pilasi ne kun ei viitsinyt lajitella/ tarkastaa pesulämpötiloja/ miettiä mitä voi laittaa kuivuriin ja mitä ei. Minä ostin lapsille vaatteet. Laittoi tiskit; niin että kaksi kuppia on päällekkäin ja kaikki hujan hajan - tulivat niin likaisina koneesta ulos että toistuvasti jouduin hoitamaan homman uudestaan itse.
Suoraansanottuna pesukarhukin olisi helpommin koulutettava.
Ja mikä kultaisinta; hän oli aina etunenässä valittamassa miten vaimo vaan komentelee eikä mikään koskaan kelpaa. Kyllä nämä miehet yhden asian osaa; marttyyrin esittämisen.
Tämä on kuultu jo xxxXXX -kertaa. Milloin pääset siitä yli?
Auttaisiko terapia, vai onko jo myöhäistä?
Ja miksiköhän oot kuullu? Oisko siksi että tarina ei ole mitenkään epätavallinen?
Kyllä noina vuosina järki monta kertaa menikin. En vaan pysty käsittämään miksi AIKUINEN mies toimii noin. Ja päällisinpuolin aivan tavallinen tusina-Antti, muut ei kuuna päivänä hänestä niitä juttuja ois uskonut.
Oiskohan jäänyt jotain vaille LAPSUUDESSA? Miten sä et sitä pysty tajuamaan, olet ilmeisesti vähän tyhmä vai. Jos ei ole lapsena saanut on vähän paha aikuisena sitä omin voimin hoitaa. Sinä olit pahin mahdollinen puoliso hänelle, kun et kyennyt etkä edes välittänyt tukea häntä, vaan juuri noin lapsellisesti vain oletit, että ikä tekee ihmisestä aikuisen.
Ei sitä lapsuutta voi ikuisesti käyttää tekosyynä. Ottakaa miehet itse itseänne niskasta kiinni, niin naisen ei tarvitse.
Ei se jos on jäänyt jotain vaille niin ei se ole saanut sitä lapsuudessa, mikä vaaditaan. Ei siinä niskasta kiinni ottamisilla ole mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vauva syntyi, mies lähti baariin ja tuli paikalle seuraavana päivänä krapulassa.
Ei voinut vaihtaa vaippaa kun se ällötti. Ei jaksanut lohduttaa koliikkista vauvaa koska itsellä oli nälkä, väsy, ei ole tissejä jne. Ei hoitanut ainuttakaan yöherätystä. Chattaili muille naisille kun minä valvoin yöt ja hoidin vauvaa. Valitti ettei saa seksiä, mutta minä en koskaan saanut edes nukkua, eikä viittinyt vuosiin hoitaa erektio-ongelmiaan. Ei pessyt hampaitaan. Suihkussa kävi vain aamuisin, ennenkuin meni töihin hikoilemaan. Tilaili jotain roinaa ja jätti laskut maksamatta. Soitteli satojen eurojen edestä seksilinjoille. Illalla jos olisi ollut yhteistä aikaa, pelasi pleikkaria tai lähti viihteelle. Kun minä lähdin tunniksi kirpparille, nakkeli niskojaan ja teki selväksi miten ei jaksa lasta sillä aikaa edes hoitaa. Ei halunnut jäädä kotiin lapsen kanssa, joten minä jäin. Hän sai keskittyä täydellä teholla työelämään - ei edennyt siellä viidessä vuodessa mihinkään. Aamuisin kun lapset nousi kuudelta, mies ei noussut koskaan käskemättä, vaan aina minä. Ei jaksanut tehdä lasten kanssa mitään. Odotti että lapset viihdyttää itse itseään aina, ja kun ne eivät niin tehneet mies kiukutteli ja jakeli kohtuuttomia rangaistuksia (kaikki lelut pois). Pissasi vessan renkaalle, vaikka monesti pyysin edes nostamaan sen. Ei koskaan pessyt vessoja. Ei koskaan pessyt ikkunoita. Tai lattioita. Ei imuroinut. Pesi pyykit ja pilasi ne kun ei viitsinyt lajitella/ tarkastaa pesulämpötiloja/ miettiä mitä voi laittaa kuivuriin ja mitä ei. Minä ostin lapsille vaatteet. Laittoi tiskit; niin että kaksi kuppia on päällekkäin ja kaikki hujan hajan - tulivat niin likaisina koneesta ulos että toistuvasti jouduin hoitamaan homman uudestaan itse.
Suoraansanottuna pesukarhukin olisi helpommin koulutettava.
Ja mikä kultaisinta; hän oli aina etunenässä valittamassa miten vaimo vaan komentelee eikä mikään koskaan kelpaa. Kyllä nämä miehet yhden asian osaa; marttyyrin esittämisen.
Karseaa. Kuka on niin tyhmä, että tekee lapsen tuollaisen miehen kanssa?! Ja nähtävästi useammankin! Lienee peiliin katsomisen paikka, koska kyllä se vakka kantensa valitsee. Jo noi erektio-ongelmat olisivat omalla kohdalla kyllä riittäneet siihen, että olisin alkanut miettiä suhteen tulevaisuutta hyvissä ajoin ennen kersojen pukkaamista. Saati kaikki muut mainitut asiat. Eli kertomus kuuluu mielestäni kategoriaan: kyllä naiset on tyhmiä. Miksi katsella vuosikausia luuseriäijää, jolla ei ole aikomustakaan muuttaa tapojaan, kun etotakin voi? Vastuu omasta ja tässä tapauksessa lastenkin elämästä ei ole paitsi kuvatun tunarimiehen mitä suurimmassa määrin myös naisen. Oma eksäni on pyhimys tuohon verrattuna, hyvä ja vastuullinen isä, vaikka vähön nipo joskus onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva syntyi, mies lähti baariin ja tuli paikalle seuraavana päivänä krapulassa.
Ei voinut vaihtaa vaippaa kun se ällötti. Ei jaksanut lohduttaa koliikkista vauvaa koska itsellä oli nälkä, väsy, ei ole tissejä jne. Ei hoitanut ainuttakaan yöherätystä. Chattaili muille naisille kun minä valvoin yöt ja hoidin vauvaa. Valitti ettei saa seksiä, mutta minä en koskaan saanut edes nukkua, eikä viittinyt vuosiin hoitaa erektio-ongelmiaan. Ei pessyt hampaitaan. Suihkussa kävi vain aamuisin, ennenkuin meni töihin hikoilemaan. Tilaili jotain roinaa ja jätti laskut maksamatta. Soitteli satojen eurojen edestä seksilinjoille. Illalla jos olisi ollut yhteistä aikaa, pelasi pleikkaria tai lähti viihteelle. Kun minä lähdin tunniksi kirpparille, nakkeli niskojaan ja teki selväksi miten ei jaksa lasta sillä aikaa edes hoitaa. Ei halunnut jäädä kotiin lapsen kanssa, joten minä jäin. Hän sai keskittyä täydellä teholla työelämään - ei edennyt siellä viidessä vuodessa mihinkään. Aamuisin kun lapset nousi kuudelta, mies ei noussut koskaan käskemättä, vaan aina minä. Ei jaksanut tehdä lasten kanssa mitään. Odotti että lapset viihdyttää itse itseään aina, ja kun ne eivät niin tehneet mies kiukutteli ja jakeli kohtuuttomia rangaistuksia (kaikki lelut pois). Pissasi vessan renkaalle, vaikka monesti pyysin edes nostamaan sen. Ei koskaan pessyt vessoja. Ei koskaan pessyt ikkunoita. Tai lattioita. Ei imuroinut. Pesi pyykit ja pilasi ne kun ei viitsinyt lajitella/ tarkastaa pesulämpötiloja/ miettiä mitä voi laittaa kuivuriin ja mitä ei. Minä ostin lapsille vaatteet. Laittoi tiskit; niin että kaksi kuppia on päällekkäin ja kaikki hujan hajan - tulivat niin likaisina koneesta ulos että toistuvasti jouduin hoitamaan homman uudestaan itse.
Suoraansanottuna pesukarhukin olisi helpommin koulutettava.
Ja mikä kultaisinta; hän oli aina etunenässä valittamassa miten vaimo vaan komentelee eikä mikään koskaan kelpaa. Kyllä nämä miehet yhden asian osaa; marttyyrin esittämisen.
Tämä on kuultu jo xxxXXX -kertaa. Milloin pääset siitä yli?
Auttaisiko terapia, vai onko jo myöhäistä?
Ja miksiköhän oot kuullu? Oisko siksi että tarina ei ole mitenkään epätavallinen?
Kyllä noina vuosina järki monta kertaa menikin. En vaan pysty käsittämään miksi AIKUINEN mies toimii noin. Ja päällisinpuolin aivan tavallinen tusina-Antti, muut ei kuuna päivänä hänestä niitä juttuja ois uskonut.
Oiskohan jäänyt jotain vaille LAPSUUDESSA? Miten sä et sitä pysty tajuamaan, olet ilmeisesti vähän tyhmä vai. Jos ei ole lapsena saanut on vähän paha aikuisena sitä omin voimin hoitaa. Sinä olit pahin mahdollinen puoliso hänelle, kun et kyennyt etkä edes välittänyt tukea häntä, vaan juuri noin lapsellisesti vain oletit, että ikä tekee ihmisestä aikuisen.
Ei sitä lapsuutta voi ikuisesti käyttää tekosyynä. Ottakaa miehet itse itseänne niskasta kiinni, niin naisen ei tarvitse.
Siis todella epä-älyllinen kommentti; jos se sun niskasta kiinni auttamisesi olisi jotain auttanut, niin tuon pitkän litanian kirjoittajahan juuri teki niin. No, auttoiko se? Ei. Eli se ei ole se lääke, koska lapsuudessa ollaan jääty vaille jotain. Siinä pitäisi tukea, ja siihen ette kykene.
Vierailija kirjoitti:
http://www.iltalehti.fi/tosielamaa/201701162200054620_ir.shtml
Olimme olleet yhdessä onnellisia neljä vuotta, joista naimisissakin kaksi kun saimme pojan. Vaimoni jäi kotiin hoitamaan lastamme ja minä jatkoin töissä. Melko nopeasti en enää osannutkaan tehdä mitään oikein. En täyttää astianpesukonetta, kauppakassia tai edes roskapussia. Jos tein jotakin, se oli väärin, jos jätin tekemättä, sekin oli väärin. Uusi puolisoni on toista maata, tukee minua ja nykyään osaan jo täyttää roskapussinkin oikein.Matti
Seurusteluaikana kaikki sujui mukavasti: keskustelimme asioista ja erimielisyyksiä kohdatessamme yritimme etsiä yhteistä näkemystä. Molemmilla tuntui olevan palveleva asenne toista kohtaan. Avioliiton myötä vaimo ikään kuin "löi hanat kiinni". Hänen mielestään olen itsekäs, jos puhun omista toiveistani. Hänellä taas on pitkä lista toiveita ja vaatimuksia siitä, millainen minun pitäisi olla ja miten minun tulisi käyttäytyä. Minua ja toiveitani vähätellään. En ole itsekään täydellinen, mutta en tiedä, kuinka kauan jaksan tällaisessa suhteessa.Arska 37
Itse jätän ulkopuolelle ihmiset jotka sanelevat mitä minun kuuluu olla ja tekemään itse ne tehtävät jos ei mun tapa kelpaa. En tarkoita nyt niin, että en virheitä tekisi, mutta on ihmisiä jotka jankuttaa joka asiasta ja itse ovat täydellisiä omasta mielestään. Ei ole pakko ottaa jatkuvaa sättimistä vastaan.
En oikein ymmärrä, mitä olet odottanut kyseiseltä mieheltä?