Millainen mies hymyilee aina kun on kanssakäymisessä jonkun kanssa?
Kommentit (28)
Minä en jaksa käsittää niitä hapannaamoja.
Mielestäni kyseessä on jonkinlainen psykopatian tunnusmerkki
Joillakin on semmonen touretteoirehdintaa muistuttava pakkohymy aina naamalla. Epävarman y-tason miehen perusilme. Olen seurustellut kyseisenlaisen insinöörimiehen kanssa 12 vuotta.
Hän joutuu nakkikioskeillakin aina ongelmiin tuon v-mäisen perusilmeen takia.
Olenkohan minäkin sitten psykopaatti, kun hymyilen oikeastaan koko ajan? :D
Itsevarma tyyppi, sellainen joka on sinut itsensä kanssa ja nauttii elämästään.
Kiltti ja ystävällinen. Ja myöskin tyhjän nauraja.
Meillä yks ope tekee sitä myös vitt*illessaan, ja hänessä aistin psykopatiaa voimakkaasti
Ehkä sellanen joka tykkää sosiaalisesta kanssakäymisestä ja sitten on niin iloinen että on hymy kasvoilla?
En pidä miehenä puoleensavetävänä kestohymyilijää.
Vierailija kirjoitti:
Elastinen
Yksinhuoltajaäidin kasvattama mies. Olen itse sellainen ja tajunnut viime aikoina, että olen vain hymyillyt joka tilanteessa, kuten nainen. Ilmankos olenkin syrjäytynyt ja yksinäinen ja naiset eivät pidä minusta. Olen yrittänyt hillitä hymyilyä nykyään, mutta tulee olo että olen sitten ilkeä. Todella vaivaannuttavaa yrittää juttelua ilman hymyä. En tunne olevani oma itseni silloin. No lapsenahan tämä alistuvainen hymy on minulle opetettu ja lapsuustavoista ei niin vain pääse eroon.
Hymy-Late. Eiköhän totisuutta ole tarpeeksi?
Niinkuin kiira korpi, mutta mies.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kyseessä on jonkinlainen psykopatian tunnusmerkki
Tätä veikkaisin jos aina hymyilee. Onko muka normaalia hymyillä jos joku kertoo esim. läheisensä kuolemasta tai muusta surullisesta asiasta
Tunsin tällaisen miehen kerran. Hän hymyili silloinkin kun kerroin mummoni kuolemasta. Yksin se on vieläkin, vaikka on jo 44.
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajaäidin kasvattama mies. Olen itse sellainen ja tajunnut viime aikoina, että olen vain hymyillyt joka tilanteessa, kuten nainen. Ilmankos olenkin syrjäytynyt ja yksinäinen ja naiset eivät pidä minusta. Olen yrittänyt hillitä hymyilyä nykyään, mutta tulee olo että olen sitten ilkeä. Todella vaivaannuttavaa yrittää juttelua ilman hymyä. En tunne olevani oma itseni silloin. No lapsenahan tämä alistuvainen hymy on minulle opetettu ja lapsuustavoista ei niin vain pääse eroon.
Aika ääliöltä vaikutat. Turhaa äitiäs syytät, jos olet omituinen.
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajaäidin kasvattama mies. Olen itse sellainen ja tajunnut viime aikoina, että olen vain hymyillyt joka tilanteessa, kuten nainen. Ilmankos olenkin syrjäytynyt ja yksinäinen ja naiset eivät pidä minusta. Olen yrittänyt hillitä hymyilyä nykyään, mutta tulee olo että olen sitten ilkeä. Todella vaivaannuttavaa yrittää juttelua ilman hymyä. En tunne olevani oma itseni silloin. No lapsenahan tämä alistuvainen hymy on minulle opetettu ja lapsuustavoista ei niin vain pääse eroon.
Ohhoh, trolli tai ei mutta ainoa tuollainen mies jonka tunnen on myös yh-äidin kasvattama...
Epävarma tyyppi. Vähän omituinen tapaus.