1-2 luokkalainen, käveleekö teillä koulukyydin omavastuumatkan?
Nykyään haja-astusalueen koulukyydeissä ajatus, että lasta ei noudeta kotiportilta vaan lapsen tulee kävellä omavastuumatka (esim. kilometrin päähän kodista). Miten teillä 1-2-luokkalaiset kulkevat tämän matkan? Menevätkö pimeässä yksikseen esimerkiksi taskulampun kanssa?
Maija
Kommentit (25)
No miksei häntä saateta sinne? Ja kyllä minä maalla kuljin ihan koko kouluajan se kaksi kilsaa koululle, pimeessä unpihangessa.
Miksi muuttaa korpeen kun siellä on kaikki palvelut kaukana.
On se nyt ihan järjetöntä että taksi noutaa lapsen kotiovelle ja vie koulun ovelle ilmaiseksi!,
ne kenellä on 3 km joutuvat menemään miten keksivät.
Ainut järkevä syy on maanviljelijäperhe jonka työ on siellä maalla.
Meillä matkaa ei tule kuin 100-200metriä (en o ikin mitannu). Eskari tulee saattaa koska joutuu ylittämään tien. Ja muutenkin. Vien pysäkille kun lähden aamulla töihin samalla, veikkaan et ykkösluokka mennään samalla periaatteella. 2 -luokalla täytyy katsoa miten jatkuu. Tie on periaatteessa vaarallinen. Juuri kohdallamme on inhottava mutka josta ei näe autoja. Pimeäl näkee valot mut syksy ja kevät pahaa aikaa. Mut vaikka taksi hakiskin ni matka on sama. Ei vain tartte ylittää tietä.
Meillä koulutaksi menee kotiportin vierestä hakemaan lapsia, jotka asuvat kauempana. Mutta eipä tuo voi paluumatkalla pysähtyä tähän kodin luokse vaan ekaluokkalaisen pitäisi kävellä 2 km matka ns. ison tien varteen (siis tien, jossa säännöllistä rekkaliikennettä jne.). Sieltä hän pääsee sen taksin kyytiin, joka ajaa kodin ohitse. Käytännössä vien lapsen aamulla ja täsmällisesti siihen aikaan, mikä on ilmoitettu koulukyydin alkamisajankohdaksi. Aika usein taksi ajaa ensin kodin ohi ja sitten me lähdemme vasta sen jälkeen perässä. Taksikuski ei pidä tästä, mutta itse hän on saanut reitit suunnitella ja ajankohdat ilmoittaa.
Ja tämä on siis ainoa lapsi, jonka ko. reitillä pitää "omavastuumatka" kävellä. Hän on myös ainoa lapsi, joka tuolta ison tien vierestä kyytiin otetaan. Ja sinne myös päivän päätteeksi jätetään, vaikka taksi ajaa muiden lasten kanssa kodin ohi.
Eikä edes asuta kuin 7 km päässä kuntakeskuksesta eli ei missään korpitaipaleen takana.
Se on jokaisen oma valinta asuuko jossain hevon peessä. Jos lapsia tekee ja tahtoo asua korvessa niin on hyvä ja ajaa itse ne kakarat kouluun. Vaikka olen sitä mieltä että maalla ei lapsia edes saisi kasvattaa. Liian pitkät matkat joka paikkaan ja se vähentää lapsen sosiaalisia suhteita ja väsyttää pidemmän päälle jos on esim tunti suuntaansa koulumatkaa ja kavereille sama.
Jokaisen valinta missä asuu! Itse en ikinä muuttaisi minnekkään hevonkuuseen mistä on pitkä matka lapsilla kouluun ja kavereiden luo.
Siskoni asuu paikassa mistä on vajaa 2km metsätietä tienvarteen mistä bussi hakee kouluun. Sinne se vaan 1 luokkalainenkin menee kävellen. Ei auta vaikka on -30 astetta ja aivan pimeää tai sataa kaatamalla vettä. Taskulamppu vaan käteen ja menoksi.
Meillä ei vielä 3.-luokkalainenkaan kävele a) pimeässä b) maantienlaitaa. Eli naapurin kanssa sovittu kujetukset aamuisin koululle ja iltapäivällä kävelevät valoisassa kotiin pidempää reittiä. Nyt kolmannella pyöräilevät valoisat klo 9 aamut.
Eka- ja tokaluokalla kulkivat vanhempien kyydillä mennen tullen (ip-kerho).
Tuo tie ja risteys nyt vaan on sellaiset että aikuistakin pelottaa hurjastelevat rekat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuttaa korpeen kun siellä on kaikki palvelut kaukana.
On se nyt ihan järjetöntä että taksi noutaa lapsen kotiovelle ja vie koulun ovelle ilmaiseksi!,
ne kenellä on 3 km joutuvat menemään miten keksivät.
Ainut järkevä syy on maanviljelijäperhe jonka työ on siellä maalla.
Meillä ei edes asuta korvessa vaan uudella omakotialueella. Lähimpään kouluun matkaa 2 km, lapsen lähikouluun 8 km. Bussit ei kulje siihen suuntaan, joten lapset viedään taksilla. Meiltä on matkaa taksi"pysäkille" 3 km, ei pyöräteitä eikä kunnon jalkakäytäviä.
Meillä 6.v pyöräilee yksin 2.8km matkan esikouluun. Pyörässä lamppu kun alkumatkasta ei ole katuvaloja.
Ei ole oikeutettu koulukyytiin eikä mahdollisuutta autottomana kuljettaa.
Mä ainakin jouduin muutamaan koska 13v olisi tullut yli 4km pimeää metsätietä kulkemista ja siitä olisi vasta päässyt linja-auton kyytiin.
Vierailija kirjoitti:
Se on jokaisen oma valinta asuuko jossain hevon peessä. Jos lapsia tekee ja tahtoo asua korvessa niin on hyvä ja ajaa itse ne kakarat kouluun. Vaikka olen sitä mieltä että maalla ei lapsia edes saisi kasvattaa. Liian pitkät matkat joka paikkaan ja se vähentää lapsen sosiaalisia suhteita ja väsyttää pidemmän päälle jos on esim tunti suuntaansa koulumatkaa ja kavereille sama.
Kaupunkilaislasten sosiaaliset suhteet syntyvät kunnan maksamassa päivähoidossa. Ei ne sen terveempiä suhteita ole kuin maalla erilaisissa kerhoissa hankitut.
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuttaa korpeen kun siellä on kaikki palvelut kaukana.
On se nyt ihan järjetöntä että taksi noutaa lapsen kotiovelle ja vie koulun ovelle ilmaiseksi!,
ne kenellä on 3 km joutuvat menemään miten keksivät.
Ainut järkevä syy on maanviljelijäperhe jonka työ on siellä maalla.
Ja nää maanviljelijäperheet ei tartte mitään palveluita? Ja on ihan ok kuljettaa heidän lapsiaan vaikka 50km lähimpään kouluun? Entä kaikki vanhukset joiden omaisia he ovat. Mummut vain hoivakotiin kaupunkiin? Ku oiskin niin yksinkertaista! Jos suomi aikoo pitää edes jonkinlaisesta maanviljelyksestä ja kotimaantuorannosta kiinni, tulee maaseudulla olla asukkaita. Muitakin kuin se maajussi ja mukulat. Itse asun maaseudulla. En viljele. Eikä puolusokaan. Eikä elukoita. Mut käydään töissä tässä 25km säteellä. Kunnassa on jopa kaksi ala-astetta. Lapsia haetaan/kulkevat bussil noin 20km säteellä. Jos tänne jäis vain maajussit niin koulussa olis alle 20oppilasta. Sekö on järkevää?! Meilt löytyy myös kauppa ja pankki. Pieniä yrityksiä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Meillä koulutaksi menee kotiportin vierestä hakemaan lapsia, jotka asuvat kauempana. Mutta eipä tuo voi paluumatkalla pysähtyä tähän kodin luokse vaan ekaluokkalaisen pitäisi kävellä 2 km matka ns. ison tien varteen (siis tien, jossa säännöllistä rekkaliikennettä jne.). Sieltä hän pääsee sen taksin kyytiin, joka ajaa kodin ohitse. Käytännössä vien lapsen aamulla ja täsmällisesti siihen aikaan, mikä on ilmoitettu koulukyydin alkamisajankohdaksi. Aika usein taksi ajaa ensin kodin ohi ja sitten me lähdemme vasta sen jälkeen perässä. Taksikuski ei pidä tästä, mutta itse hän on saanut reitit suunnitella ja ajankohdat ilmoittaa.
Ja tämä on siis ainoa lapsi, jonka ko. reitillä pitää "omavastuumatka" kävellä. Hän on myös ainoa lapsi, joka tuolta ison tien vierestä kyytiin otetaan. Ja sinne myös päivän päätteeksi jätetään, vaikka taksi ajaa muiden lasten kanssa kodin ohi.
Eikä edes asuta kuin 7 km päässä kuntakeskuksesta eli ei missään korpitaipaleen takana.
Siis ajaa teidän portin ohitse, mutta ei voi siitä kyytiin ottaa? Mikä ihmeen järki tuossa nyt sitten on? Mikset kysele ja selvitä tarkemmin! Eihän tuossa nyt ole mitään järkeä!
Mulla oli valaisematonta tietä 4 km kouluun ja sitä kuljin ekaluokasta kutoseen pyörällä tai kävellen. Mikä siinä pimeydessä on ongelma, onhan lamput keksitty? Jos on kova pakkanen tai rankkasade niin silloin kyllä oli kurja kävellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jokaisen oma valinta asuuko jossain hevon peessä. Jos lapsia tekee ja tahtoo asua korvessa niin on hyvä ja ajaa itse ne kakarat kouluun. Vaikka olen sitä mieltä että maalla ei lapsia edes saisi kasvattaa. Liian pitkät matkat joka paikkaan ja se vähentää lapsen sosiaalisia suhteita ja väsyttää pidemmän päälle jos on esim tunti suuntaansa koulumatkaa ja kavereille sama.
Kaupunkilaislasten sosiaaliset suhteet syntyvät kunnan maksamassa päivähoidossa. Ei ne sen terveempiä suhteita ole kuin maalla erilaisissa kerhoissa hankitut.
Kaupungissa yleensä saman koulun lapset asuvat samalla aika pienellä alueella joten voivat muutamassa minuutissa siirtyä paikasta toiseen. Maalla taas ei. Kaverini muutti maalle lapsensa kanssa ja koulumatkat on tunti suuntaansa. Miten luulet että kaksi last 14v ja 8v jaksaa? Heräävät kahdeksan aamuina puoli kuudelta viimeistään ja koulua kohti lähdetään hieman ennen seitsemää. Kotiin tullessa kello on päivästä riippuen 3-5 väliltä ja joskus myöhemmin jos pitää asioilla käydä lasten kanssa. Ja missään lähistöllä ei asu heillä saman ikäisiä lapsia joten jos kavereita haluaa nähdä niitä nähdään sielä koulun lähistöllä. Tämä tietenkin sitten aiheuttaa sen että ruokailut pitää järjestää toisella tapaa ja läksyt tehdä jossakin välissä jne. Ennen niin iloisista ja reippaista lapsista on muuton jälkeen tullut väsyneitä ja hiljaisia. Sääliksi käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jokaisen oma valinta asuuko jossain hevon peessä. Jos lapsia tekee ja tahtoo asua korvessa niin on hyvä ja ajaa itse ne kakarat kouluun. Vaikka olen sitä mieltä että maalla ei lapsia edes saisi kasvattaa. Liian pitkät matkat joka paikkaan ja se vähentää lapsen sosiaalisia suhteita ja väsyttää pidemmän päälle jos on esim tunti suuntaansa koulumatkaa ja kavereille sama.
Kaupunkilaislasten sosiaaliset suhteet syntyvät kunnan maksamassa päivähoidossa. Ei ne sen terveempiä suhteita ole kuin maalla erilaisissa kerhoissa hankitut.
Miten tuo kaupunki/maaseutu vaikuttaa siihen onko kerhossa vai päiväkodissa? Me ollaan kaupunkilaisia ja lapset olleet ennen eskaria vain kerhoissa, maalaisserkut taas on päiväkodissa päivähoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä koulutaksi menee kotiportin vierestä hakemaan lapsia, jotka asuvat kauempana. Mutta eipä tuo voi paluumatkalla pysähtyä tähän kodin luokse vaan ekaluokkalaisen pitäisi kävellä 2 km matka ns. ison tien varteen (siis tien, jossa säännöllistä rekkaliikennettä jne.). Sieltä hän pääsee sen taksin kyytiin, joka ajaa kodin ohitse. Käytännössä vien lapsen aamulla ja täsmällisesti siihen aikaan, mikä on ilmoitettu koulukyydin alkamisajankohdaksi. Aika usein taksi ajaa ensin kodin ohi ja sitten me lähdemme vasta sen jälkeen perässä. Taksikuski ei pidä tästä, mutta itse hän on saanut reitit suunnitella ja ajankohdat ilmoittaa.
Ja tämä on siis ainoa lapsi, jonka ko. reitillä pitää "omavastuumatka" kävellä. Hän on myös ainoa lapsi, joka tuolta ison tien vierestä kyytiin otetaan. Ja sinne myös päivän päätteeksi jätetään, vaikka taksi ajaa muiden lasten kanssa kodin ohi.
Eikä edes asuta kuin 7 km päässä kuntakeskuksesta eli ei missään korpitaipaleen takana.
Siis ajaa teidän portin ohitse, mutta ei voi siitä kyytiin ottaa? Mikä ihmeen järki tuossa nyt sitten on? Mikset kysele ja selvitä tarkemmin! Eihän tuossa nyt ole mitään järkeä!
Mistä päättelet, että en ole kysellyt. Asia on ollut hallinto-oikeudessa ja sieltä on tullut päätös, että asia OK. He eivät ota kantaa siihen, onko asia reilu tai järkevä vaan ainoastaan siihen, onko toiminta laillista. Kyllä on. Koulutoimessa kyydeistä vastaava on sanonut, että kilpailutuksen jälkeen taksikuskit saavat järjestää kyydit miten haluavat, kunhan ne ovat lailliset. Vaikka taksi ajaa kodin ohi ja vaikka siitä olisi turvallista ottaa kyytiin, niin koulukuljetuksesta huolehtivan ei ole pakko niin tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jokaisen oma valinta asuuko jossain hevon peessä. Jos lapsia tekee ja tahtoo asua korvessa niin on hyvä ja ajaa itse ne kakarat kouluun. Vaikka olen sitä mieltä että maalla ei lapsia edes saisi kasvattaa. Liian pitkät matkat joka paikkaan ja se vähentää lapsen sosiaalisia suhteita ja väsyttää pidemmän päälle jos on esim tunti suuntaansa koulumatkaa ja kavereille sama.
Kaupunkilaislasten sosiaaliset suhteet syntyvät kunnan maksamassa päivähoidossa. Ei ne sen terveempiä suhteita ole kuin maalla erilaisissa kerhoissa hankitut.
Kaupungissa yleensä saman koulun lapset asuvat samalla aika pienellä alueella joten voivat muutamassa minuutissa siirtyä paikasta toiseen. Maalla taas ei. Kaverini muutti maalle lapsensa kanssa ja koulumatkat on tunti suuntaansa. Miten luulet että kaksi last 14v ja 8v jaksaa? Heräävät kahdeksan aamuina puoli kuudelta viimeistään ja koulua kohti lähdetään hieman ennen seitsemää. Kotiin tullessa kello on päivästä riippuen 3-5 väliltä ja joskus myöhemmin jos pitää asioilla käydä lasten kanssa. Ja missään lähistöllä ei asu heillä saman ikäisiä lapsia joten jos kavereita haluaa nähdä niitä nähdään sielä koulun lähistöllä. Tämä tietenkin sitten aiheuttaa sen että ruokailut pitää järjestää toisella tapaa ja läksyt tehdä jossakin välissä jne. Ennen niin iloisista ja reippaista lapsista on muuton jälkeen tullut väsyneitä ja hiljaisia. Sääliksi käy.
Maallakin siirrytään muutamassa minuutissa paikasta toiseen, jos etäisyys on sama kuin kaupungissa. Mistä ihmeestä keksit, että maalla asuminen merkitsee tunnin koulumatkoja kaikille lapsille ja että kaikki lapset ovat yhtä väsyneitä kuin nuo tuttusi lapset?
Meillä on koulumatka 40 km suuntaansa. Lähtö kotoa on klo 7.10 ja herätys on yllättäen vasta klo 6.30. Mihin ihmeeseen tuttusi lapset tarvitsevat aamulla herätyksen klo 5.30, jos lähtö on vasta 7 tienoilla? Oikeastiko 8v ikäisellä menee aamutoimiin 1.5 tuntia? Kotiin lapset palaavat joko klo 15 mennessä (näin siis nuorin, joka on ip-kerhossa, muuten hän olisi kotona jo klo 13) tai sitten kyydissäni illemmalla.
Ruokailut lienevät suurimmassa osassa perheitä siinä vaiheessa, kun vanhemmatkin ovat kotona, joten en oikein ymmärrä kommenttiasi siitä, että pitkien koulumatkojen takia ruokailut pitää järjestää jotenkin eri tavalla kuin muuten. Jos lapset ovat ruokailun aikaan kavereillaan, niin tietty sovitaan, syövätkö siellä vai ei. Sama se on kaupunkilaislapsillakin.
Ja tästä kaikesta maalaiskamaluudesta huolimatta lapset harrastavat, heillä on kavereita ja he menestyvät koulussa. Uskomatonta, että kaikki maallinen ihanuus ei olekaan kaupungeissa.
Mikseivät maatilanpitäjät vie itse lapsiaan kouluun? Myös muut maalla asuvat voisivat viedä eka- ja tokaluokkalaiset ip-kerhojen turvin.
Jos on maatila tai muu yritys maalla, voi aivan hyvin jäejestää kuljetukset. Kamalaa, kun taksilla viedään lapsia kymmeniä kilometrejä, vaikka vanhempien pitäisi kuskata.
Ja odottavat kyytiä paikassa, jossa ei ole esim bussipysäkkiä? Tai muuta tien levennystä, kunhan on kapea tienristeys omavastuuetäisyyden päästä kotoa?
Parhaillaan on komea kuutamo. Mutta se ei paljon valaise metsäisellä tiellä. Osa aikuisistakaan ei mielellään kulkisi vastaavaa matkaa pimeällä tiellä.