30+ ikäinen neitsyt (ei-uskonnollisesta syystä tai "säästääkseen") nainen, mitä mieltä?

En tunne ketään samanlaista. Oletko nirso?

En minä ainakaan ajattele tuosta oikein mitään. Kyse voi olla ihan sattumasta (joillekin sellainenkin käy) tai siitä, että henkilö ei nyt vaan satu sopimaan sellaiseen keskivertoihmisen muottiin tavalla tai toisella, ja vastakappaleen löytäminen näin tilastollisesti vaikeampaa. 

Perässä tullaan.

T. 23v

Vierailija kirjoitti:

En tunne ketään samanlaista. Oletko nirso?

Siinä mielessä nirso, että en halua seurustella vain seurustelun vuoksi, vaan edellytän sitä että puolin ja toisin tunteita syttyy. Näin ei vain harmi vaan ole päässyt käymään. Sillä tapaa en ole nirso että kulkisin jonkun listan kanssa, josta miehen pitäisi täyttää kaikki vaatimukset.

ap

Tulee ensin mieleen että ruma kuin petolinnun perse. Jos näin ei ole, niin tiedän muutaman alle 30v neitsyen, erikoisia tapauksia ja vähän käy sääliksi. Jos tapailtaisiin niin ja tultaisiin hyvin juttuun niin ei ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

En minä ainakaan ajattele tuosta oikein mitään. Kyse voi olla ihan sattumasta (joillekin sellainenkin käy) tai siitä, että henkilö ei nyt vaan satu sopimaan sellaiseen keskivertoihmisen muottiin tavalla tai toisella, ja vastakappaleen löytäminen näin tilastollisesti vaikeampaa. 

Lisään vielä, että olen tutkijapiireistä, joissa tällaisia naisia on aika paljon (en nyt heidän seksikokemuksistaan ole kysellyt, mutta täysin mahdollista että neitsyitä). Siellä on paljon lukutoukkamaisia vakavamielisiä ihmisiä, joille pariutuminen ei ole elämän päätarkoitus, ja helpostihan se sitten jää kun on aina muitakin asioita mihin saa kaiken aikansa kulumaan (työkeskeisyys hyvin tavallista). Toki jos nää naiset olisivat tosi hottisbabeja niin miehiä varmaan tulisi muutenkin, mutta hankkivat olevan aika hillittyjä olemukseltaan, ilman että ulkonäössä mitään vikaa sen kummemmin oliisi.

Aina silloin tällöin joku ko piireissäkin ihmettelee näitä ja aprikoi heidän neitsyyksiään. Kyseessä on poikkeuksetta sellainen wt-piireissä nuoruutensa viettänyt henkilö, joka edelleen mieltää seksin harrastamisen oleelliseksi (varhaiseksi) initiaatioriitiksi aikuisuuteen.

Hyvää mieltä ja ei varmaan ole niin harvinaista kuin luulisi.

Aseksuaalina pitäisin.

Jo pelkkä uteliaisuus on hyvä kannustin kokeilla seksiä ennen 30 ikävuotta.

35v, neitsytnainen täällä. Ei vaan kiinnosta sänkypuuhat (paitsi tietty nukkuminen 😎).

Tunnen yhden. Vietti rauhallisen teini-iän, ei kapinointivaihetta, alkoholia ei alaikäisenä käyttänyt eikä ryyppäämistä ole ikinä harrastanut vaikka joskus hilpeän humalan juokin. Mukava, kaunis, fiksu ja ystävällinen nainen. Suurin "ongelma" lienee lähinnä se, että ei oikein tapaa uusia ihmisiä eikä väen vängällä jaksa sellaisia etsiäkään, harrastusten aloittaminen ihmisten tapaamisen vuoksi ei kiinnosta, bilettämistäkään ei harrasta.

Minussa tuo asia ei herätä mitään sen suurempia tunteita tai kummeksumista. Luulen että on yleisempää kuin uskotaankaan, ja vaikkei olisi, niin mitäpä väliä. Ei vähemmistöön kuuluminen huonommaksi tee.

Enpä nyt kauhesti ajattelisi mitään. Mutta jos nyt varta vasten pitäisi jotakin ajatella niin ehkä kävisi mielessä, että naisella on kenties jotakin "ongelmaa" itsensä kanssa. Tai sitten, että nainen on halunnut keskittyä elämässään muihin asioihin ja nyt kolmekymppisenä havahtuu ettei sitä miestä ole tai ettei ole mitään kokemusta miehistä.

Eräs ystäväni on kohta 30 ja hän on vailla minkäänlaisia kokemuksia mutta hänellä on ollut vakavia psyykkisiä ongelmia.

kuukauden pääs o plakkaris ikää 36v ei hyvää päivää ja tähän kerhoon kuuluu. taidan vetää synttäreiden kunniaks kännit.

Tulee mieleen sellainen, joka viihtyy paljon omissa oloissaan, ei käytä alkoholia, ei suuremmin nauti huomiosta ja jonka kaveripiiri on ollut myös rauhallista silloin kun tyypillisemmin biletetään ja hankitaan kokemuksia seurustelusta ja seksistä. Eli saattaa ihan vain ajautua tuollaiseen elämäntilanteeseen, vaikka mitään ns. vikaa ei olisikaan. Olisin varmaan itsekin tuollainen, ellei kaveripiirini olisi koostunut räväkämmistä tyypeistä, jotka vetivät mukaansa. Jos olisin viettänyt ikävuodet 15-20v ns. fiksummassa / kypsemmässä seurassa, niin varmaan olisin elänyt rauhallisemmin itsekin. Olen helposti vaikutuksille altis, huono puoleni.

Ymmärrän (ja kunnioitan) täysin sinua, sillä olen samanlaisen arvomaailman omaava samanikäinen mies. Kysyntääkin olisi, mutta en vain yksinkertaisesti etsi seksiä vaan rakkautta. Molemminpuolista sellaista ei valitettavasti vain ole kohdalle osunut.

Vierailija kirjoitti:

Aseksuaalina pitäisin.

Jo pelkkä uteliaisuus on hyvä kannustin kokeilla seksiä ennen 30 ikävuotta.

Itse en aseksuaali ole vaan ihan perus heteronainen. Seksiä haluaisin kyllä mutta kuten sanottua, seurustelukumppanin kanssa ts. niin että välillämme on tunteita. Mitä enemmän tämä on pitkittynyt niin toki sitä korkeampi kynnys olisikaan enää vain heittäytyä johonkin tunteettomaan seksiin, ja se nyt vasta varmaan hassua olisikin tällein kolmekymppisenä.

ap

Inhoan itse että tiettyyn ikään mennessä pitäisi olla jotakin tehtynä. Mutta seksuaalisuus ja vastakkaisesta sukupuolesta kiinnostuminen ym. ovat kuitenkin ihan normaaleja asioita, jotka kuuluvat oleellisesti myös nuoruuteen. Niin kieltämättä hieman erikoista, että 30 ikävuoteen mennessä ei ole kenestäkään miehestä niin paljoa kiinnostunut, että sille asteelle olisi päätynyt.

Ehkä miettisin, että onko syynä todella se ettei kemiaa vain ole ollut. Vai olenko itse ollut jotenkin liian pidättyväinen tai pelokas.

Vierailija kirjoitti:

Inhoan itse että tiettyyn ikään mennessä pitäisi olla jotakin tehtynä. Mutta seksuaalisuus ja vastakkaisesta sukupuolesta kiinnostuminen ym. ovat kuitenkin ihan normaaleja asioita, jotka kuuluvat oleellisesti myös nuoruuteen. Niin kieltämättä hieman erikoista, että 30 ikävuoteen mennessä ei ole kenestäkään miehestä niin paljoa kiinnostunut, että sille asteelle olisi päätynyt.

Ehkä miettisin, että onko syynä todella se ettei kemiaa vain ole ollut. Vai olenko itse ollut jotenkin liian pidättyväinen tai pelokas.

Siihen kun tarvitaan kaksi. Olen minä ollut ihastunut (kieltämättä harvoin!) ja minuun on ihastuttu, mutta ei ole koskaan osunut niin että tunteet olisivat molemminpuolisia. Liekö huonoa tuuria sitten... Itse on vaikea arvioida tuota pidättyväisyyttä. Olen mielestäni avoin ja ystävällinen, tätä kuulen muiltakin ja olen hyvin pärjännyt esimerkiksi asiakaspalvelua vaativissa töissä. Henk.koht. suhteet on tietenkin eriasia kuin työkuviot, mutta on minulla ystäviä kuitenkin, hyviä sellaisia, ja sosiaaliset taitoni pitäisi olla aivan hyvät.

ap

Ihan tuo on normaalia jos ei ole kohdannut sopivaa kumppania. Ei kaikki miehetkään nusase kaikkea mikä liikkuu vaikka olisi mahdollisuus. Toiset vaan haluavat että seksiin liittyy myös Love.

Itselle tulee heti mieleen että tuo on se mihin tilanteeseen itseni kuvittelin vielä 20-vuotiaana. Tuntisin ymmärrystä ja myötätuntoa.  Minun oli (ja on edelleen) kamalan vaikea päästää uusia ihmisiä lähelleni vaikken mistään traumatisoitunut olekaan. Olin kuitenkin siitä onnekas että pieneen kaveripiiriini sattui ihana poika joka kiinnostui minusta niin paljon että jaksoi ottaa vastaan ne alun epäröinnit ja torjunnat. Nyt siis onnellisesti yhdessä jo 12 vuotta, mutta hyvin näkisin itseni 34-vuotiaana neitysenä vailla seurustelukokemusta jos häntä ei olisi ollut.

Jotain pahasti vialla. Ei ole lainkaan normaalia ja oikeastaan jopa pelottavaa. Hyi.