Oletteko yhtään varautuneet esim. sähkökatkoihin, energiakriiseihin, epidemioihin, mahdolliseen ruuan säännöstelyyn jne jne??

Vierailija kirjoitti:

Asutaan maalla. Ollaan varauduttu jopa täysin sähköttömään elämään. Eihän se helppoa tai välttämättä kivaa olisi kun sähköä on käyttänyt koko elämänsä, mutta jos ei olisi vaihtoehtoja, niin tiedän että pärjättäis paremmin kuin keskiverto kansalainen.

Tänään on taas lämmitetty leivinuunia, kuten suurin osa talvesta muutenkin. Olen laittanut kaikki päivän ruuat siinä; jauhelihakeittoa, karjalanpiirakoita ja nyt siellä on parhaillaan iltapalaksi pannukakku. Yöksi laitan vielä kaksi vuokaa uuniin, toisessa on puuro aamuksi ja toisessa lihapata huomiseksi päiväruoaksi.

Meillä on myös puuhella jota käytetään ahkerasti, mutta tänään en sitä lämmittänyt kun tuota uunia on helppo käyttää myös hellankorvikkeena, kuten juurikin keittojen valmistukseen. Soppakattila vaan uuniin ja jonkun ajan päästä keitto on valmis.

Mutta mitäs meillä on muuta; sähköttömään ruoanlaittoon siis puuhella ja leivinuuni, kaasugrilli ja myös puugrilli mitä harvemmin tulee lämmiteltyä. Mutta jos jostain syystä ei kaasua olisi, niin ei muuta kun tulet puugrilliin. Löytyy myös risukeitin.

Polttopuuta on paljon ja lisää saadaan omasta metsästä. Viime vuonna kaadettiin tontilta muutama huono puu, ettei kaadu talonpäälle tai sähkölinjalle ja jo niistä saatiin älytön määrä puuta. Kaikki risutkin pakkasin sääkkiin ja säilön ne risukeittimen polttoaineeksi.

Ruokaa on vuodeksi. Jokaista ainesta on aina seuraavaan sesonkiin asti; perunaa, muita juureksia, marjoja, yrttejä kuivattuna ja pakasteena, mehua. Sitten on lihaa, paljon. On purkkilihaa montaa eri sorttia, on hirveä/nautaa/sikaa/kanaa/kalaa pakasteena. Sitten on kasvispuoltakin säilykkeenä ja pakasteena.

Tykkään tehdä itse säilykkeitä: osa valmistuu itse kasvatetuista ja osa ostetuista.

Mitä siis itse kasvatetaan: perunaa, kasviksia (vähän eri juttuja eri vuosina), yrttejä. Elukkapuolta edustaa ympärivuotisesti kanat ja kesäkaudella siat. Ennen meillä oli lampaitakin, mutta luovuin niistä toistaiseksi. Villan jälkikäsittely on aikaa vievää ja lampaat ovat muutenkin vaativampia ympärivuotisesti kasvatettuina kuin kanat.

Sitten meillä on yksi aitallinen kaikenlaista käyttöhyödykettä, tarpeellista tavaraa varsinkin sähköttömään elämään. Yleisimpiä käytössä olevia lääkkeitä on myös varastossa. Autoihin on polttoaineita ja muitakin autoihin liittyviä nesteitä, myös sekalainen lajitelma varaosia löytyy.

Ongelmaksi on muodostumassa vesi. Vesi on kaikkein tärkeintä kaikissa tilanteissa. Puhdas vesi. Tällä hetkellä olemme kunnallisen vesijohdon varassa ja se on huono asia. Viime talvena vesi meni yllättäen poikki illalla. Huomasin sen siitä, että vettä tuli huonohkolla paineella. Reagoin heti; otin kattilat, ämpärit ja kanisterit täyteen. Aamulla vesi oli kokonaan seis. Vesikatkoa kesti noin vuorokauden, mutta ne hamstraamani vedet riitti. Nyt meillä on saunan lauteiden alla kaksi saavia vettä. Juomakelpoisena arvioisin kestävän viikon. Joka lauantai käytetään niitä peseytymiseen, kukkien kasteluun, vessan vetämiseen jne ja täytän saavit saunomisen jälkeen puhtaalla vedellä.

Parhainkaan kotivara ei ole juuri minkään arvoinen, jos selviytymistaidot ovat ruosteessa. Pitää elää edes osittain sellaista elämää, mitä survivalistiseen elämäntapaan tarvitaan. Eikä ole lainkaan pahitteeksi pitää muistikirjaa oleellisista nikseistä ja oivalluksista. Netissä olevat ohjeet eivät paljon lämmitä, jos ei pääse niitä sieltä lukemaan. Mulla on esim säilöntään, villan käsittelyyn, yleisimpiin neuletöihin (sukat, lapaset, pipot, villapaidat) ohjeet ihan paperilla.

Miten teidän pakasteille käy viikon  tai pidemmän ajan sähkökatkoksessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asutaan maalla. Ollaan varauduttu jopa täysin sähköttömään elämään. Eihän se helppoa tai välttämättä kivaa olisi kun sähköä on käyttänyt koko elämänsä, mutta jos ei olisi vaihtoehtoja, niin tiedän että pärjättäis paremmin kuin keskiverto kansalainen.

Tänään on taas lämmitetty leivinuunia, kuten suurin osa talvesta muutenkin. Olen laittanut kaikki päivän ruuat siinä; jauhelihakeittoa, karjalanpiirakoita ja nyt siellä on parhaillaan iltapalaksi pannukakku. Yöksi laitan vielä kaksi vuokaa uuniin, toisessa on puuro aamuksi ja toisessa lihapata huomiseksi päiväruoaksi.

Meillä on myös puuhella jota käytetään ahkerasti, mutta tänään en sitä lämmittänyt kun tuota uunia on helppo käyttää myös hellankorvikkeena, kuten juurikin keittojen valmistukseen. Soppakattila vaan uuniin ja jonkun ajan päästä keitto on valmis.

Mutta mitäs meillä on muuta; sähköttömään ruoanlaittoon siis puuhella ja leivinuuni, kaasugrilli ja myös puugrilli mitä harvemmin tulee lämmiteltyä. Mutta jos jostain syystä ei kaasua olisi, niin ei muuta kun tulet puugrilliin. Löytyy myös risukeitin.

Polttopuuta on paljon ja lisää saadaan omasta metsästä. Viime vuonna kaadettiin tontilta muutama huono puu, ettei kaadu talonpäälle tai sähkölinjalle ja jo niistä saatiin älytön määrä puuta. Kaikki risutkin pakkasin sääkkiin ja säilön ne risukeittimen polttoaineeksi.

Ruokaa on vuodeksi. Jokaista ainesta on aina seuraavaan sesonkiin asti; perunaa, muita juureksia, marjoja, yrttejä kuivattuna ja pakasteena, mehua. Sitten on lihaa, paljon. On purkkilihaa montaa eri sorttia, on hirveä/nautaa/sikaa/kanaa/kalaa pakasteena. Sitten on kasvispuoltakin säilykkeenä ja pakasteena.

Tykkään tehdä itse säilykkeitä: osa valmistuu itse kasvatetuista ja osa ostetuista.

Mitä siis itse kasvatetaan: perunaa, kasviksia (vähän eri juttuja eri vuosina), yrttejä. Elukkapuolta edustaa ympärivuotisesti kanat ja kesäkaudella siat. Ennen meillä oli lampaitakin, mutta luovuin niistä toistaiseksi. Villan jälkikäsittely on aikaa vievää ja lampaat ovat muutenkin vaativampia ympärivuotisesti kasvatettuina kuin kanat.

Sitten meillä on yksi aitallinen kaikenlaista käyttöhyödykettä, tarpeellista tavaraa varsinkin sähköttömään elämään. Yleisimpiä käytössä olevia lääkkeitä on myös varastossa. Autoihin on polttoaineita ja muitakin autoihin liittyviä nesteitä, myös sekalainen lajitelma varaosia löytyy.

Ongelmaksi on muodostumassa vesi. Vesi on kaikkein tärkeintä kaikissa tilanteissa. Puhdas vesi. Tällä hetkellä olemme kunnallisen vesijohdon varassa ja se on huono asia. Viime talvena vesi meni yllättäen poikki illalla. Huomasin sen siitä, että vettä tuli huonohkolla paineella. Reagoin heti; otin kattilat, ämpärit ja kanisterit täyteen. Aamulla vesi oli kokonaan seis. Vesikatkoa kesti noin vuorokauden, mutta ne hamstraamani vedet riitti. Nyt meillä on saunan lauteiden alla kaksi saavia vettä. Juomakelpoisena arvioisin kestävän viikon. Joka lauantai käytetään niitä peseytymiseen, kukkien kasteluun, vessan vetämiseen jne ja täytän saavit saunomisen jälkeen puhtaalla vedellä.

Parhainkaan kotivara ei ole juuri minkään arvoinen, jos selviytymistaidot ovat ruosteessa. Pitää elää edes osittain sellaista elämää, mitä survivalistiseen elämäntapaan tarvitaan. Eikä ole lainkaan pahitteeksi pitää muistikirjaa oleellisista nikseistä ja oivalluksista. Netissä olevat ohjeet eivät paljon lämmitä, jos ei pääse niitä sieltä lukemaan. Mulla on esim säilöntään, villan käsittelyyn, yleisimpiin neuletöihin (sukat, lapaset, pipot, villapaidat) ohjeet ihan paperilla.

Miten teidän pakasteille käy viikon  tai pidemmän ajan sähkökatkoksessa?

Ensiavuksi on aggregaatti. Sillä saa sähköä siksi aikaa kunnes ehditään tekemään niille pakasteille jotain muuta. Esim keittämään marjat mehuksi ja hilloksi, purkittamaan lihat, eli säilömään ne jotenkin muuten. Talvella ne sähköt yleensä menee jos on mennäkseen, silloin riittää pakasteiden siirtäminen ulos pakkaseen (jos pakkasta on tarpeeksi). Kesällä jos sähköt menee, niin ei niin haittaa, koska pakastimet ovat jo sen verran tyhjiä kun seuraava sesonki on vasta tuloillaan.

Meillä on kyllä senverran tontilla puita ja kaksi omaa kaivoa ettei vesi eikä lämpö lopu. Ja sen varmistamiseksi mies osaa puolustaa kotiamme ja siihen löytyy kyllä vehkeet nekin. 

Lääkekaappi on varusteltu kyllä niin että saadaan pidettyä perhe kunnossa ja antibioottejakin jemmattu.

En oikein keksi että miten paremmin voisi varautua. 

Sitten jos mässähtää kunnolla niin sitten mässähtää. Me pysytään täällä.

No moni asia on liiankin retuperällä tuon varautumisen suhteen, ovathan sähkökatkotkin ihan mahdollisia.

Ruoan puolesta yritän nyt varautua, en kauppaankaan pääse ihan helposti enkä viitsi käydä joka viikkokaan.

Olen kyllä tässä vuosien varrella paastonnut useinkin monta päivää, joten sekään ei mahdotonta ole, mutta mieluummin kuitenkin varaudun keräämällä kuivatavaraa tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen survivalistihenkinen ollut aina ja nykyään yhä enemmän. Tällä hetkellä tontillamme on kaksi kaivoa ja yksi vielä ihan tontin rajalla eikä naapuri (sen maalla) edes varmaan muista että se on siellä.

Puita on liiterissä seuraavaksi n. 5 talveksi, pönttöuunit nuohooja huoltanut juuri. Pari meni käyttökieltoon, mutta ne on semmoisissa huoneissa joita ei talvisin lämmitetä.

Tontilla on kaadettavia puita niin paljon, ettei ne lopu meidän aikana ollenkaan. Perunamaani, sekä juurekset kasvaa ja riittää talven yli mainiosti.

Helloja puuhella, ja kaksi kaasuhellaa sekä uunit. Sähköhellaa en edes huoli. Kellari, kylmäkaapit, maakellari.

Ikkunat tiivistetty, porstuat kunnostettu, uudet ovet ja lukot niissä.

Varaudun keräämällä tietoa, taitoja ja varusteita ja pitämällä jatkuvasti yllä ruokavarastoa

jonka avulla pärjäämme vähintään muutaman kuukauden omillamme.

Jos kun, joku iso katastrofi tapahtuu, en halua sitä kokea. Miksi sinnitellä hengissä, jos maailma tuhoutuu?

Jatkuvasti mietin jotain niksejä ja ideoita, jonka avulla voisi taas selvitä jos tarvetta tulee. Jokainen perhe on erilainen ja jokaisella perheellä on erilaiset tarpeet ja lähtökohdat joiden mukaan pitää miettiä tilannettaan ja sitä, millaiset asiat sitä voivat uhata.

Jos on ihan uusi asian suhteen, niin suosittelen hankkimaan kotiin ruokavaraston eli kotivaran, joka riittää kattamaan aluksi viikon ruokatarvikkeet vettä unohtamatta. Jo se pelkästään on enemmän kuin suurella osalla ihmisistä on. Kun perusvarastot ovat kunnossa, voi varastoja ja tietoja alkaa pikkuhiljaa laajentaa.

Suosittelen lämpimästi, että ihmiset alkaisivat hieman tarkastelemaan ympäristöään missä omaa perhettään kasvattelevat, että miltä se näyttää jos jokin maailmanlaajuinen/eurooppalainen/suomalainen katastrofi koittaa.

No jopas kommenttini tuli erikoiseen paikkaan. Siis, miksi sitä haluaisi selviytyä, jos maailma tuhoutuu?

Meillä on se normaali kotivara eli näkkileipää ja säilykkeitä ja muuta sellaista kaapissa ihan normaalistikin aika paljon, vesiastioita on ja amme voidaan täyttää jos ei ihan äkkiä tule vesikatkos. Lääkkeitä emme tarvitse vakituisesti ja lämpimiä vaatteita ja peittoja on jonkin verran, ja tietysti taskulamppuja, tulitikkuja ja patteriradio.

Kesällä varmaan olisimme mökillä, vaikka samat varastot siellä pitäisi kai pitäisi olla. No ainakaan kylmä ei tulisi, kun on puita ja siellä voisi keittääkin ruokaa. Syksyllä olisi tietysti satoa maasta.

Vierailija kirjoitti:

No jopas kommenttini tuli erikoiseen paikkaan. Siis, miksi sitä haluaisi selviytyä, jos maailma tuhoutuu?

No voihan niitä olla pienempiä ja lyhyitä katastrofeja...

Mä vaan varastan teidän jutut, jos kriisi tulee.

Jos se kriisi olisi joku hyökkäys tai vastaava, niin meillä molemmilla on kyllä sellainen ammatti, että luultavasti tulisi määräys asemapaikkaan, joten ei hirveästi tarvitse noita miettiä. Mutta sähkökatkon ja sellaisen varalta on ihan normaalit sapuskat ja vesisäiliöitä olemassa.

Nää. Mikään ei maailmassa muutu silmänräpäyksessä. Tai jos muuttuu, se muuttuu niin rajusti, että tuskin ole  hengissä sitä todistamaan (meteoriitin törmäys, mannerjään romahtamisen aiheuttama jättitsunami tyyppiä "Sarasvatin hiekkaa" jne.)

Muut muutokset taas tosiaan vievät vuosia, tai vähintään kuukausia. Olen toimittaja valtakunnallisessa mediassa, ja seuraan niin läheltä tällaisia juttuja, että tiedän ennen ns. tavallisia kansalaisia, jos jotain oikein huolestuttavaa on tekeillä. Siinä tilanteessa surautan autolla kauppaan, ostan kotivaran ja kerään perheen messiin, ja ajan maalle mökillemme. Siellä on hyvät mahdollisuudet elää omavaraisesti kuukausiakin.

Mutta mitkä olisivat tällaisia tilanteita? Ei ole kovin todennäköisiä näköpiirissä. Joku superepidemia leviää kyllä viipeellä myös maaseudulle.

Energiakriisiä ei synny, korkeintaan energian hinta nousee kipurajoille, mutta sekin on niin hidas prosessi, että siinä kehitetään vaihtoehtoisia menetelmiä samaan tahtiin. Ok, iso sota Lähi-idässä voi nostaa nopeastikin öljyn hintaa, mutta silloinkaan öljy ei lopu kuin seinään, ja jo nyt öljyllä tuotetaan vain alle neljäsosa Suomen energiasta.

Ruoan säännöstelyäkään olisi hemmetin vaikea kuvitella muista kuin syistä kuin sodan takia, eikä - vaikka Venäjä onkin yhä arvaamattomampi ja saattaa hyvinkin provosoida selkkauksia harmittomiksi kokemissaan maissa - sellaista ole näköpiirissä. Vaikea kuvitella Venäjän missään oloissa hyökkäävän EU-jösenmaa-Suomeen, ainakaan niin kauan kuin sen armeija on eliittyksiköitä lukuunottamatta kuralla.

Joten.

Voi käyttää aikaansa ja energiaansa pelkäämällä mörköjä, mutta jos se ei ole mieluisa harrastus, niin kehottaisin etsimään parempaa tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asutaan maalla. Ollaan varauduttu jopa täysin sähköttömään elämään. Eihän se helppoa tai välttämättä kivaa olisi kun sähköä on käyttänyt koko elämänsä, mutta jos ei olisi vaihtoehtoja, niin tiedän että pärjättäis paremmin kuin keskiverto kansalainen.

Tänään on taas lämmitetty leivinuunia, kuten suurin osa talvesta muutenkin. Olen laittanut kaikki päivän ruuat siinä; jauhelihakeittoa, karjalanpiirakoita ja nyt siellä on parhaillaan iltapalaksi pannukakku. Yöksi laitan vielä kaksi vuokaa uuniin, toisessa on puuro aamuksi ja toisessa lihapata huomiseksi päiväruoaksi.

Meillä on myös puuhella jota käytetään ahkerasti, mutta tänään en sitä lämmittänyt kun tuota uunia on helppo käyttää myös hellankorvikkeena, kuten juurikin keittojen valmistukseen. Soppakattila vaan uuniin ja jonkun ajan päästä keitto on valmis.

Mutta mitäs meillä on muuta; sähköttömään ruoanlaittoon siis puuhella ja leivinuuni, kaasugrilli ja myös puugrilli mitä harvemmin tulee lämmiteltyä. Mutta jos jostain syystä ei kaasua olisi, niin ei muuta kun tulet puugrilliin. Löytyy myös risukeitin.

Polttopuuta on paljon ja lisää saadaan omasta metsästä. Viime vuonna kaadettiin tontilta muutama huono puu, ettei kaadu talonpäälle tai sähkölinjalle ja jo niistä saatiin älytön määrä puuta. Kaikki risutkin pakkasin sääkkiin ja säilön ne risukeittimen polttoaineeksi.

Ruokaa on vuodeksi. Jokaista ainesta on aina seuraavaan sesonkiin asti; perunaa, muita juureksia, marjoja, yrttejä kuivattuna ja pakasteena, mehua. Sitten on lihaa, paljon. On purkkilihaa montaa eri sorttia, on hirveä/nautaa/sikaa/kanaa/kalaa pakasteena. Sitten on kasvispuoltakin säilykkeenä ja pakasteena.

Tykkään tehdä itse säilykkeitä: osa valmistuu itse kasvatetuista ja osa ostetuista.

Mitä siis itse kasvatetaan: perunaa, kasviksia (vähän eri juttuja eri vuosina), yrttejä. Elukkapuolta edustaa ympärivuotisesti kanat ja kesäkaudella siat. Ennen meillä oli lampaitakin, mutta luovuin niistä toistaiseksi. Villan jälkikäsittely on aikaa vievää ja lampaat ovat muutenkin vaativampia ympärivuotisesti kasvatettuina kuin kanat.

Sitten meillä on yksi aitallinen kaikenlaista käyttöhyödykettä, tarpeellista tavaraa varsinkin sähköttömään elämään. Yleisimpiä käytössä olevia lääkkeitä on myös varastossa. Autoihin on polttoaineita ja muitakin autoihin liittyviä nesteitä, myös sekalainen lajitelma varaosia löytyy.

Ongelmaksi on muodostumassa vesi. Vesi on kaikkein tärkeintä kaikissa tilanteissa. Puhdas vesi. Tällä hetkellä olemme kunnallisen vesijohdon varassa ja se on huono asia. Viime talvena vesi meni yllättäen poikki illalla. Huomasin sen siitä, että vettä tuli huonohkolla paineella. Reagoin heti; otin kattilat, ämpärit ja kanisterit täyteen. Aamulla vesi oli kokonaan seis. Vesikatkoa kesti noin vuorokauden, mutta ne hamstraamani vedet riitti. Nyt meillä on saunan lauteiden alla kaksi saavia vettä. Juomakelpoisena arvioisin kestävän viikon. Joka lauantai käytetään niitä peseytymiseen, kukkien kasteluun, vessan vetämiseen jne ja täytän saavit saunomisen jälkeen puhtaalla vedellä.

Parhainkaan kotivara ei ole juuri minkään arvoinen, jos selviytymistaidot ovat ruosteessa. Pitää elää edes osittain sellaista elämää, mitä survivalistiseen elämäntapaan tarvitaan. Eikä ole lainkaan pahitteeksi pitää muistikirjaa oleellisista nikseistä ja oivalluksista. Netissä olevat ohjeet eivät paljon lämmitä, jos ei pääse niitä sieltä lukemaan. Mulla on esim säilöntään, villan käsittelyyn, yleisimpiin neuletöihin (sukat, lapaset, pipot, villapaidat) ohjeet ihan paperilla.

Miten teidän pakasteille käy viikon  tai pidemmän ajan sähkökatkoksessa?

Ensiavuksi on aggregaatti. Sillä saa sähköä siksi aikaa kunnes ehditään tekemään niille pakasteille jotain muuta. Esim keittämään marjat mehuksi ja hilloksi, purkittamaan lihat, eli säilömään ne jotenkin muuten. Talvella ne sähköt yleensä menee jos on mennäkseen, silloin riittää pakasteiden siirtäminen ulos pakkaseen (jos pakkasta on tarpeeksi). Kesällä jos sähköt menee, niin ei niin haittaa, koska pakastimet ovat jo sen verran tyhjiä kun seuraava sesonki on vasta tuloillaan.

Purkittamaan kilotolkulla lihaa, ilman sähköä? Olet seinähullu.

Täällä maalla sähkökatkot viime vuosina ovat lisääntyneet.Kellarissa on muutama 10litran pönttö vettä.Saunassa isossa kattilassa .Kellarissa  perunoita,porkkanoita,omppuja marjoja. Puusauna ja takka lisäksi kaasukrilli,puita on ja kaasua.Kuivatavaraa on varmaan muutamaksi viikoksi .                                          Ydinsotaan en ole varautunut mutta muutaman viikon sähkökatkosta selviäisin. Ja vielä,huussi on pellonlaidassa.

Olen enemmän ja enemmän kiinnostunut turvallisuudesta ja siitä että minä ja me, perheeni, saamme asua turvallisesti omalla tontillamme niin, ettei sinne mitään kutsumattomia majapaikan etsijöitä ala haahuilemaan ollenkaan!

Ja siihen meillä on varauduttu. Ei ehkä ihan luvallisia kaikki, mutta tarkoitus on pystyä puolustamaan omaa kotiaan.

Asutaan sen verran kaukana mistään isommista keskustoista, että aika rauhassa saadaan olla, jos joku invaastio tai hyökkäys ulkovalloista tulee. Me ei myöskään lähdetä mihinkään.

Ja rannassa on parikin paattia,joilla lähdetään sitten vielä kauemmas jos pakko on. Saaristosta löytyy vielä tutkimattomia lahdenpoukamia ja suojaisia kallionkoloja, unohdettuja mökkejä.

Jotenkin näkee sen, että suva-kit ei valmistaudu mihinkään(kun eihän mikään voi täällä meidän ihanassa lintukodossa ikinä mennä vikaan, eikä kukaan saata ikinä tehdä mitään pahaa, eihän?)ja järkevät ihmiset taas älyää, että tuhoa kohti ollaan menemässä, kun vihervassarit yrittää tehdä kaikkensa, että ISIS saisi räjäytettyä ydinaseen New Yorkissa.

Joten jos et ole vielä valmistautunut maailmanloppuun, ei kannata valmistautuakkaan. Ihan hyvä vaan, jos päästään näistä idiooteista, jotka työntää päätä pensaaseen vieläkin :D Ydinsotaa lähellä ollaan taas ja edelleen ihmiset uskoo, että "Kyllä tää tästä.. Kun laitan silmät kiinni, niin kaikki on hyvin...".

Vierailija kirjoitti:

Olen toimittaja valtakunnallisessa mediassa, ja seuraan niin läheltä tällaisia juttuja, että tiedän ennen ns. tavallisia kansalaisia, jos jotain oikein huolestuttavaa on tekeillä.

Tämä. Te nykypäivän valtamedian "toimittajat" olette niin omaan ideologiaanne sitoutuneita, että ette pystyisi ennustamaan edes auringonnousua, jos se ei teidän maailmankuvaan sopisi. Tai kertokaapa esimerkki, milloin valtamedia on ennustanut jotain oikein? Teidän tehtävä ei ole enää kertoa uutisia, vaan muokata mielipiteitä, joten en suosittele kenellekään sitä, että näiden suomalaisten journalistien varaan jätettäisi joku maailmanlopun ennustaminen.

Valtamediahan ennusti, mm. että #unelma tulee toteutumaan :D