1v10kk taaperot- joko on uhman merkkejä?
Mites teidän, kohta 2-vuotialla taaperoilla, onko uhma alkanut jo nostaa päätään? Millä tavalla, jos on?
Meidän poika täyttää 2 vuotta toukokuussa. Jo jonkin aikaa on ollut tälläistä ' spagetti-ilmiötä' havaittavissa eli jos jokin asia ei mene, niin kuin poika haluaisi, heittäytyy hän lattialle ihan veltoksi ja alkaa itkeä/kiukutella/huutaa.
Pojasta näkyy myös päivä päivältä enempi ' uhmakkuutta' . Hän saattaa huutaa: ' äiti, kato' !..tuijottaa minua suoraan silmiin ja heittää vaikkapa lihapullan lautaselta lattialle ja nauraa päälle. Ei auta suuttua, kun tuntuu, ettei siitä ole mitään hyötyä:)
Myös tietyt tilanteet saattavat laukaista vastahankaista käyttäytymistä...kaupassa saattaa keksiä, että haluaa namia. Ja siitäkös kiukku tulee, kun ei sitä tietenkään saa.
Iltatoimissa on alkanut myös rettelöidä mm. hampaiden pesussa (joka ennen oli NIIn kivaa ja helppoa...) Nyt ei suostuisi suutaan ees avaamaan...
Eli tästä tämä varmaan sitten lähtee:) Vielä kiukkukohtaukset ovat olleet lieviä ja niistä on selvitty ' harhauttamalla' lähes aina. Aika johdateltavissa on tuo poika vielä kuitenkin..ja oikea mammampoika..
Vähän vaan hirvittää, kun kakkonen syntyy kesällä ja pojalla on silloin ikää 2v2kk...Miten sitten pärjätä uhmaikäisen ja vastasyntyneen kanssa...huh!
Mites teillä muilla?
sitruska rv 23+2+taapis 1v10kk
Kommentit (5)
Kuopus 1v3kk on jo pari kuukautta osannu heittäytyä lattialle kun hommat ei mee mieliksi. Esikoisella on putki päällä (2,5v), mut siltä ei kuopus oo heittäytymistä voinu oppia. Isompi kyllä tekee kaikkee mahollista mut ei tutki lattiaa suuttuessaan.
Esikoinen oli jotain 1v8kk ja keskimmäinen 1v10kk. Tuon jälkimmäisen muistan vielä hyvin. Alko juuri noin eli yhtäkkiä kesken oman autoleikin alko tajuton kiljuminen ja autot rupes lentelemään minne sattui. Joskus näin että yksi auto oli vaikka liikahtanut 2 milliä paikaltaan, joskus en edes huomannut mitään syytä. Sitten kohtaukset vaan yleisty ja pahin kausi oli kun poika oli vähän päälle sen 2v. Sillon ei kyllä mennyt yhtä ainoaa päivää niin ettei huuto olisi tullut vähintään tunnin välein. Joskus meni ohi parissa minuutissa, joskus kesti puoli tuntia että pikkujätkä vaan hysteerisenä rääkyi ja jos yritti ottaa syliin, rimpuili, potki, puri, ihan mitä tahansa.
Nyt poikamme on 2v7kk ja pahin on ohi. Yleensä hän on hyvin sopuisa ja rauhallinen mutta kyllä edelleen aina sillon tällön saattaa joku asia mennä hänen maailmassaan pahasti pieleen ;-)
Poikasella tosin uhma on hieman ' piiloitetumpaa' . Meillä ei siis raivareita tule kuin todella harvoin, mutta vanhempia lyödään,purraan ja raavitaan.Onneksi lapsia kohtelee ainakin toistaiseksi hyvin rauhallisesti. Ei siis edes ota kädestä leluja, nyt on alkanut oppimaan ettei toisille tarvitse antaa sitä lelua millä itse leikkii:)
Poikanen ei haluaisi syödä ruokaa missään muualla kuin kotona. Leikkisi vaan kun muut syö ruokaa ja söisi sitten herkkuja.Gggrrrr....Nyt on otettu kova linja, jos kylässä ei edes maista ruokaa(syö täysin itse) ei saa leipää eikä muutakaan ruokapöydästä. Eikä saa mitään myöskään kahvipöydästä jos ruokaa ei maisteta. Eilen oltiin mummilassa ja toinen riehui sylissä aivan hurjana kun ei päässytkään enää pois pöydästä kun huvitti. Saas nähdä kauan kestää ennen kuin suostuu edes maistamaan muiden tekemää ruokaa. Hohhotihoijaa...
Toinen yhtä ihana uhmailutapa on kylässä testata äidin pinnaa viskelemällä koriste-esineitä pitkin lattioita. Eli tarkkana saa olla kuin porkkana! Rangaistuksena on kiusaamisesta,lyömisestä,toisten tavaroiden heittelyistä ensin nalkki(syliote josta ei pääse pois) tai jäähy ja sitten anteeksipyyntö. Eli pahat teot joutuu hyvittämään.
Poikanen on luonteeltaan rauhallinen muuten vaikkakin kova touhuamaan ja tässä jo vuoden verran on harrastanut raapimista ja nipisteluä. Välillä lopettaa hetkeksi ja sitten taas kuukauden päästä aloittaa uudestaan. Meillä on kesällä kivat ajat edessä kun pikkukakkonen syntyy :' )
roopella alkaa myös olla aivan sama vaihe päällä!!!
heitti juuri eilen koiraa vesimukillisella ja oli hänen mielestään kauhean hauskaa. välillä tuntuu ettei auta vaikka kuinka suuttuisi, nauru on yleensä tuloksena ( siis roope nauraa)
kuuluu ilmeisesti ikään :) vaikka hermoja koitteleekin...
tähän asti on sujunutkin ilman pahempia kiukkuja..... tästä se uhma ilmeisesti alkaa.... voimia meille kaikille :)
Meillä tulee huhtikuussa 2 täyteen, ja ihan samanoloista menoa kuin teillä...Spagetti-ilmiö hyvin tuttu, kesken hamapiden pesua saattaa meidän herra päättää että nyt riitti, ja heittäytyy veltoksi. Ihan minipienistä asioista saa megaisoja raivareita, heittäytyy sekunnin sadasosassa lattialle ja oikein kirkuu raivoaan!
Myös tuo kielllettyjen asioiden tekeminen nauraen on tuttua, oikein sellaista uhmakasta hähähää-naurua, ja mikään ei tehoa. Kauhulla odotan minäkin tulevaisuutta, jos tämä on vasta alkusoittoa...eikä meille ole edes tulossa pikkukakkosta tähän hätään!
Voimia toivottelen sulle Sitruska, mä en just nyt pysty edes kuvitteleen että vielä vauva - kääk! Vaikkakin niitä vauvahaaveita muuten kylllä on :)