Inhottaa ystävät, jotka peruvat tapaamiset miestensä takia!

Hyvin,koska täällä sohvan nurkassa kuteminen on kivampaa kuin tuonne pakkaseen lähteminen.

Olet vain kateellinen! Hanki sinäkin lapsikulta itsellesi Mies, niin jo elämä hymyilee taas! Oletko muuten varma, että olet yli kaksikymppinen? Sanoisin kirjoituksen perusteella sinua noin 16 vuotiaaksi. :)

Eihän ne peru sillon tapaamisia miestensä takia vaan ihan omasta halusta. Ovat mieluummin sohvalla miehen kanssa kuin jossain muualla.

Sinä kitiset koska haluaisit olla niitä miehiä ja seksiä tärkeämpi vai? Never gonna happen! Mielestäni olet kateellinen ja sinun pitäisi hankkia oma mies niin et olisi tuollainen ilonpilaaja.

Parisuhteessa elävät laittavat miehensä edelle ja hylkäävät sinkkuystävänsä. Panosta muihin kavereihisi äläkä enää sovi yhteisiä menoja seurustelevien kanssa, koska he kuitenkin peruvat ne.

Teille kaikille joiden mielestä sovittujen menojen peruminen aina miehen takia on normaalia, niin mitäpä luulette kuinka kauan yksikään ystävä jaksaa tuota menoa katsella? Ei ole pian ystävää ollenkaan jos hänen kanssaan ei halua viettää aikaa.

Itseä ärsyttää sama asia! Ja sit ei ymmärretä jos sinkku sanoo että joku päivä ei sovi "ku eihän sulla ole mitään ku sul ei oo miestä". Kerrankin meillä oli eräs ottelu sovittuna eräässä turnauksessa ja kaverini oli joukkueessa. No samana aamuna ku tämä ottelu on niin kaveri laittaaki et jäänkin kotiin poikaystävän kanssa kattoo leffaa ja tekeen ruokaa. No sit kauheella kiireellä yritetää löytää tilalle pelaajaa...

Haha, mielenkiintoinen aihe :) oma kaveri (ollaan lähempänä 40 kuin 30), löysi netistä, oisko ollut Suomi24 tai Match.com itselleen potentiaalisen miehen. Meillä oli viikonlopulle suunnitelmia, päätetty jo ajat sitten. Perui viikonlopun menot koska menee treffeille viikko sitten netissä tapaamansa miehen kanssa......😀😵

Jos ystäväsi alkaa seurustelemaan, niin älä ikinä enää sovi hänen kanssaan kahdenkeskisiä tapaamisia. Joko hän tekee oharit poikaystävänsä takia tai tuo poikaystävänsä mukaan tapaamisiin. Molemmissa tapauksissa olet periaatteessa yksin joko ihan konkreettisesti tai kolmannen pyörän roolin kautta. Sovi ensisijaisesti tapaaminen jonkun muun sinkkuystävän kanssa, ja seurusteleva kaveri sitten tulee mukaan tai ei. Joka tapauksessa sinulla on tapaaminen yhden ystävän kanssa, joka ei tee sinulle oharia miehen takia etkä turhaudu hukkaan menneestä ajasta itsekkään kaverin takia.

Sovittuja menoja EI peruta, jos ei ole oikeasti hyvää syytä. Sohvalla kuteminen ei ole hyvä syy. Jos alunperinkin pitää sohvalla kutemista tärkeämpänä, menoja ei sovita ollenkaan. Nämä ihmiset eivät ikävä kyllä opi edes siitä, että heille itselleen tehdään oharit.

Arvaan, et ystäväs on alkanut seurustella lähiaikoina? Tuota vaihetta kestää sen pari kolme vuotta. Tai sit loppuelämän.

Minä jätän tapaamisiin menemättä, jos on jotain tärkeää vaimokullan kanssa. Tai vähemmän tärkeääkin.

Näin menee tärkeydet, sori vaan vanhat piiat ja -pojat!

Ei siinä "frendit" paljoa paina.

T. M34

Matkustin kerran tapaamaan ystävääni 350 km päähän. Perille päästyäni tekstasi, ettei jaksa lähteä ulos syömään vaan jää poikaystävän kainaloon illaksi. Asuvat siis yhdessä ja näkevät muutenkin joka päivä. Enpä aio toista kertaa matkustaa häntä tapaamaan.

Sit tuleekin ero ja itketään kun vanhoja kavereita ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Minä jätän tapaamisiin menemättä, jos on jotain tärkeää vaimokullan kanssa. Tai vähemmän tärkeääkin.

Näin menee tärkeydet, sori vaan vanhat piiat ja -pojat!

Ei siinä "frendit" paljoa paina.

T. M34

Et sinäkään lopulta niille frendeille paljon paina. 

Yksi seurusteleva kaveri ruikutti mua ulos kun poikaystävä olikin mennyt kavereiden kanssa viettämään iltaa ja hänellä oli tylsää. Tavattiin, ostettiin sidukkaa ja lähdettiin ratikalla matkaan. Ratikassa ollessamme poikaystävä soittaa, että meneekin kotiin, tuleeko tyttis mukaan. Kaveri tähän, että joo tottakai, soita sit kun oot menossa, niin hän lähtee heti kans tulemaan. Että vitutti. Ei ollut huomaavinakaan kun katoin silmät pyöreenä, että mitä hemmettiä. Kyllä seurustelevat ihmiset ovat ääliöitä kavereitaan kohtaan.

Luulin, että tuollainen meno olis teinien hommaa mut myös aikuiset tekee tuota.

Kyllä ne kaverit palailevat sitten, kun arki koittaa ja mies tympäisee ja lapsenvahtia tarvittaisiin. Kokemusta on.

Mulla on tälläinen, oli, 3 lapsen äiti. Aina pyyteli, mutta usein peruutteli ja pari krt teki ihan oharit.

Kuule Nico-Petteri pitääkin viedä ja Akille tuli töihin niin kiva iltameno, nähdään toiste, hei.

Tai oharit, soittelen, ei vastausta, soitan 2 min päästä, vastaus kerro nopeasti, oon just kassalla, no kun meidän piti mennä leffaan. No en mä leffaan kerkee kun jonkun pitää käydä kaupassakin.

Menee pari pv ja ottaa yhteyttä kuin ei olis mitään tapahtunutkaan.

En nyt tiedä aina miten ottais.

Ennen joulua, ollaan nähty viimeksi ennen kesää, peruutti, pisteet että peruutti, mutta silti, 20 min ennen kun piti nähdä. Syy : hänen piti mennä joululahjaostoksille miehensä kanssa. Olin kysymysmerkki ja sanoin tätä en ole ennen kuullutkaan . Fakta on ettei isää edes kiinnosta lahjat, tää ns ystävä ne on etsinyt mutta nyt haluaa että ne haetaan yhdessä. Mutta ehdotti menen heille lasten kanssa, niin lapsien ei tarvitse olla yksin.

Kerroin jään mielummin ylitöihin.

Nyt olen ulkomailla, joka vuonna olen poissa loppiaisen ja sitä ennen tai jälkeen pari pv. Tänään on soittanut jo 3 krt ja pyytänyt kylään. En edes ole vastannut kun on soittanut enkä vastannut tekstiviestiin. Illalla sitten, ehkä.

Ja sitten kun se alkuhuuma on mennyt ohi, valitetaan kun ei enää ole kavereita.