KAIKKI muut voivat hankkia lapsia paitsi minä!!! :(
Itkettää ja masentaa ja ahdistaa kun olen ollut vauvakuumeinen jo jonkin aikaa, mutta taloudellisen tilanteen ja ennen kaikkea minun keskeneräisten opintojen takia emme voi vielä alkaa lasta yrittämään. Mieskin on innostunut ajatuksesta, mutta on myös sitä mieltä että parempi tehdä lapset vasta valmistumisen jälkeen. Tuntuu että kaikki tututkin kulkee ylpeinä pyöristyneet masut pystyssä, ja minä vaan itken itseni iltaisin uneen kun tilanne tuntuu niin umpikujalta.
:´(
Kommentit (31)
Se että opiskelet ja sitten EHKÄ saat lapsia. Mitä hyötyä on opiskeluista jos jäät heti kotiäidiksi (jos edes tulet raskaaksi)?
Myöhemminkin voi opiskella, lapsia ei välttämättä saa silloin kun niitä haluaa.
Itse jätin opiskelut kesken ja päätin haluta lapsen, nyt olen iloinen pienen pojan kotiäiti, ja jatkan opiskeluja sitten joskus!
taloudellista tilannetta niin heti paasataan et oisit ekaks hankkinut ammatin ja talon ja tila-auton ja ties mitä ja sitten vasta hankkiutunut raskaaksi. Minä kans olen sitä mieltä että liikaa ei kannata ajatella rahapuolta jos on kyse lasten hankinnasta.
vielä iällä pilattu, niin muutaman kk/vuoden odottaminen ei loppupelissä merkkaa mitään.
Kyllä minäkin, vaikka olin yli 30v, halusin ekaksi tutkinnon. Ja täytyy sanoa että kannatti odottaa, ei jäänyt roikkumaan mitään keskeneräisiä hommia ja nyt on saanut panostaa lapsiin. Kohta sitten töihin.
keskeyttää. Ikää on jo 27 vuotta, olen aina halunnut saada lapset nuorena ja olen nyt tosi ahdistunut tästä tilanteesta, kun tuntuu että vaihtoehtoja ei ole, pakko opiskella ensin loppuun (2,5 vuotta jäljellä). Mieskin on sitä mieltä ettei hän halua että hankimme lapsia ennen kuin olen valmistunut, vaikka muuten hänelläkin tuntuu olevan vauvakuume.
ap
valmistumistasi!
Käy hoitamassa kavereiden vauvoja, niin saat purkaa äidinvaistoasi; ja hanki liikunnallista ajanvietettä vapaa-aikaasi täyttämään. Nopeasti se aika hurahtaa, kun on päämäärä :)
Ei riitä yksi vauva, pakko saada lisää. Mikään ei riitä. Aina on saatava jotain lisää. Eläisitte tässä hetkessä tyytyväisinä. Onni lähtee itsestä, ei vauvojensaannista tai muustakaan.
Eikä ne lapset tosiaan yleensä ihan sormia napsauttamalla tule. Vaikka jättäisittekin ehkäisyn pois niin voihan olla että raskaaksi tulossa menee yli vuosi. Sittenhän lapsen syntyessä olisit jo lähes valmis. Ja varmaan pystyisit jotain opiskelemaan myös vauvan ohella?
Järjestelykysymyksiä.
Mutta toki sen asian ratkaiset miehesi kanssa.
Monet saavat lapsia opiskelujen ohella eivätkä koe sitä mitenkään mahdottomaksi yhtälöksi.
olla onnellinen siitä mitä sinulla on etkä valittaa turhasta. Olen 30-vuotias nainen ja minulla ei ole koskaan ollut miestä. Kerros miten minä hankin niitä lapsia?!
Ja taloudellisesti olisi pakko olla töissä ennen äitiyslomalle jäämistä etten saisi ihan minimipäivärahaa, sillä emme tulisi toimeen. Nyt olen voinut olla töissä opintojen ohella mutta olen jo nyt tiivistänyt opiskeluni niin kovatahtisiksi että seuraavien 2 vuoden aikana en ehdi olemaan töissä.
Todella vaikea tilanne. Pelkään oikeasti että joudun aloittamaan masennuslääkkeiden tms. syömisen tämän takia!!
ap
Ap, sun kannattaisi puhua miehesi kanssa jos vaikka löytäisitte jonkun keinon tulla toimeen taloudellisesti. entä voisiko vanhempanne auttaa? olen sitä mieltä että ehkä teidän tosiaan kannattaisi alkaa lapsen yritys jos sitä kerran molemmat tahtovat. siihen voi mennä aikaa ennen kuin tärppää!
Tuon otsikkosi kun luin niin ajattelin, että kyse on jostain jolla on joku vakava sairaus esimerkiksi rintasyöpä, eikä sen takia voi saada IKINÄ lapsia. On sinullakin ongelmat, kuule monilla on suuremmat!
Se on kuulkaas niin, että on hankalaa olla 25-30-vuotias nainen, kun pitäisi saada tutkinto tehtyä, töitä parhaassa lapsentekoiässä pätkätyömarkkinoilta, tehdä lapsia ja hoitaa niitä pitkään kotona, hankkia työkokemusta, tulla taloudellisesti toimeen jne. Elämän ruuhkavuodet.
omassa tuttavapiirissäni on monta juuri tuon ikäistä naista jotka ovat oikeasti sairastuneet masennukseen, eivät tietenkään pelkästään tuon suoritusasian takia, mutta se on takuulla vaikuttanut ratkaisevasti sairastumiseeen. Kun takaraivossa on pelko siitä että mitä jos en tulekaan helposti raskaaksi, ja opinnot ovat kesken ja 3-kympin raja häämöttää edessä ja työpaikkakin pitäisi vielä löytää ennen lapsen saantia niin on siinä jo huolta tarpeeksi yhdelle ihmiselle kannettavaksi.
Tsemppiä ap, älä ota itseesi noista ala-arvoisista kommenteista. Mene juttelemaan vaikka YTHS:lle (jos kuulut sen piiriin) asiasta, henkinen tuki ja ammattilaisen kanssa keskustelu voi auttaa.
T.kohtalotoveri
Ikää 26, gradua teen, töistä, edes määräaikaisuuksista ei ole tietoakaan. Mieltä painaa epävarmuus ja pettymys, jos en saakaan koskaan töitä, samalla se, että pitäisikö sitten ruveta heti pian lastentekoon, kun kerran joka tapauksessa olisin kotona työttömänä. Helppo on niiden arvostella, jotka ovat saaneet vakipaikan, josta on hyvä jäädä äitiyslomalle ja sinne palata tai ne jotka eivät työelämään syystä tai toisesta ole koskaan menossakaan.
T. 18
joka aikoo hankkia lapsen ennen valmistumista. Tosin minulla opinnot ovat olleet jäissä jo usean vuoden ja työelämässä olen ollut jo kauan. Vauvakuumetta on ollut jo 4 vuotta ja vihdoin viime syksynä sain miehen pään käännettyä. En enää oahemmin vaivaa päätäni ajatuksella valmistumisesta, vaikka joskus ahdistaa kun työkaverit valmistuvat jne.
Minäkin luulin otsikon perusteella että sinä et voi saada lapsia jonkun fyysisen syyn takia, olet kokenut ehkä jo monta keskenmenoa etc. Vaan mitkä ovatkaan ongelmasi!! Voi elämän kevät! Tuossa vaiheessa voit vielä suhtautua noin lapsellisen ylimielisesti lasten hankintaan, mutta odotas kun keskenmeno tai muuta vastaavaa tulee eteesi, silloin huomaat miten typerän vähäpätöisiä " ongelmasi" olivatkaan. Toivotaan etten joudu kohtaamaan karua elämää, sitä mikä on totta toisille, vaan saat tehtyä lapset suunnitelmiisi sopiviksi, ilman riskejä ja komplikaatoita. Toivon sitä todella täydestä sydämestäni sinulle, sillä joka on keskenmenon, kohtukuoleman tai lapsettomuuden kokenut, ei toivo sitä toiselle koskaan.
Hyvää kevää jatkoa sinulle.
Toivotaan etten joudu kohtaamaan karua elämää
tarkoitin tietysti että Toivotaan ettet..
Annas kun kerron sulle jotain: minä en voi KOSKAAN saada omaa biologista lasta! Ei ole kohtua... enää!
Kyse ei ole siitä, ettet voi saada lapsia, vaan siitä, että olet tehnyt valintoja elämässäsi. Sinun tehtäväsi on tehdä valintasi niin, että pystyt itse elämään niiden kanssa. Ei kukaa ulkopuolinen suunnittele teidän perheen lapsenhankintaa vaan te itse. Ja kun olette itse elämänne suunnitelleet ja valintanne tehneet, niin en ymmärrä, miksi niitä omia valintoja nyt pitää muille valittaa.
Kyllä asiat aina jotenkin suttaantuvat. Teitä on sentään kaksi, et siis ole yksinhuoltaja. Lapsi tarvitsee ensisijaisesti rakastavat vanhemmat, ei materiaa. Meidän sosiaaliturvajärjestelmä pitää teistä huolen.