Onko Sossussa käynti enää häpeä
Olen ollut toimeentulotuen asiakkaana ja itselleni se on suunnaton häpeä ja sukulaiset jotka siitä tietävät ovat tuoneet sen esille tietyissä tilanteissa mikä on nöyryyttävää. Nykynuorille asia ei tunnu olevan häpeän aihe, kaupungilla esimerkiksi kovaan ääneen voidaan kavereille selittää kuinka sossusta tulossa rahaa eikä heitä häiritse vaikka muut ihmiset sen myös kuulevat. Teiniäidit sarjassa kerrottiin avoimesti kuinka sossu maksaa kaiken pesukoneista kuntosalikäynteihin ja vauvan tarvikkeisiin.
Kommentit (18)
Riippuu millaisissa piireissä liikutaan. On luokka, jolle sossun raha on normaalia tuloa. Tämä on luokkakysymys, ei sukupolvikysymys.
"Riippuu millaisissa piireissä liikutaan. On luokka, jolle sossun raha on normaalia tuloa. Tämä on luokkakysymys, ei sukupolvikysymys"
- mielenkiintoinen näkökanta tuo esittämäsi kyse olis luokkakysymyksestä, eikä sukupolvikysymyksestä. - Pahaa näet pelkään, että on monta köyhää eläkelläistä, jotka varmasti olisivat oikeutettuja sossun tai Kelan tukeen, mutta eivät joko osaa tai halua hakea, koska ovat ni-in vähään toimeen tyytyväsiä, eivätkä omasta mielestään koe puutetta. -No jos vertauspohjana on se, kuinka heidän omat isovanhemmat elivät savupirtissä ilman juoksevaa vettä saati sähköä tai ahtaasti verraten alkeissa oloissa peläten sotaa tai sodan uusiutumista niin varmasti moni elääkin "laadukkaasti ja ilman puutetta" mutta monelle "nykynuorelle" he elävät hyvin vaatimatonta ja köyhää tai köyhähköä elämää. - Toisaalta samaan aikaan joku hakee leipäjonosta jaettavaa ruokaa useammankin kassin, ellei peräti säännöllisesi ilman huolta tai syyllisyyttä ruokassin noutamisesta; melkeinpä ajatuksella, että pittäähän sitä hakkee kun ilmaiseksi saa ja annetaan. Tai menee pokalla vaatmaan rahaa sossuun, kun toi entinen taulu -tv on jo niin vanha ja kännykkäkin on muutaman vuotta vanha, vaikkei varsinaisesti, mitään vikaa niistä kummassakaan ole.
Nykyään sossusta haetaan vain täydentävää tukea, kun perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan. Kelassa ei tarvitse edes näyttää naamaansa, jos hakee tuet sähköisesti: http://www.kela.fi/toimeentulotuki
Sossusta haetaan nykyään vain täydennystä, eli jos pitää vaikka jotain kodinkoneita hankkia tms., joihin perustoimeentulotuki ei riitä, niin sitten täytyy asioida kunnan sosiaalitoimessa. Mutta muuten tuet saa niin vuokra- kuin omistusasuntoihinkin ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin ja matkakuluihin, passin hankintaan yms. jatkossa Kelasta - joko toimistossa asioiden, paperitse hakemukset itsenäisesti täyttäen tai netin kautta tukea hakien.
Eli on sossun maine mitä tahansa, toimeentulotukeen se ei enää kai niin vaikuta, koska sitä ei haeta enää perusosan osalta kunnan sossusta, vaan Kelasta.
Onhan se hieman noloa olla Kelan asiakas, mutta minkäs sille työttömyydelle voi.
N23
Sossun työ ei pitäisi olla vain rahanjakamista löysäperseille, mutta näköjään on. Oikeat avuntarvitsijat ja omaishoitajat, ei saa mitään.
Ei ole häpeä. Jos tämä yhteiskunta on luonut tukiverkoston ja sinä olet oikeutettu niihin tukiin niin tottakai voi niitä hakea.
En ole itse sossun asiakas, vaan hyvin toimeentuleva korkeakoulutettu alle 30-vuotias ja en koe, että siinä on mitään noloa. Itse uskon, että sieltä haetaan suurimmilta osin rahaa tarpeeseen, ja sellaisten ihmisten hätää ja tarpeita ei tule mitätöidä muutaman mätämunan vuoksi.
Tutkimusten mukaan se suhteellisen rikkain luokka veti sossutukia eniten että ei se joillekin ainakaan ole häpeä. Mutta köyhimmät eivät ilenneet mennä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hieman noloa olla Kelan asiakas, mutta minkäs sille työttömyydelle voi.
N23
Oletko bimbo vai oliko tämä ironiseen sävyyn kirjoitettu trollikommentti? No joka tapauksessa, minäkin olen Kelan asiakas, mutta en työtön. Opiskelen yliopistossa ja käyn osa-aikatöissä 14,5e tuntipalkalla. Nostelen silti hyvillä mielin täydet opintotuet kuukausittain ;)
Joskus vuosikymmeniä!!! sitten jouduin avioeron päätteeksi turvautumaan sossuun. Lähdin väkivaltaisesta avioliitosta suoraan sanoen miestäni karkuun pelkän laukkunyssäkän kanssa. Jos en olisi lähtenyt, tuskin olisin nyt tätä kirjoittamassa.
Ensinnäkin sos.toimistossa olin aivan pihalla koko haastattelun ajan mutta sain kuitenkin kerrottua tilanteeni. Haastattelun päätyttyä en edes tajunnut saavani mitään tukea ja olin suunnistamassa ovelle. Virkailija kutsui minut ystävällisesti takaisin sanoen, että nyt pitäisi vielä tämä tuki maksaa.
Siihen aikaan toimeentulotuki maksettiin jollain pankkiosoituksella. Siis tietystä pankista suoraan käteen.
En enää muista mikä pankki oli kyseessä mutta elämäni loppuun asti muistan pankkivirkailijan töykeän käytöksen. Kun hän näki minkä lapun hänelle ojensin, sanaakaan hän ei minulle sanonut ja mielellään olisi sylkenyt päin naamaa mikäli muita ihmisiä ei pankkisalissa olisi ollut. Ei mitään "ole hyvä" tai muitakaan kohteliaisuuksia. Hän vain sysi ne rahat minulle eteen hyvin epäkohteliaasti, katsoi oikein huolella ohitseni ja kaikin tavoin sanattomasti antoi minun ymmärtää olevani ihmisrodun alinta kastia. Tuli tunne, että se ihminen maksoi sen muutaman satalappusen omasta lompakostaan. No, tavallaan maksoikin.
Silloin hävetti mutta silloisessa elämäntilanteessa se oli ainoa mahdollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Sossun työ ei pitäisi olla vain rahanjakamista löysäperseille, mutta näköjään on. Oikeat avuntarvitsijat ja omaishoitajat, ei saa mitään.
Omaishoitajiem pitäisi kylmästi ryhtyä lakkoon ja laittaa omaisensa laitokseen kunnes edut paranevat.
On häpeä mutta ne jotka siellä käy niin luulevat että on normaalia.
Jos itse kävisin niin en kertoisi edes sukulaisille koska vittuilua nyt tulisi takaisin ainakin jossain vaiheessa.
Joskus saatu asumistukea ja siitäkin vaiettiin.
Jotkut naapurit heittää että tehän saatte asumistukea niin sanon ettei kyllä muuten saada. Olen kotona mutta miehelläni on ihan ok palkka.
Toimeentulotuen haku hoituu netissä nykyään mutta miten harkinnanvarainen kun siihen saa sossusta maksuosoituksen ja tulee selväksi kuka sen maksaa.
En häpeä. Opiskelen, käyn töissä ja saan apua sossusta, eli nykyään Kelasta.
Vuokran jälkeen mulle palkan ja opintotuen jälkeen tuon sos.tuen avulla jää käteen 480e /kk.
Siitä maksan matkakortin, puhelin, netti, koulukirjat ja muut tarvikkeet ja vakuutus.
Vaatteita en osta, en meikkejä tms.
Ja turha sanoa että hae halvempi asunto. Voisin hakea jos kerrotte miten se onnistuu Helsingissä. Mielestäni mulla on halpa asunto, kaksio 670e.
Kaksio hankittiin kun oli mies, vaan hän lähti lätkimään.
Olen 40+. Ei kimppakämppiä kiitos.
Ainakin opiskelun kautta yritän parantaa tilannettani.
Asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia ja mustavalkoisia. Älkää yleistäkö.
Kaikilla sossuasiakkailla on oma, erilainen tilanne.
Jokaisella on yksilöllinen tilanne ja syyt miksi talous brakaa.
Itse sairastuin verrattain menestyneenä ihmisenä syöpään -- jonka jälkeen työtilaisuudet kummasti haihtui.
PerusTT-tuen hakeminen on yleistä koska niin moni sitä tarvitsee nykyään, jopa työssäkäyvät perheelliset.
Nykyinen systeemi eli perustoimeentulotuen siirtyminen KELA:an on erittäin järkevä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
On häpeä mutta ne jotka siellä käy niin luulevat että on normaalia.
Jos itse kävisin niin en kertoisi edes sukulaisille koska vittuilua nyt tulisi takaisin ainakin jossain vaiheessa.
Joskus saatu asumistukea ja siitäkin vaiettiin.Jotkut naapurit heittää että tehän saatte asumistukea niin sanon ettei kyllä muuten saada. Olen kotona mutta miehelläni on ihan ok palkka.
Lapsen lahjaraha otetaan toimeentulotuessa huomioon joten jos tästä kerrot sukulaisille niin lapsi saa kuulla asiasta loppuelämänsä myös sitten aikuisena.
Minulle olisi. - Yleisemmin minua hirvittää ajatella kuinka vinksahtanut kuva monella ei sossussä käyneellä on sossun asiakkaista. "Kun Teiniäidit sarjassa kerrottiin avoimesti kuinka sossu maksaa kaiken pesukoneista kuntosalikäynteihin ja vauvan tarvikkeisiin." - Niin sitten kuvitellaan, että jokaiselle sossussa käyneelle kustannetaan lähes kaikki ja vielä enemmänkin, mitä vain hän sattuu pyytämään. Mutta ei se niin voi olla. Ei nyt, eikä tulevaisuudessa. - Toisaalta lujaa uskoa omaan yrittämiseen ja ponnisteluun tarvitsee varmaasti moni pienituloinen, että jaksaa yrittämään ja työmotivaatio säilyy yllä ja ajatuskirkkaana, ettei nämä mediassa -säännöllisen epässäännöliisesti esiintyvät ääriesimerkit muodostu yskinomaiseksi totuudeksi asiasta. - Todellista hätää ja puutetta kärsiviä median luuppi tavoittaa harvoin.