Ihana talo myynnissä, mutta rahat puuttuu

Miksi ihmiset haluavat tuollaisia jättiläistaloja??

Hirvee huoltaminen ja siivoaminen.

Vai eikö ihmiset tee mitään muuta kun kököttää siellä kotonaan??

Aloittajan linkkaama kohde on tarjouskauppakohde, joka kauppatapana on verrattavissa suoraan kusetukseen. En suosittele kyseisiä kohteita kenellekään.

Köyhä kirjoitti:

Nyt olis unelmieni talon myynnissä, mutta rahat ei riittäisi siihen alkuunkaan. Inhottavaa olla köyhä :(, kohtalotovereita? Laittakaa linkkiä unelmienne kodeista, jotka osataisitte, mikäli raha ei olisi esteenä.

http://www.etuovi.com/kohde/1191523?sc=M1029678500&pos=1

On kyllä mennyt todella noloksi touhu täällä jos jo mainostetaan asunnon myynti-ilmoitusta :-D

Eikö oikein riitä ostajia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanin talo ikinä, mutta väärässä paikassa :D Olisipa Kuopiossa tuollainen. Ajattelin tosissani tuohon törmätessä että myydään meidän vanha ja rakennetaan vastaavanlainen rantatontille. :D Pieniä muutoksia tekisin, mutta nuo makkareiden parvet on järjettömän kivat ja kokonaisuus ihan must. Mutta keittiön tapetit aika nolot..

Tuo lautalattia on aivan yli-ihana !!

Jaahas linkki unohtui 😂😂

http://www.etuovi.com/kohde/9892552?sc=M1029699110

Eihän Kajjaani kovin kaukana Kuopiosta ole.

No onse ihan tarpeeksi kaukana kun firmat, työpaikka, lasten kaverit yms täällä :D joka aamu lähden ajamaan sellaset 160 km ja iltapäivällä takasi.

Jos joku laittaa tänne ketjun johon linkittää talon josta haaveilee, niin hänhän on EHDOTTOMASTI ja AINA talon epätoivoinen myyjä !! Täällä sitten ilmeisesti yhdellä ihmisellä on kolme omk:ta Oulussa myynnissä.

Vittu miten vammasta porukkaa.

Köyhä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei kyllä minun unelmataloni. Tuolta tulisi pitkät työmatkat ja kolmea lasta joutuisi kuskaamaan harrastuksiin kymmenien kilometrien päähän joka ilta. Olen niin mukavuudenhaluinen, että en suostu enää maalle. Asuin joskus pienessä kylässä järven rannalla. Oli hirsitalo rauhallisella paikalla. Lokakuusta maaliskuulle oli vaan pirun pimeää (paitsi kuutamoöinä, joita oli pari kuukaudessa). Kun kylästä lähti posti ja viimeinen kauppa, ruokakauppaan tuli matkaa 17 km (talvella huonosti hoidettua tietä). Lähin kuntosali oli siellä samassa taajamassa. Lähin elokuvateatteri ja vaatekaupat yli 25 km päässä. Tietysti jos varaa on, voihan ne kuntosalit ja leffateatterit rakentaa omaan taloonkin.

Olen asunut maalla lapsuudenkodissa ja kummasti sinne haluaa takaisin nyt kun rillutteluvuodet on ohi. Ei haittaa välimatkat, olen tottunut niihin.

Ei kaikkia haittaakaan. Monet ei edes halua harrastaa mitään muuta kuin kalastista, uimista tai marjastusta. Meidän naapurissa asui 6-lapsinen perhe (kun muutettiin sinne, lapsia olo vasta 3). Äiti oli ollut kotiäitinä 5 vuotta ja oli kotiäitinä koko sen ajan kun naapureita oltiin. Eipä hän käynyt lasten kanssa muualla kuin seurakunnan kerhossa ja kerran viikossa kävivät lisäksi ruokaostoksilla. Olivat tyytyväisiä elämäänsä. Lapsilla oli pianotunteja, ope kävi kotona antamassa tunteja isommille lapsille ja äiti opetti väliaikoina ja valvoi harjoittelua. Jotkut haluaa elää niin. Minä en halunnut, koska haluan käydä kuntosalilla, elokuvissa, uimassa, shoppailemassakin silloin tällöin. Enkä ole koskaan osannut ostaa viikon ruokia kerralla. Onhan se helpompaa asua kauppojen ja harrastusten lähellä, kun ei tarvitse ajella pitkiä matkoja joka ilta. Harrastan myös juoksemista, mikä on todella paljon helpompaa valaistuilla pyöräteillä ja valaistuilla kuntoradoilla kuin siellä pimeällä kylätiellä (pimeys kestää lokakuusta maaliskuuhun iltaisin ja myös aamulla). Meidän kylällä oli valaistu pätkä peräti 500 m kylän keskustassa ja koulun lähellä, eli ei mikään lenkkeilymatka. Mutta kuten sanottu: jotkut viihtyy maalla hyvin.