Mikä teissä ihmisissä on vikana kun teillä ei ole kavereita joiden kanssa juhlia uutta vuotta?
Kommentit (54)
Jossain ikävaiheessa ne kaverit vaihtuu kumppaniksi. Ja ehkä muutamaksi hyväksi ystäviksi. Jos ei vaihdu on ihmisessä jotain vikaa.
kaverit eivät halua juhlia uutta vuotta.
Ärsyttävä ihminen kirjoitti:
No me halutaan viettää se kahdestaan.
Tehään kaakaota messiin ja katotaan parit raketit keskiyön aikaan läheisellä kukkulalla.
Himassa sit jotain hyvää ruoka-HÄSSÄKKÄÄ ja esimerkiksi suklaaseen dipattuja manskuja eli mansikoita.
Olen laihiksella niin en nyt varmaankaan kauheemmin juo. Vähän vois tota vinettoakin maistaa-ZUIPAUTTAA!
Römpsistä.
oksensin hieman
Lapsena minua kiusattiin rajusti ikävuodet 4-17
En osaa olla luontevasti muiden ihmisten kanssa, mietin koko ajan, että tuo varmaan pitää minua ärsyttävänä/rumana/outona. Minulla menee iäisyys ennen kuin uskallan avautua, ihmiset eivät jaksa odottaa.
Muutaman kanssa olen päässyt tähän vaiheeseen.
Olen parhaiden ystävieni kanssa kotona eli kahden koiran.
Ystävättärien kanssa päätettiin viettää uutta vuotta kotona viiniä juoden ja hyvää ruokaa laittaen. Emme uskalla lähteä helsinkiin juhlimaan viimevuotisten tapahtumien johdosta. Pelkäämme näitä maahamme tulleita miehiä.
Vaikea sanoa, olen lapsesta asti ollut omituinen. Tietysti koulukiusattu, ja niin epämääräisistä kotiolosuhteista, ettei minulla tietenkään ollut mitään normi-ihmisen sosiaalisia taitoja ennen kuin aikuisena aloin niitä opetella. Tässä vaiheessa ihmisillä joko on hyvät ja läheiset ystävät tai sitten vähintään oma perhe. Jos kumpaakaan ei ole, niin sitten ollaan yksin.
Uv on yleensä juhla jota jokainen juhlii "omassa" kaveriporukassa. Olen ollut aina epäsuosittu koulussa, joten omaa vakinaista kaveriporukkaa ei ole enkä halua tunkea väkisin minnekään. Yksi kaveri kyllä löytyi mullekin seuraksi :)
Kavereita on juu, suurimmalla osalla perhe joten ovat omalla porukalla.
Minäkin olen hyvin mielelläni lasten kanssa kotona, syyän herkkuja, ammutaan hurjat Kaks rakettia ja valetaan tinoja :) hyvvää uuttavuotta kaikille! <3
En tiedä. Sen kun tietäisikin, että miksi.
Mies on yön töissä ja itsellä uusi vuosi todennäköisesti menee Netflixin parissa.
Facebookista sitten katselen, kuinka muut juhlivat kavereidensa kanssa.
No, eipä tämä uusi vuosi eroa tavallisesta viikonlopusta mitenkään.
Näiden vastaavien keskustelujen perusteella kuitenkaan en näytä olevan ainoa yksinäinen...
Olen iloinen ja kohtelias, juttelen ihmisten kanssa. Mutta eipä minua koskaan pyydetä mihinkään. Ei edes työpaikan kahvitauolle mukaan.
Uusia harrastuksia olen aloittanut useita, mutta eipä sieltäkään mitään kavereita löydy.
Kaikilla vaan on jo vakiintuneet kaverinsa ja joukkoon on yksinkertaisesti mahdotonta enää aikuisena päästä. Lapsena tämä oli helpompaa - jos vaikka naapuriin muutti uusi perhe, niin heti oltiin pyytämässä ulos leikkimään.
No, onneksi pärjään yksinkin ja on minulla aviomies, joten en missään nimessä voi sanoa olevani täysin yksin.
Sain uuden lääkityksen ja sitä kokeilen en voi siis ryypätä enkä haluaisikaan.
Kaverit ovat jotenkin sairauden takia hävinneet. Pari vielä pyörii kuvioissa. Kumpikin toisella paikkakunnalla.
Tuntuu myös että itse muuttunut 6-vuoden sairastamisen myötä enkä halua edes ottaa yhteyttä entisiin kavereihin.
Ei kyse ole kavereiden puutteesta vaan siitä että teen niin pitkää päivää että kaikki vapaa-aika menee toipumiseen. Ei ole energiaa eikä halua lähteä bilettämään.
Miksi uutta vuotta pitäisi juhlia kavereiden kanssa? Tai edes juhlia sen kummemmin? Ainahan tuo vaihtuu, on juhlat tai ei.
Minulla on täällä kotikaupungissa tasan 2 kaveria. Toinen on rasistinen, matala koulutettu junttiääliö ja toinen on masentunut itsekäs, LGBT, vasemmistolainen Amerikkaylistäjä ja avioerolapsi. Ei hirveästi innosta tämä seura, joten menen vanhempien mukana sukulaisille.
Raitis jakojäännös, siinä heti jo kaksi syytä. Jakojäännös koetaan kelvottomaksi ja lisäksi olen vielä introverttikin eli en edes viihdy suurissa meluisissa seuroissa. Ja huono suositus on myös raittius. Olen huomannut, että jotkut suorastaan pelkäävät porukassa olevia raittiita. Nämähän näkevät ja muistavat vielä seuraavana päivänäkin juopotelleiden törttöilyt. Pelkäävät raukat, että levittelemme juttuja pitkin kyliä.
No huomenna yli puolet päivästä kuluu, kun ajelen joulun vietosta kotiin. Monen tunnin autossa istuminen, vaikka taukojakin pidän, on sen verran väsyttävää, että kotona napsautan saunan lämpiämään ja keitän hyvät kahvit ja menen ajoissa nukkumaan. Siinä minun juhlintani! Hyvää alkavaa vuotta!
Olen nirso ja en helposti päästä lähelleni uusia ihmisiä. Enkä taida edes haluta. Ei oikein samanhenkisiä ihmisiä ole lähellä. Hulluttelua selvin päin, juttelua, ehkä vähän kuoharia ja jonkinlainen tapas-pöytä, ei ole löytynyt tällaisesta tykkäävää ja bestis on satojen kilometrien päässä.