Lue keskustelun säännöt.
Miksi vaitetaan, etta epiduraali voisi muka pysayttaa synnytyksen? Kavin Yliopiston kirjakaupassa lukemassa paksusta laakarikirjasta, jossa sanottiin aivan selvasti, etta mikaan
14.03.2006 |
puudute EI vaikuta synnytyksen kulkuun ja etenemiseen ja perustelut olivat perässä. Miksi meille siis uskotellaan, että puudute voisi pysäyttää synnytyksen????????
Kommentit (30)
Pienempi esikoinen syntyi samoin ja ponnistukset vajaat 30min. mikä esikoiselle on lyhyt aika. Kolme lasta, 3 epiduraalia ja synnytykset menneet loistavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vaikka olisit kaksi synnyttänyt, sen kolmannen synnytys voi olla se helvetti. Sen verran ainakin mulle on selvinnyt näitä ketjuja lukemalla, ettei never say never.
4 lasta, että voin sanoa noin. Enempää lapsia meille ei näet tule.
Mua vaan vähän harmittaa äitien puolesta, kun epiduraalia pidetään jonain jumalana, vaikka suurin osa voisi synnyttää suht kivuttomasti ilman puudutteitakin, jos vaan tällä yhteiskunnalla olisi motivaatiota antaa kunnollista synnytysvalmennusta. JA tietysti äideillä itsellään motivaatiota opetella kunnolla hyvät renotutus- ja hengitystekniikat ym.
Mutta veikkaanpa että pelkääjiä ja synnytyksiinsä pettyneitä olisi pajon vähemmän, jos synnytyskulttuuri tukisi sitä, että äideille opetettaisiin omien voimavarojen käyttöä ja sitä kuinka itse voi helpottaa synnytyksiään. Itse en ole ainakaan koskaan tuntenut olevani synnytyksissäni kenenkään armoilla, mikä taasen tuntuu olevan aika yleinen pelko.
Ja samoin tuntuu, että jos epiduraali ei toimikaan, niin siitä jää aika kaameat traumat, sen sijaan en juurikaan ole kuullut, että suunnitelluista luomusynnytyksistä sellaisia jäisi. Ja paino sanalla SUUNNITELTU, siis sellainen, jossa äiti on todella valmistautunut ja opetellut itselleen sopivat kivunlievityskonstit. " Avoimin mielin" synnytykseen menijät ei kuulu noihin, joista puhun.
...kirjoitti joku. Itse olen kolmen nopean ja epiduraalittoman synnytyksen jälkeen ihan eri mieltä. Mitä siellä kärvistelemään yhtään pidempään kuin on pakko????
siitä, että vaivuin tosi vahvaan synnytysregressioon...
Mä valmistauduin siten, että kun mulla oli jo aika vahvana ajatus, että haluan synnyttää ilman epiduraalia, niin lähdin sitten muokkaamaan asennettani kipuun. Koska melkein selviö on se, että jos ei puudutetta ota, niin kipua kokee. Synnytyskipuun ei kuole, eikä sitä tarvitse pelätä. Jos sitä ei pelkää, vaan sen kanssa toimii yhteistyössä, on synnytys paljon helpompaa. JOs jokaista supistusta pelkää hulluna ja jännittää jo valmiiksi ennen kuin supistus edes tulee, voi olla varma että paikat eivät rentoudu eivätkä aukea, ja kivut tuntuvat kovempina.
No ihan konkreettisesti sitten kuuntelin sitä synnytä rentoutuneena -cd:tä ja kävin mamma-joogassa sekä jatkoin astanga-joogan treenausta. Esikoisen synnytyksessä olennaisin tekijä oli se syvähengitys, mitä käytetään joogassa; hengitin ihan jokaisen supistuksen sillä. Ja sen myötä vaivuinkin niin syvään keskittyneeseen tilaan, että en rekisteröinyt ulkomaailmasta oikeastaan mitään, keskityin vain supistukseen kerrallaan...kun menimme sairaalaan 5h supistelujen jälkeen, olin jo 8cm auki, parin tunnin kuluttua siitä syntyi 3715g poika. Olin heti jalkeillani synnytyksen jälkeen ja elämäni kunnossa. Samoin poika oli heit pirteä ja tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yksikään ämmä ei pysty itse siihen vaikuttamaan, jos vauva jumittuu lantioon, päästä katkee verisuoni, kohdusta valtimo jne.
olispa ollu " hauska" nähdä kun jooga-hengitysten truvin olisit ottanut ihan rauhassa vastaan esim. perselihaksen repeämiskivun tai kuolleen vauvan.
kiitä vaan onneas että kaikki meni hyvin. ei se hyvinmeno kuitenkaan ole sinusta kiinni.
Esim hakusanalla EPIDURAL RISKS AND SIDE EFFECTS
tai Epidural Misadventures
Epiduraalissa on riskinsä. Suomessakin muistan ainakin yhden uutisoidun tapauksen jossa synnyttävä nainen kuoli epiduraaliin. Siis siltä ajalta kun minulla jo oli lapsia eli reilun kahden vuoden sisällä.
Ja näsäviisastelijalle joka marmatti että hyvä valmistautuminen ei estä repeämiä tai onnettomuuksia. Ei tietenkään. Mutta epiduraali vielä vähemmän!!! Ja täällä puhuttiin siitä miten synnytys menee kivunsiedon kannalta.
Itselläni takana yski synnytys jossa epuduraali ja yksi joka selvitety synnytyslaululla ja suihkuilla. Parempi se toiseksimainittu oli. Vaikka tietty hetkittäin kipeämpi. Lapsi oli 4.5 kiloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvin? Ja kun n. 90% synnytyksistä on täysin normaalisti eteneviä synnytyksiä, niin miksipä ei niistä tekisi itselleen ja vauvalleen vielä turvallisia ja mukavia kokemuksia?
Ja kyllä, iso osa synnytykseni hyvin menosta on myös omaa ansiotani, jauha sinä mitä haluat. Nainen voi yleensä vaikuttaa paljonkin synnytyksensä kulkuun, mutta en minäkään sitä väitä että aina niin olisi.
Ei synnytys kuitenkaan normaalille terveelle naiselle, normaalin raskauden jälkeen ole mikään kaoottinen yllätysten summa.
Ja jos mä oon vaikka ämmä, niin ole sinä ihana nainen : )
Vierailija:
yksikään ämmä ei pysty itse siihen vaikuttamaan, jos vauva jumittuu lantioon, päästä katkee verisuoni, kohdusta valtimo jne.
olispa ollu " hauska" nähdä kun jooga-hengitysten truvin olisit ottanut ihan rauhassa vastaan esim. perselihaksen repeämiskivun tai kuolleen vauvan.
kiitä vaan onneas että kaikki meni hyvin. ei se hyvinmeno kuitenkaan ole sinusta kiinni.
että liian paljon epiduraalia vaikeuttaa työntämista.
Minä en tuntenut enää mitään supistuksia ja voimat meni kokonaan enkä siis voinut työntää vauvaa ulos.
Lääkärin täytyi käyttää pihtejä vauvan ulos saamiseksi.
Ei se synnytys siihen lopu vaan se vaikeutuu ja hidastuu jos aiti ei voi työntää enää.
Ei tuu paniikkia jos ei epiduraali toimikaan, ei tule vauvalle haittoja, eikä tartte itse olla kenenkään armoilla ja ruikuttaa jälkikäteen kun joutui epiduraalia niin ja niin kauan odottamaan.
Myöskään vauvat ei laskeudu virheasentoon, eikä imukuppia ole tarvittu. Itse olen selvinnyt aina parilla tikillä.
Että kiitos, ei mun selkäytimeen yhtään mitään.